Suomen viinitrendien suurten linjojen ennustaminen on hankalaa, koska meillä on kaikenkattavana trendsetterinä valtion monopoli. Karkeasti ottaen alkon trendit voi päätellä katsomalla, mikä maailmalla on ollut nousussa vuosi pari sitten ja laittamalla sen alkon sumean 'mikä Suomessa myy'-algoritmin läpi. Tällä perusteella saatiin valikoimaan esimekiksi ensimmäinen Juran valkoviini kesällä: pari vuotta nosteessa ollut alue, rypäleenä turvallisesti chardonnay.
Ravintoloiden osalta valikoima pystyy onneksi seuraamaan kansainvälisiä virtauksia paremmin. Osa viinimaailman muutoksista on sikäli suuria linjoja koskevia, että ne tunkevat väkisin jopa alkoon, haluttiin sitä eli ei.
Uudet ja uudet vanhat alueet:
Chilen ja Argentiinan viinifilosofia on murroksessa. Etenkin Chilessä viinikulttuuri on lähes tuntematon käsite, ja teollisuudenala polkaistiin pystyyn nopealla aikataululla pääosin 90-luvulla. Maan viinialueilla on varmasti todellista potentiaalia, mutta sitä ei ole saatu toistaiseksi aktualisoitua väärien lajikevalintojen ja teolliseen massatuotantoon sopivien menetelmien vuoksi. Tähän lienee tulossa muutos, ja luulemme että vuonna 2016 nähdään aiempaa enemmän todella laadukkaita chileläisiä ja argentiinalaisia viinejä. Jo tänä vuonna törmäsimme muutamaan hyvinkin loistavaan, raikkaaseen ja hapokkaaseen chileläiseen. Tämän suhteen pysymme tutkalla.
Toinen alue, jolle ennustamme nousua on Itä-Eurooppa. Näiden alueiden viinikulttuuri tuhottiin tehokkaasti kommunistisella suunnitelmataloudella, mutta kun Suuren ja Mahtavan kaatumisesta on kulunut neljännesvuosisata alkavat Unkari, Serbia, Kroatia ja Georgia pikku hiljaa päästä takaisin viinimaailman kartalle.
Muiksi nouseviksi alueiksi (ainakin maailmalla) veikkaamme Luoteis-Espanjaa, Atlantin takaa Virginiaa ja toisaalta Finger Lakesia New Yorkin osavaltion pohjoisosassa. Kiinasta alkanee parin vuoden sisällä nousta todella mielenkiintoisia viinejä, kunhan viljelijöiden välinpitämättömyys tuotteensa laadusta saadaan korjattua. Australian ongelmana on pitkään ollut laadukkaiden keskihintaluokan tuotteiden puute, saamme nähdä tuleeko tähän muutosta. Tasmaniassa lienee potentiaalia
Uutena alueena nostamme myös Englannin, josta tulee nykyään hyvin vakavasti otettavia kuohuviinejä. Ilmastonmuutoksen myötä Champagnelle on ilmaantunut todella vakavasti otettava haastaja, ja joku on jo veikkaillut että seuraavan vuosikymmenen aikana nähdään todellinen viinisota alueiden välillä.
Makeus pääsee pannasta ?
Muistan joskus kuulleeni jonkun viinikouluttajan kommentin, että alan opiskelijoiden tastingeissa ainoat viinit, jotka juodaan loppuun ovat ne makeat. Ihminen on luotu pitämään makeasta, joten on suorastaan ihme että jäännössokeria sisältävät viinit ovat olleet laatuviinien joukossa melko marginaalissa. Ennustamme kuitenkin, että tässä aletaan ensi vuonna nähdä paluuta historialliseen normalitilaan: jäännössokeria ei enää tarvitse piilotella. Saksalainen riesling on hyvä esimerkki viinistä, joka selvästi hyötyy pienestä määrästä jäännössokeria: Makeus ei juuri maistu äärimmäisen hapokkaasta viinistä, ja usein pieni jäännössokeri tarkoittaa myös runsaampaa aromiekstraktiota (lukuunottamatta chaptalisoituja massatuotteita). Myös samppanjassa ennustamme hieman makeampien tyylien paluuta: Maistoimme itse muun muassa
Taittingerin Nocturne Secin, josta 18 g/l jäännössokeri teki mahtavan ruokasamppanjan.
Väkevöidyt viinit ruualle ?
Samaan tapaan kuin makeammat viinit sopivat ruokajuomiksi, myös väkevöidyt viinit tulevat nostamaan päätään ruokajuomina: Espanjan sherry on erittäin moniulotteinen ruokaviini eri tyyleineen, ja toisaalta myös Madeiran viinit voivat parhaimmillaan olla loistavia ruokaviinejä. Kukapa tietää, vaikka kuivemmat vintage portitkin nähdään vielä aterialla muuallakin kuin jälkiruuan kyljessä.
Viiniarvioiden demokratisoituminen
Kansainvälisesti tämä trendi on ollut vahva jo vuosikausia, ja Suomessa on alettu nähdä samaa: Sosiaalisessa mediassa on jokaisen viinistä tai muista juomista kiinnostuneen helppo jakaa mielipiteitään eri tuotteista. Tämän kehityksen myötä esimerkiksi Robert Parkerin vaikutusvalta on vähentynyt dramaattisesti, ja sama on ennustettavissa Suomessa valtamedian viinikriitikoille. Somessa kasvaneen sukupolven tullessa viini-ikään saattaa viinejä löytyä alkon hyllystä vaikka Mykkänen on sen loistavaksi arvioinutkin.
Sommelier-vetoiset ravintolat?
Atlantin takana on viimeisten parin vuoden aikana noussut kuuluisia sommelierien luotsaamia ravintoloita, joissa keittiömestari ei välttämättä enää olekaan ykköstähti. Suomessa tätä tuskin vielä muutamaan vuoteen nähdään, mutta kenties joskus. Toivoisimme ainakin, että sommelierit nostettaisiin ravintoloissa ja mediassakin näkyvämpään asemaan, sillä onnistunut ravintolakokeus on jopa enemmän salihenkilökunnan kuin keittiön ansiota. Tai ainakin on niin, että hyvä asiakaspalvelu voi pelastaa keskinkertaisen ruuan tai toisaalta tuhota loistavimmankin annoksen.
Kalliit viiniklassikot kuluttajan ulottuville
Coravin on laite, jonka avulla pullosta voidaan imeä haluttu määrä viiniä. Tyhjä tila korvataan inertillä argon-jalokaasulla, joka ei reagoi viinin kanssa millään tavalla. Tämä yleistynee viiniravintoloissa, jolloin kalliimpiakin viinejä saadaan lasitarjoiluun. Helsingissä ainakin Groteskista ja VinVinistä laite jo löytyy.
Pien- ja mikropanimobuumi jatkuu
Olutpuolella suomalainen pienpanimokenttä käy kuumana. Panimoissa nähtäneen entistä enemmän pientuottajia ja rogue-mikropanimoita. Harmi vain, että alko ei näitä mikroeriä koskaan saa myyntiin. Toivottavasti joku saa Eestin puolelle aikaan nettikaupan, josta näitä voi ostaa takaisin Suomeen keskitetysti. Suomalaisiin pienpanimo-oluisiin erikoistunut virolainen nettikauppa on juuri sitä älyttömyyttä, jota kohti suomalainen monopolipolitiikka ajaa. Mutta toisaalta, onhan se reilua jeesata naapuria.
Alkoholipolitiikka muuttuu ???
Helsingin käräjäoikeus tulee tekemään ratkaisunsa alkon monopolin lainmukaisuudesta. Itselleni on hieman epäselvää, mitä virkaa on monopolilla joka myy reilusti alle puolet suomalaisten nauttimasta alkoholista. Mielestämme Alko toimii tällä hetkellä ainoastaan viinivalikoimasta pääättävänä monopolina, eikä enää hallitse alkoholin saatavuutta millään tavalla. Jos haluaa alkoholia, sitä voi hakea lähimmältä huolto-asemalta, siwasta tai kikkarilta. Ja jos tämä irvikuva halutaan pitää hengissä, niin voisikohan se toimia sitten vaikka niin, että kansainvälisistä nettikaupoista voisi tilata tuotteita alkoon, josta ne luovutettaisiin
kohtuullista korvausta vastaan. Tuskin, välistäveto tulisi liian haastavaksi. Todennäköisesti tulemme näkemään kosmeettisia muutoksia, jotka eivät muuta vallitsevaa järjettömyyttä millään tavalla.
Tässä vielä
linkki vuoden 2014 ennustuksiin!
