Joulukalenterin 22.luukku:Viinillisiä löytöjä eBayn viinihuutokaupoista

Viimeisenä nettiviinikauppana esittelemme Saksan eBayn viinihuutokaupat. Alunperin vinkin eBaysta saimme Rypäleistä viis-blogin Mikolta. Tuolta olemme huutaneet monia kymmeniä pulloja hieman vanhempia viinejä. Me olemme päätelleet, että myyjinä toimivat erilaisia kuolinpesiä ostavat viinikauppiaat. Varmoja emme asiasta ole, mutta löytöjä eBaystä kuitenkin tekee välillä jopa pilkkahintaan. Erityisesti suosittelemme tutustumaan hieman tuntemattomien aluieden iäkkäisiin valkoviineihin, koska niitä sieltä löytää usein. Täältä löytyvät tietenkin myös kaikki viinien klassikot, mutta niistä joutuu maksamaan ja säilytysolosuhteista ei ole takeita.

Ps. Näihin viinihuutokauppohin on helppo jäädä koukkuun ja viinikaappi täyttyy kuin itsestään...

Joulukalenterin 20. luukku: Punaisia espanjasta

Espanja on, kuten sanottu, tunnettu punaviineistään. Tunnetuin alue lienee Rioja, jonka tempranillo-vetoiset, reilussa tammessa kypsytetyt viinit ovat monen suosikkeja. Espanjalaisissa viineissä on monista muista maista poiketen sellainen etu, että kypsytettävät viinit myydään valmiiksi kypsytettyinä: Reserva ja gran reserva-viinit ovat kypsyneet pitkään ensin tammitynnyreissä ja sitten vielä pullossa ennen markkinoillelaskua.

Äärimmäinen esimerkki lienee yksi Riojan vanhimmista tuottajista, nimittäin Lopez de Heredia. Talon valkoviinitkin kypsyvät vuosikausia tammessa ja kestävät ikää vuosikymmeniä. Maistoimme myös 90-luvun Rosén, joka oli aivan loistavassa kunnossa edelleen. Niinipä punaviineille voi luvata helposti vuosikymmenten säilyvyyden. Tällä hetkellä Decantalolla on myynnissä nuorehkoksi katsottava vuosikerta 2004 Viña Tondoniasta. Reilu 20 e hinta on tästä viinistä naurettavan pieni. Gran reserva vuodelta 1995 on valitettavasti loppu. Lopez de Herediasta voi lukea enemmän vaikkapa Rypäleistä viis-blogista!

Toinen klassinen Rioja tuottaja on Remelluri  (jonka koko nimi kuuluu La Granja Nuestra Señora de Remelluri), joka tuottaa myös klassisia pitkään kypsyneitä Rioja-viinejä. Remeluri Reserva 2009 löytyy Decantalolta alle parin kympin. Jos haluat tutustua klassiseen Riojan tyyliin, suosittelemme kahta edellistä lämpimästi!

Riojan ohella toinen Espanjan korkeimman DOCa-alueluokituksen on saanut vain Prioratin pieni alue Kataloniassa, Tarragonasta sisämaahan. Pieni, kuiva, kuuma ja liuskekivinen alue tuottaa upeita garnacha-vetoisia viinejä, joskin viime aikoina myös ikivanhat, pieninä puskina kasvatettavat carineña-rypäleet ovat nousseet pintaan. Alueelta suosittelemme useasti maistamaamme ja hyvänä pitämäämme Celler Mais Doixin Les Crestesiä. Viini on tyypillinen Prioratin alueen sekoite garnacha-carineña-syrah. Nuoressa viinissä maistuvat punaiset marjat, lakritsainen mausteisuus ja alueelle tyypillinen kivinen mineraalisuus. Loistava viini, jonka myös Decanter valitsi vuoden -16 75 parhaan viinin joukkoon.

Viimeisenä suosituksena vielä viini Ribeira Sacrasta. Alueen punaviinit tehdään Mencia-rypäleestä, joka tuottaa tummia, mausteisia ja intensiivisiä viinejä. Tunnetuin mencia-alue lienee Bierzo, ja näihin verrattuna Ribeira Sacran viineissä on enemmän hapokkuutta ja raikkautta. Alkossakin oli taannoin yksi alueen mencia-viini, joka oli kuitenkin vihreässä rankaisuudessan melko vaatimaton esitys. Sen sijaan Dominio de Bibein Lalama 2012 on kypsän hedelmäinen ja mausteinen, mutta silti raikas viini. Alle 15 eurolla kotiutuvalle viinille iso peukku!

Joulukalenterin 19.luukku: Sherryä!

Sherryistä olisi voinut tehdä vaikka koko joulukalenterin, koska tästä Lounais-Espanjan viinistä löytyy tyylejä joka makuun. Sherryllä on maine mummojen iltamyssynä, mihin osa makeahkoists cream-sherryistä sopiikin. Tyylejä on kuitenkin täysin kuivasta ja merellisen 'suolaisista' finosta ja manzanillasta oksidoituneen ja usein hieman makean oloroson kautta siirappiseen PX-sherryyn. Sherryt sopivat myös ruuille: Kuivat vaikkapa serrano-kinkun tai merenelävien seuraan, olorosot koville juustoille ja PX vaniljajäätelön kastikkeeksi!

Ensin Sanlúcarin rannikkokaupungista tuleva manzanilla, joka sopii hyvin merenelävien seuraan. Lustau on suuri sherrytuottaja ja tahkoaa luotettavalla varmuudella hyvälaatuisia juomia. Suosittelemme Decantalolta Lustaun 3 en Rama Manzanillaa. 'En rama' tarkoittaa suoraan solerasta laskettua, stabiloimatonta ja suodattamatonta sherryä, joka on vivahteikkuutensa vuoksi kasvattanut viime aikoina suosiotaan. Moniulottteinen 'suolainen' sherry kalan tai äyriäisten seuraan!

Fino ja Manzanilla kypsyvät hapelta suojaavan flor-hiivakaton alla. Jos tämä hiivakatto kuolee tai tarkoituksellisesti tapetaan väkevöimällä alkoholilla, niin sherrystä tulee amontilladoa. Amontilladoissa on piirteitä finojen suolaisuudesta ja hiivaisuudesta, mutta ne ovat kuitenkin lievästi oksidoituneita ja siten lievästi pähkinäisiä. Hyvä esimerkki amontilladosta on vaikkapa Fernando de Castillan Classic Amontillado.

Oloroso kypsyy alusta alkaen oksidatiivisesti ilman suojaavaa flor-kattoa. Nämä pähkinäiset ja karamellisoidun hedelmäiset viinit voivat olla kuivia tai makeita. Lustaun lippulaiva, Emperatriz Eugenia on klassikkoesimerkki, jota pidetään sherrynä jota jokaisen pitäisi maistaa. Erittäin moniulotteinen, lievästi makeutta sisältävä sherry joka sopii hyvin vaikkapa juustopöydön viiniksi.

Viimeisenä vielä jälkiruokasuositus! PX on kuivatuista Pedro Ximenez-rypäleistä valmistettu siirappinen sherry, jota kannattaa käyttää lähinnä vaniljajäätelön kastikkeena! Ximénez-Spinolan PX Añada on oiva esimerkki, jossa on sokeria niin että hammaslääkärisi pyörtyy välittömästi!

Joulukalenterin 18. luukku: Espanjan valkoisia helmiä

Espanja tunnetaan punaviinimaana, mutta sieltä löytyy myös loistavia valkoviinejä. Seuraavassa muutama suositus Decantalon valikoimasta!

Ensimmäisenä on pakko suositella Txakolinaa, koska sitä ei juuri Alkosta löydy. Loistava pirskahteleva kesäviini Biskajanlahden rannoilta. Itsasmendi txakolinasta olemme kirjoittaneet aiemminkin. Lämmin suositus!.

Toinen suositus tulee Pyreneiden kainalossa sijaitsevalta Somontanon alueelta. Gewürztraminer on rypäle, jota ei odota Espanjasta löytävänsä. Suhteemme rypäleestä valmistettuihin viineihin on vähintään kaksijakoinen, mutta Enate Gewürztraminer onnistui yllättämään positiivisesti: Viinissä on lajikkeelle ominaista trooppista hedelmäisyyttä ja leveyttä, mutta jälkimakua kantaa monista muista gewürzeista poiketen hyvä hapokkuus! Vaaleille lihoille oiva viini.

Sitten vielä tajunnan räjäyttävä suositus Ribeira Sacrasta: Dominio Do Bibein Lapola oli viini, jota nautimme pari kesää sitten harvinaisena aurinkoisena kesäiltana mökillä, ja se oli varsin päräyttävä kokemus, kuten tuolloin kirjottamastamme jutusta voi lukea. Tällä hetkellä viini on Decantalon varastosta loppu, mutta tätä kannatta kytätä!

Joulukalenterin 17. luukku: Cavaa !

kuva: decantalo.com

Cavassa on huomattavasti enemmän laatuvaihtelua kuin samppanjassa: Tuotteita löytyy hyvin edullisista, laadultaan hieman heikohkoista erittäin laadukkaisiin ja samalla hintaviin. Toisaalta cavoista on mahdollista tehdä myös todellisia löytöjä, kun taas samppanjat tahtovat olla aina melko tyyriitä.

DO Cava on ollut ollut viime aikoina muutoksessa, kun osa laatutuottajista on kokenut että Cava-tuotemerkki on kärsinyt heikkolaatuisten bulkkituotteiden vuoksi inflaation. Tämän vuoksi onkin hiljattain luotu uusi laatuluokitus, Cava de Paraje Calificado. Laatutuokituksen viinit täytyy tuottaa valmistajan omien tarhojen rypäleistä ja niiden tulee kypsyä vähintään 3 vuotta hiivasakkojen päällä pullossa. Toisaalta osa tuottajista ei ole tähänkään luokitukseen tyytyväisiä, ja esimerkiksi Raventos i Blanc ei kuulu sen paremmin vanhaan kuin uuteenkaan cava-laatuluokkaan.

Ensimmäisenä suosittelemme Cavaa, jota kuulemma nautitaan useimmissa Cava-tuottajien omissa bileissä: Juvé y Campsin cavat ovat olleet pitkäaikainen luottokuohuvamme. Esimerkiksi Reserva de Familia 2013 on klassinen cava-blendi macabeosta, parelladasta ja xarel-losta. Erittäin klassinen cava: keskivertosamppista hedelmäisempi, silti sopivan paahteinen. Simply nam!

Recaredo on tuottaja, johon ihastuimme vieraillessamme heillä nelisen vuotta sitten. Talo tuottaa cavansa luomuna, kypsyttä niitä poikkeuksellisesti pullossa luonnonkorkin eikä kruunukorkin alla ja suosii hyvin  pitkää hiivasakkakypsyytystä. Brut de Brut Finc Serral del Vell 2007 on huolella kypsytetty macabeo-xarel-lo-blendi. Kypsän sitruksinen, hieman yrttinenkin aromimaailma. Loistava cava, ehdottomasti vajaan 30 e hintansa arvoinen.

Joulukalenterin 15. luukku: Decantalo.com espanjalaisten viinien ystäville

Kolmantena nettikauppana esittelemme Decantalon, jossa on erittäin laaja valikoima espanjalaisia viinejä. Tämä on kenties se kauppa, josta olemme tilanneet viinejä kaikkein useimmin. Syynä tähän on se, että olemme vierailleet Espanjassa (tai siis Kataloniassa...) varsin usein ja maistaneet reissuilla viinejä, joita olemme halunneet myöhemmin tilata kotiinkin.

Decantalon toimitukset ovat tulleet luotettavasti perille hyvin pakattuina. Kertaalleen sherryjä tilatessamme sattui varastolla keräilymoka ja saimme sherryn sijaa sherrybrandyä samalta tuottajalta. Tästäkin meitä varoitettiin jo paketin ollessa matkalla ja kompensaatiota maksettiin ystävällisesti. Asiakaspalvelu pelasi hyvin englanniksi. Decantalon toimituskulut ovat18 pullon laatikolle 33,5 e (puolet tästä, jos tilaa yli 400 e arvosta).

Seuraavissa luukuissa tulemme suosittelemaan valikoimasta joitakin varmoja vanhoja tuttuja, joita olemme usein tilanneet. Espanjasta löytyy viinityylejä joita suositella: Cavaa, eri tyylisiä punaisia ja valkoisia, sherryjä ja jälkiruokaviinejä!

Joulukalenterin 13 luukku: Sisilia!

Sisiliasta tulee Alkon vakiovalikoimaan lähinnä melko hilloisia Nero di Avola-viinejä. Saarelta löytyy kuitenkin myös erittäin kiinnostavia, harvinaisemmista alkuperäisrypäleistä valmistettuja viinejä.

Arianna Occhipinti tuottaa viinejä Vittorian alueella saaren kaakkoisosassa. Biodynaaminen ja muutoinkin dynaaminen tuottaja, jonka viinit ovat kuumaan ilmanalaan nähden varsin raikkaita tapauksia. Etenkin "Il Frappato"-viiniin olemme varsin ihastuneita, ja sitä tulee aina mukaan Superiore-tilauksiin. Yrttinen, kypsän kirsikkainen ja mansikkainen viini, jossa raikkaita marja-aromeja tukee hyvä konsentraatio ja tasapainottava hapokkuus. Tanniinit ovat kepeähköt.

Sisilian tämän hetken "kuumin" viinialue löytyy kuitenkin saaren pohjoisosasta Etnan rinteiltä. Vaikka alue on Sisilian viiniskenen kuumita hottia, on alue huomattavasti ympäristöään viileämpi: aktiivisen tulivuoren huipulle sataa usein talvikuukausina lunta. Maaperä on lukuisten tulivuorenpurkausten ja laavavirtojen ansiosta varsinainen sekamelska. Kiinnostavia viinejä tuotetaan paikallisesta alkuperäislajikkeesta nerello mascarlesesta, johon usein sekoitetaan hieman nerello cappucciota. Tenuta delle Terre Nere tuottaa tasalaatuista Etna Rossoa, jota myös olemme usein tilanneet. Viini on mausteinen, kypsän punamarjainen, keskitäyteläinen. Siinä on hyvä hapokkuus ja  kohtalaisen kulmikkaat tanniinit. Hyvä viini kovien kypsytettyjen juustojen seuraan. Perusversio näyttää olevan tällä hetkellä Superiorelta loppu, mutta tarhaviini Caldera Sottanaa löytyy. Tästä olemmekin kirjoittaneet jo aiemmin.

Joulukalenterin 12. luukku: Italian punaisia vol 1.

Italia on iso maa, joten viinityylejä löytyy punaisissa yhtä lailla kuin valkoisissakin. Seuraavassa joitakin Manner-Italian hyväksi todettuja punaviinejä:

Ensimmäisenä suosituksena viini Alto-Adigesta. Alueen alkuperäislajike lagrein tuottaa paahteisen mausteisia, punamarjaisen hapokkaita viinejä. Lagrein tarvitsee runsaasti aurinkoa kypsyäkseen, mutta menestyy siitä huolimatta tällä pohjoisella alueella. Bolzanon laaksoon Alppien etelärinteelle konsentroituu lämpöä, joka kypsyttää lagrein-rypäleet upeasti. Hyvä esimerkki on Cantina Terlan-ko-operatiivin Terlaner Lagrein "Gries" Riserva 2013: Punaisia marjoja, luumua, mausteisuutta. Lopussa pehmeähköt tanniinit jäävät kutittelemaan kitalakea. Haudutelluille lihoille, myös suurriistasta valmistetuille pataruuille.

Toinen suositus tulee jälleen Kampaniasta. Alueen alkuperäislajikkeisiin kuuluu anglianico-rypäle, jota on viljelty Kampaniassa hyvin pitkään. Lajikkeen nimi viittaa Kreikkaan: Anglianico on sanan "Ellenico" korruptoitunut muoto. Kuuluisimmat anglianicot tuleveat Taurasin alueelta, jonka viinit lienevät maakunnan kuuluisimpia. Mastroberardino tuottaa myös loistavaa Taurasia, josta Superiorelta on saatavilla sopivasti ikääntynyt vuosikerta 2010. Viini on täyteläinen, siitä löytyy punaisia marjoja, tupakan ja makeiden mausteiden aromeja. Tanniinit ovat sopivasti iän pehmentämiä, ja hyvä hapokkuus pitää paketin napakkana kokonaisuutena. Loistoviini, joka kokemuksemme mukaan myös ikääntyy upeasti jopa parikymmentä vuotta.

Kolmantena suosituksena viini Piemontesta. Kuuluisimpia piemontelaisia viinejä ovat nebbiolo-rypäleestä valmistetut Barolot ja Barbarescot, jotka kuitenkin tahtovat olla varsin tyyriitä ja usein vaativat melko pitkää kypsyttelyä saavuttaakseen täyden nautittavuuden. Valtaosa tuottajista kuitenkin tekee myös edullisempaa ja usein nopeammin lähestyttävää nebbiolo-viiniä Langhe DOC-alueluokituksen alla. Näissä on usein Baroloita hedelmäisempi aromimaailma, mutta ainakin Pio Cesaren Langhe Nebbiolosta löytyy myös ruusuisia ja hennosti tervaisia aromeja, jotka tekevät nebbiolosta kiehtovan ja moniulotteisen rypäleen. Tämä on hintaansa nähden hyvä viini, joka on omiaan juuri ruokapöydässä.

joulukalenterin 10. luukku: Kuohuvaa Italiasta

Italialaisista kuohuviineistä tunnetuin lienee prosecco, tuo Veneton alueen hedelmäisen kepeä, charmant-metodilla tuotettu terassikuohu. Italiasta tulee kuitenkin myös vakavammin otettuja, pitkän pullokäymisen kautta tuotettuja kuohuviinejä.

Parhaiten tunnettuja edellä mainituista lienevät Franciacortan alueen kuohuviinit. Franciacorta sijaitsee Lombardiassa Pohjois-Italiassa, Iseojärven eteläpuolella Bergamon ja Veronan välissä. Näitä viinejä on laadultaan verrattu samppanjaan, ja hinnatkin ovat melko lähellä esikuvaa.

Bellavistan viinejä maistelimme useampia alueella vieraillessamme. Superioren valikoimasta löytyy "Alma" Gran Cuvée Brut, joka on elegantti, hennosti paahteinen mutta silti useita samppanjoita hedelmäisempi kuohuviini. Tämä puhtaasti chardonnaysta tuotettu viini sopii hyvin erilaisten coctailpalojen seuraan vaikkapa uuden vuoden juhlissa!

Franciacortan lisäksi myös Trenton seudulla tuotetaan erittäin laadukkaita metodo classico-kuohuviinejä. Ferrarin suku on yksi vanhimmista tuottajista ja tahkoaa loistavia kuohuviinejä Alppien etelärinteiltä. Ferrarin Metodo Classico Trento DOC Brut tarjoilee sitrusta, päärynää ja paahtoleipää, lisänä yrttinen klangi. Alle 25 euron hinta on tästä laadusta vähän!

Joulukalenterin 8. Luukku: Italialaisia Superioresta

Joulukuu etenee, ja 8. luukussa on aika siirtyä esittelemään seuraava nettikauppamme: Superioren valikoima kattaa valtaosan Italian viinialueista Alto-Adigesta Sisiliaan. Superiorella on unsaasti nimekkäiden tuottajien viinejä kuuluisilta alueilta, ja näiden hinnat ovat maineen mukaiset. Löytöjä voi tehdä vähemmän tunnettujen alueiden ja tuottajien viineistä.

Superiorellakin on kohtalaisen edulliset kuljetuskustannukset: Optimaalisin pakettikoko näyttää olevan 18 pulloa, joka tulee kotiovelle 18 eurolla. Kannattaa kuitenkin huomata, että viinejä valitessa näkyy nettohinta, johon lisätään suomen 24 % vero!

Seuraavista luukuista paljastuu joitakin aiemmin Superiorelta tilaamiamme ja hyviksi toteamiamme viinejä!

Joulukalenterin 7.luukku: Malbecia Ranskanmaalta

kuva: Vinatis.co.uk

Viimeisenä Vinatis-suosituksena vielä yksi malbec-viini. Malbec tunnetaan nykyään Argentiinan nimikorypäleenä, mutta lajikkeen koti on kuitenkin Euroopassa, Ranskan lounaisosissa.  Malbecia viljeltiin taannoin myös Bordeaux:ssa, mutta siellä vaikeasti kypsyvät malbec-rypäleet korvattiin viinikirvakatastrofin jälkeen muilla lajikkeilla.

Malbec on kuitnekin säilynyt valtarypäleenä Cot-joen laaksossa Lounais-Ranskassa. Etenkin Cahorsin alueen viinit ovat malbec-vetoisia. Ne eroavat argentiinalaisista virkaveljistään kuin yö päivästä: Ei hilloista luumua, vaan mausteisia, yrttisiä ja rungokkaita ruokaviinejä, jotka kaipaavat seurakseen runsaita liharuokia.

Luomutuotanto on yleistymässä Cahorsissa kovaa vauhtia, ja monet tuottajat tuntuvat kokeilevan myös sulfiitittomien viinien tuottamista. Nyt suosittelemamme Chateau Cedrekin tuottaa sulfiititonta viiniä, joka tuottajan mukaan on hedelmäisempi ja tanniineiltaan pehmeämpi kuin sulfiitillinen versio jota nyt suosittelemme.


Chateau du Cedre 2013 on runsas ja roteva viini, varsin tyypillinen alueelleen. Tarjoa vaikkapa burgundinpadan tai karjalanpaistin seurassa, toimii varmasti!

Joulukalenterin 6. luukku: Rhonelaista etelästä ja pohjoisesta

Rhonen alue voidaan jakaa kahteen viinituotannoltaan erilaiseen osaan: Pohjoisessa punaviinit tuotetaan useimmiten lajikeviineinä syrah-rypäleestä ilmastossa, joka on Etelä-Rhonea mantereisempi. Etelässä viineissä on syrah:n lisäksi välimeren rannikkoalueille tyypillisiä rypäleitä kuten grenachea, mourvedreä ja cincault:a. Vinatikselta löytyy satoja tuotteita molemmilta alueilta, ja seuraavassa muutama hyväksi totetamamme.

Pohjoisesta Crozes Hermitagen alueelta tulee Laurent Combierin Cuveé L 2015, joka on nuori, marjavetoinen syrah-viini. Viinissä on raikkaan hedelmän lisäksi syrah:n mausteisuutta. Tanniinia ja happoa nuoresta viinistä löytyy hyvin, joten tämä sopii vaikkapa kovien rasvaisten juustojen tai leikkelelautasen kanssa nautittavaksi.

Kuva: Vinatis.co.uk

Toinen pohjoisen Rhonen viini on Villardin Poivre et Sol 2014 Saint-Josephin alueelta. Viini on kypsynyt tammitynnyreissä 18 kuukautta, joten sen aromimaailma on edellistä mausteisempi. Suutuntuma on hieman pyöreämpi, ja tämä viini sopiikin hyvin vaikkapa huolella haudutettujen lihapatojen seuralaiseksi.

Etelä-Rhonen tunnetuin alue lienee Chateauneuf-Du-Pape. Domaine Chante Cigalen grenache-voittoinen viini vuodelta 2013 tarjoaa mielestämme hyvän hinta-laatusuhteen. Tästä löytyy konsentraatiota, grenachelle tyypillistä punamarjaista hedelmäisyyttä ja yrttisyyttä. Alueelleen tyypillinen, melko täyteläinen viini. Klassinen pari suurriistalle, joten jos olet nauttimassa jouluna hirveä niin tässäpä viini sarvipään kaveriksi!

Joulukalenterin 3. luukku: Samppanjaa!!!

Vinatikselta löytyy äärimmäisen hyvä valikoima samppanjoita, joista olemme tilanneet melko paljon pieniä puolikkaita pulloja, jotka ovat varsin käteviä kahden hengen juhlahetkiin. Alle kahdella kympillä löytyy ainakin Furdynan cuvee ja Delamotten B de B. Myös isojen talojen samppiksia saa puolikkaissa pulloissa. Isoista pulloista onkin sitten vain taivas rajana. Esimerkiksi tämä Ayala oli hyvää, ja lahjaksi jollekulle tärkeälle voi hankkia vaikkapa klassikon!

Joulukalenterin 1.luukku: Joulukalenteri on täällä taas

Pullon henkien neljännen joulukalenterin ensimmäinen luukku on jälleen auki. Tänä vuonna joulukalenterin sisältö keskittyy internetistä löytyviin viinikauppoihin, koska olemme tänä vuonna juoneet todella vähän alkon valikoimasta löytyviä viinejä. Osittain siksi, että vakiovalikoima on melko monotonine eivätkä uutuudet ole juuri meitä kiinnostaneet. Viime aikoina alkosta on tarttunut mukaan lähinnä erikoisoluita, joiden valikoimaa monopoli on laajentanut kohtalaisesti. Emme halua kierrättää neljättä vuotta samoja suosituksia alkon valikoimasta joulukalenterissa, koska vaihtelu virkistää. Toinen syy tämänkertaiseen joulukalenterin teemaan on se, että kovin moni ei Suomessa ole kirjoittanut nettikauppojen valikoimasta useampaa postausta. Mukana on tällä kertaa kolme eniten käyttämääme viinikauppaa netissä ja yksi bonuskauppa.

Esittelemme kerran viikossa yhden nettikaupan, josta viiniä voi tilata ja valitsemme kaupan valikoimasta 6-12 kappaletta meidän suosikkiviinejä joulunajan hetkiin ja ensi vuodellekin. Mukana joulukalenterissa on tietysti #kausimenu2016 joulukuun osuus, mutta paino on tänä vuonna vahvasti viineissä.

Mainittakoon tässä vielä se, että kokeilimme taannoin tilata superiore.com-nettikaupasta löytyvää Occipintin Frapatto-viiniä Suomeen alkon erikoistilauksena, kun kiinnosti paljonko alko olisi ottanut provikkaa välistä. Alko selvitti asiaa kaksi viikkoa ja tuli siihen tulokseen että viiniä ei ole saatavissa. Päädyimme sitten "tein itse ja säästin"-tyyppiseen ratkaisuun.

Pidemmittä puheitta esittelemme ensimmäisessä luukussa luottokauppamme ranskalaisten osalta eli vinatis.co.uk. Tämä taisi olla ekoja viinikauppoja, josta tilasimme viinejä ehkä 5 vuotta sitten. Vinatiksella on hyvin laaja yleisvalikoima ranskalaisia viinejä, joten kaupasta löytyy jokaiselle jotakin. Valtaosin suurehkojen tuottajien tuotteita, joukossa kuitenkin erikoisuuksiakin. Vinatiksen toimituskulut Suomeen ovat hyvin edulliset, 14 e per 18 pullon laatikko, lisäpullot 1 e kappale. Vinatis maksaa Suomen verot, joten tullilla ei pitäisi olla nokkaan koputtamista.

Viinimestarit.com:n valikoimaa sokkoillen

Järkkäsimme Kalevan viiniklubille umpisokkotastingin viinimestarit.com:n Matin suosiollisella avustuksella. Kävin noutamassa 6 folioitua pulloa, jotka avattiin korkkeja katsomatta. Viinit olivat kautta linjan melko kovia heti avaamisen jälkeen, mutta moni niistä hyötyi huomattavasti ilmaantumisesta ja parani siten illan mittaan.

Ensimmäinen viini oli melko maanläheinen, suklaakirsikkainen, boysenmarjainen, melko savuinen, ja lämpimän tuoksuinen. Suussa hapokas, tanniinirakenteeltaan pehmeä. Aromimaailma oli maanläheinen, suussa nousi lisäksi yrttisyyttä. Tätä viiniä veikkasin sokkona merlot-vetoiseksi ranskalaiseksi. Jos viinimestareilla olisi valikoimissaan uuden maailman viinejä, tämä olisi voinut olla jopa argentiinalainen malbec.

Toinen viini oli tuoksultaan makean hedelmäinen, coctailkirsikkainen, hennosti yrttinen. Suutuntuma on heti avaamisen jälkeen kova ja kulmikas, mutta tämä viini hyötyi valtavasti parin tunnin aukiolosta ja pehmeni mukavaksi ruokaviiniksi. Makupaletilla aromeiltaan nuori ja raikkaan punamarjainen. Tanniinit olivat alkuun varsin kireät ja jopa epämiellyttävät, mutta ilmaantuminen ja ruuan kanssa maistelu pehmensivät ne jämäkiksi mutta jo miellyttäviksi.

Kolmas viini oli tuoksultaan mausteinen, punajuureen vivahtava, pippurinen ja kirsikkainen. Suussa se oli keskitäyteläinen ja hapokas. Viinissä oli
hyvä hedelmäisyys, jälkimaku oli kohtalaisen pitkä. Viini oli miellyttävä tasapainoinen kokonaisuus. Veikkasin tätä sokkona Etelä-Rhonelaiseksi syrah-vetoiseksi sekoitteeksi.

Neljäntenä viininä oli tuoksultaan mustaherukkainen, kevyesti lyijykynäinen ja maamainen pullote. Tuoksusta oli välittömästi tunnistettavissa CS. Maku viittasi hieman ikääntyneeseen tuotteeseen, viinin tanniinit olivat jo kivasti pyöristyneet mutta ruokaa tämä silti kaipaili. Arvasimme tämän vasemman rannan Bordeauxiksi.

Viides viini oli katastrofaalisen paha: Tuoksussa paahdetta, mausteisuutta ja epämääräistä epäpuhdasta punaista marjaa. Maku oli vielä epätasapainoisempi: Järjettömät kitalakeen tarraavat tanniinit ja ällöttävä jälkimaku.

Viimeinen viini oli sarjan voittaja: Kukkainen, kevyesti tallintakainen, lämmin, pippurisen mausteinen ja punaisen marjaisa kompleksinen tuoksu. Maku oli pehmeähkö, kuitenkin runsas ja moniulotteinen. Tämän arvasin kukkeuden perusteella oikein Côte Rôtieksi.

Kokonaisuudessaan kattaus oli mielenkiintoinen. Alla linkit viineihin maahantuojan kotisivuille oikeassa järjestyksessä:

viinit vasemmalta oikealle. Kakkosena pommi alkon
valikoimasta, niin pahaa ettei viitsi kuvailla

Alaro Claudion Dolcetto
Pardasin Collita Roja
Pisonin Teroldego
Moulin de Blancon 2009
Rovellotti vespolina (ei valikoimassa)
Domaine Jasmin Côte Rôtie 2012

Kokonaisvaikutelmaksi jäi se, että valtaosin viinimestareiden valikoima tuntuu vaativan dekantointia tai kypsytystä. Kenties dolcettoa lukuunottamatta kaikki maistetut viinit olivat selkeästi ruokaviinejä. Useimmat näistä hyötynevät lisäkellaroinnista ja kestävät sen ongelmitta!