Kuva: Perticaia |
Nyt maistamamme viini oli Perticaian versio. Kyseinen tila on perustettu 1990-luvulla, ja sillä on nykyään 15 hehtaaria tarhoja Montefalcossa. Puolet näistä on Sagrantinoa.
Rypäleet kerättiin käsin. Viini sai maseroitua kuorikontaktissa 3 viikkoa ennen käymistä. Käymisen jälkeen viiniä kypsytettiin vuosi tammessa, tämän jälkeen tasoiteltiin vuosi terästankissa ja sitten annettiin vielä olla vuosi pullossa ennen liikkeellelaskua.
Viini on syvän rubiininen väriltään. Tuoksussa on kirsikkaa ja vadelmaa, se on raikkaan marjainen ja kohtalaisen mausteinen. Maku on alkuun melko pyöreän tuntuinen, mutta pian mukaan nousee hyvä hapokkuus ja rapsakka tanniinien puraisu. Mitenkään hilloisen paksu viini ei ole kyseessä, mutta suutuntumaa riittää kuitenkin mainiosti. Paletilla aromipuolelta marjojen oheen nousee yrttisyyttä, lähinnä timjamin tuoksua. Jälkimaku on keskipitkä, mineraalinen.
Oiva, omaperäinen viini Umbrian natiivirypäleestä. Suosittelemme maistamaan, jos sattumalta superiore-tilaukseen jää aukko tai muualla tähän törmäätte.