Joulukalenterin 21.luukku: Samppanjat uuden vuoden juhlintaan

Alkon kuva

Nykyään suosimme samppanjan tilalla usein crémanteja, muiden maiden methode traditional-kuohuvia ja etenkin kesäisin petnat-viinejä. Sekä brittikuohuvien että saksalaisten sektien taso on noussut kohisten, joten politiikalle on hyvät perusteet. Uusia alkuja pitää kuitenkin meistä juhlia kunnon samppanjalla, olihan Titanic ensimmäinen laiva jota ei kastettu perinteen mukaan samppanjalla. Ja Yhdysvalloissa on pitkästä aikaa presidentti, jonka virkaanastujaisissa nautittiin samppanjan sijaan kalifornialaista kuohuvaa. Eikä hyvin mene sielläkään, joten me pysymme perinteelle uskollisina!

Ensin rosésamppis näppärästi pikkupullossa: Drappierin Rosé de Saignée on puhdas pinot noir. Tämä on tuotettu rypälemehusta, joka valuu lyhyen kuorimaseraation jälkeen pois käymisastiasta ilman puristusta. Viinin aromeissa on punasia puutarhamarjoja ja mineraalisuutta. Suussa kohtalaisen täyteäinen. Ei hyökkäävän hapokas, hyvä maljasamppis.'

Edukkaamman pään samppiksista suosittelemme kolmea eri vaihtoehtoa kolmessa eri pullokoossa.

Pieni pullosuositus on Chouette de Champillon Brut on blanc de noirs-samppis, jossa aromit eivät ole aivan yhtä merjaisat kuin edellisessä rosesamppanjassa. Sopivasti paahteisuutta tuomassa täyteläisyyttä. Hapokas kuten samppikset yleensä, mutta dosagea on juuri sopivasti pehmentämään viinin sopusointuiseksi.

Stadardikoossa suosittelemme Janison Baradonin Tradition Brutia. Aromit omenaiset, paahteiset ja mausteiset. Kohtalaisen täyteläinen ja runsas suutuntuma. Oivallinen kuohuva, joka toimii myös ruokien kanssa hyvin.

Magnum-pullossa löytyy Andre Clouetin Grande Reserve Blanc de Noirs. Jos seurue on suuri, on pullon oltava samaa kaliiberia. Clouetin tuote on luottovalinta kun tarvitaan hyvän hinta-laatusuhteen runsasta, hedelmäistä samppista.

Joulukalenterin 13 luukku: Joulun (ja uudenvuodenkin) kuohuvat

Joulun ja etenkin uuden vuoden aikana kuohuviinin kulutus on huipusssaan, joten mekin suosittelemme kolmea kuohuviiniä eri puolilta Eurooppaa. Nämä ovat vanhoja luottoviinejämme, joten ne ovat tätä blogia seuranneille ehkä jo kyllästymiseen saakka tuttuja.

Ensin cava: Suosittelemme -kuten niin monesti aiemminkin- Juvé y Campsin Reserva Cava Brutia, joka on mielestämme jossain mielessä cavan arkkityyppi: Kukkainen, melko runsas ja upean hedelmäinen kuohuviini höystettynä juuri sopivalla ripauksella hiivasakan kanssa kypsymisestä tulevaa paahdettua aromia.

Toisena Pohjois-Italiasta tuleva Franciacorta: Tutustuimme ja ihastuimme Bellavistan viineihin taannoisella Comon matkalla vajaa 4 vuotta sitten. Alkosta löytyy Alma Gran Cuvée Brut, joka on cavaa sitruksisempi, mineraalisempi ja hapokkaampi. Mielestämme hyvä viini vaikkapa äyriäisten seuraan.

Samppanjaksi suosittelemme Tarlantin Zero Brut Natuerea. Tarlantin tyyli on melko paahteinen ja runsas, viinin aromimaailma on sitruksinen, paahteinen ja mineraalinen, maku hapokas ja jälkimaku pitkä. Viini on täysin kuiva, joten tämä ei välttämättä ole omimmillan maljaviininä vaan sopii paremmin ruokapöytään.

Joulukalenterin 3. luukku: Samppanjaa!!!

Vinatikselta löytyy äärimmäisen hyvä valikoima samppanjoita, joista olemme tilanneet melko paljon pieniä puolikkaita pulloja, jotka ovat varsin käteviä kahden hengen juhlahetkiin. Alle kahdella kympillä löytyy ainakin Furdynan cuvee ja Delamotten B de B. Myös isojen talojen samppiksia saa puolikkaissa pulloissa. Isoista pulloista onkin sitten vain taivas rajana. Esimerkiksi tämä Ayala oli hyvää, ja lahjaksi jollekulle tärkeälle voi hankkia vaikkapa klassikon!

Champagne Clément Perseval Premier Cru Chamery

Clement Perseval on Montagne de Reimsin alueen pohjoisosassa sijaitseva pientuottaja, joka viljelee reilun 3 hehtaarin palstoja Chameryn kylässä. Tila on toiminut jo pitkään, mutta vasta nykyisen sukupolven aikana eri palstojen potentiaali on alettu tiedostaa. Nykyisin talo tuottaa kolmea eri viiniä: Korkeimmalla kukkuloilla viljellään chardonnayta kalkkisessa maaperässä, ja viini pullotetaan puhtaana blanc de blacsina. Rinteiden keskivaiheilla mukaan liittyvät pinotit, ja näiltä tarhoilta tulevat rypäleet nyt maistettuun Chamery Premier Cru:n. Rinteiden alaosan tarhat ovat soveliaita erityisesti pinot noirille, ja näiltä tarhoilta tuotetaan täyteläisen marjaisaa blanc de noirs-samppanjaa.

Talon tyyli on runsas, osa perusviinistä käy ja kypsyy tammessa. Nyt maistamassamme cuvéessa on mukana kaikki samppanjan kolme yleisintä rypälettä. Viini on tuoksultaan vahvasti paahteinen. Marjaisuutta ja aromaattisuutta siinä on melko vähän, lähinnä tuoksussa on vihreää omenaa ja olkisuutta. Maku on runsas ja täyteläinen. Suutuntuma on mineraalinen, chardonnaysta muistuttavan olkinen ja kostean kivinen. Mousse on hillitty, pienikuplainen. Jälkimaku on pitkä.

Kyseessä on selkeä ruokasamppanja, joka ei säikähdä hieman runsaampiakaan annoksia: Näin runsaana sienikesänä kuvittelisin tämän sopivan erittäin hienosti kermaisella kanttarellikastikkeella tarjotun punalihaisen kalan kanssa!

Kuplivat vapun juomasuositukset

Vapun ruokapöytään suosittelemme katsomaan vaihtoehdot meidän suunnittelemista vuoden 2016 kausimenuista. Tammi-huhtikuu on jo julkaistu ja joka kuukaudelle löytyy oma 3 ruokalajin menu juomasuosituksineen.

Vapun juhlajuomaksi suosittelemme tietenkin kuohuvaa, kuten kaikki muutkin viinibloggaajat. Tällä kertaa suosituksia on kolme Alkon valikoimasta.

Hintatietoiselle

Crémanteista löytyy hinta-laatusuhdetta vaikka muille jakaa. Suosittelimme jo hiljattain Alsacen Rosé-crémantia, mutta myös tämä Pfaff:n Brut Blanc de Blancs on hyvä vaihtoehto vappubrunssille: sitrusta ja kevyttä yrttisyyttä hapokkaissa raameissa. Kestää hyvin nakit ja perunasalaatit.

Laatutietoiselle

Italiasta Franciacortan alueelta tuleva Bellavista Alma Gran Cuvee tarjoaa alle 30€ hintaan vastinetta rahalle. Loistava aperitiivi, mutta toimii myös loistavasti äyriäisten kanssa vappupäivän lounaalla. Me ainakin ihastuimme franciacortan alueen samppanjamenetelmällä tuotettuihin kuohuviin, kun viime pääsiäisenä alueella käväisimme. Viini on myös loistava jekku samppanjatastingiin, jos haluat tarkistaa tunnistaako kaverisi aidon samppanja joukosta....

Burning some serious money

Domppa on klassikoiden klassikko. Kiinnostavuutta puoleen hintaan tästä tarjoaa Ayala Cuvée Perle d'Ayala 2006. Tässä on syvyyttä ja aromien kirjoa. Ruokajuomaksi aivan erityiselle vappuaterialle.

Kaikki kuvat alko.fi

Veuve Clicquot-tasting Champange bar Santessa

Saimme Champagne Bar Santén omistajalta kutsun osallistua Veuve Clicquot-samppanjatalon tastingiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Katri samppanjan suurena ystävänä ei tietenkään voinut kieltäytyä kutsusta viettää tiistai-ilta tutustuen keltaisen lesken samppanjoihin.

Veuve clicquotin tarina sai alkunsa 1772 Ranskan Reimsistä, jossa sen perusti Philippe Clicquot-Muiron. Nicole-Barbe Ponsardin avioitui vuonna 1798 perustajan pojan Francoisin kanssa. Nicole-Barbe Ponsardin jäi leskeksi vuonna 1805 ja päätti vastoin yleisiä tapoja ottaa yrityksen toiminnot vastuulleen. Talon samppanjat ovat tunnettuja keltaisesta etiketistään ja lempinimi keltainen leski tulee etiketistä ja nuorena leskeksi jäänestä Nicolesta. Vielä tänäkin päivänä samppanjatalolla työskentelee todella paljon naisia eri työtehtävissä, tällä kunnioitetaan Nicole-Barve Ponsardin muistoa yritykselle. Nykyään Veuve Cliquot on LVMH-luksuskonglomeraatin alainen brändi.

Champagne Bar Santéssa tastingin veti Moet&Hennesyn edustaja Timo Koivunen, joka kertoi perusteellisesti talon historiasta, samppanjan valmistuksesta ja samppanjan markkinoiden kehityksestä niin maailmalla kuin Suomessakin. Mielellään kuuntelee asiantuntevaa, mutta kuitenkin rentoa tasting-vetäjää, joka selvästi nauttii työstään. 

Tastingissa maistetettin 4 talon erilaista samppanjaa ja Veuve Clicquoitin uutuus samppanjadrinkki Rich, joka tarjottiin jäiden ja kurkun kera. Talon tyyli on tunnettu siitä, että heidän viineissään pinot noir-rypäleen osuus on yleensä suurin ja he käyttävät vain vähän pinot meunier-rypäleitä sekoituksissaan. 

Ensimmäisenä talon vakiosamppanja Veuve Clicquot brut, joka on kypsynyt sakan päällä 3 vuotta. 8-9 gr/sokeria ja rypäleiden suhde oli Pinot Noir n. 55%, Chardonnay n. 30% ja Pinot Meunier n. 15%. Viinin väri oli sitruunankeltainen, kuplat olivat pienet. Tuoksu oli aika mieto, sitruksinen, kypsän omenainen ja raikas. Maussa erottui erityisesti lievä paahteisuus, kypsän omenan aromit, aavitus omenankotaa. Samppanjan mousse oli tasapainoinen ja jälkimaku oli pitkä. Laadukkaasti tehty kuiva vakiosamppanja, joka ilmentää hyvin talon tyyliä. Viini löytyy myös alkon vakiovalikoimasta. 

Toisena viininä maistettiin Veuve Clicquot Ponsardin Vintage Reserve 2004. Viini on kypsynyt kellarissa 7 vuotta ja rypäleblendi on vähintään 60% Pinot Noiria, n. 40% Chardonnayta ja loput Pinot Meunieria. Viinin rypäleet on kerätty ainoastaan Grand Cru ja 1er Cru-tarhoilta. Viinin väri oli kullankeltainen, kuplat olivat pitkät ja pienet. Tuoksu oli jo selvästi kehittyneempi kuin vakiosamppanjalla. Tuoksusssa erottui briossinen paahteisuus, omenaisuus ja aavistus mausteisuutta. Maku oli kuiva, mukavan paahteinen ja omenainen. Jälkimaussa oli aavistus pippurisuutta ja maku kantoi suussa todella pitkälle. Hyvin miellyttävä vuosikertasamppanja, joka oli hyvässä vaiheessa jo nyt, mutta viinin rakenne kestäisi vielä hyvinkin kellarointia. Viini löytyy alkon tilausvalikoimasta.

Kolmantena viininä maistetettiin Veuve Clicquot Ponsardin Rose Vintage 2004. Talon on tehtyt ensimmäisen vuosikerta rosesamppanjan vuonna 1775. Rypäleet tulevat kanssa vain Grand Cru ja 1er Cru-tarhoilta. Viinin on lisätty myös 12% samppanjan maakunnan alueella tehtävää Pinot Noir-punaviiniä. Viinin väri oli lohenpunainen, kuplat olivat pienet. Tuoksussa on erotettavissa paahteisuuden lisäksi metsämansikkaa, villivadelmaa ja punaherukkaa. Maku seurailee hienosti tuoksun makumaailmaa, moussen suutuntuma on miellyttävän tasapainoin. Maistetuista viineistä tämä oli mielestäni raikkaimman oloinen. Hieno esitys rosesamppanjasta, voisin hyvin kuvitella ostavani tätä kotiin viinikaappiin muutaman pullon. Olisi ehkä kaivannut ruokaa rinnalleen, jotta olisi päässyt loistamaan.

Neljäntenä viininä maisteltiin talon lippulaivasamppanjaa La Grande Damea vuodelta 2006. Viini on tehty Nicole-Barve Ponsardin kunniaksi, ja se valmistetaan ainoastaan Grand Cru-tarhojen rypäleistä parhaimpina vuosina. Ensimmäinen La Grande Dame on tehty vuonna 1962. Vuoden 2006 LGD sisältää 53% Pinot noiria ja 47% Chardonnayta. Vinin väri oli sitruunankeltainen ja siinä oli todella pienet kuplat. Tuoksu oli aavistuksen hento, mutta erittäin huumaava.Päällimmäisenä tuoksusta erottui briossinen paahteisuus, omenankotaisuus ja sitruunaisuus. Maku on erittäin kuiva ja paahteinen. Viinin rakenne on tasapainoinen ja mousse on loistava. Viini on selvästi vielä liian nuori, mutta potentiaalia pitkään kypsytykseen löytyy runsaasti. Olisi mielenkiintoista päästä maistamaan tätä viiniä vaikka 15-20 vuoden päästä niin saisi käsityksen siitä kuinka viini kehittyy iän myötä.

Viimeisenä maisteltiiin Veuve Clicquotin talon uusin luomus Veuve Clicquot Rich, joka on keltaisen lesken vastaus Moet&Chandonin Ice Imperialille. Tämän luomuksen taustalla on halu luoda samppanjasta jotakin uutta. Samppanjan tekoon on yhdistetty mixologyn parhaat piirteet ja samalla on haluttu juoda juoma, joka voidaan nauttia jäiden ja eri raaka-aineiden kera. Me testasimme juoman jääpalojen ja kurkun kera. Talvinen tiistai-ilta ei varmasti ollut paras hetki testata juoma, mutta voisin hyvin kuvitella nauttivani Richiä kuumana kesäpäivänä terassilla. Mainio juoma ei niin kuivan samppanjan ystäville. Ensi kesänä voit testata juoman ainakin Helsingissä Hernesaaren rannassa tai Stockmannin F8-baarissa.

Kiitos Champange bar Santélle ja Timo Koivuselle mielenkiintoisesta illasta. Jään mielenkiinnolla odottelemaan tulevia tastingeja. 

Bourgeois-Diaz Cuvée Meunier

Bourgeois-Diazin samppanjatalo sijaitsee aivan Champagnen alueen länsilaidalla, Pariisin ja Reimsin puolivälissä Crottures-Sur-Marnen kylässä. Tarhoja on yhteensä 7 hehtaaria, niistä suurin osa (55%) Pinot Meunieria. Tarhat ovat pääosin savimaalla, joka sopii hyvin kyseisen lajikkeen viljelyyn. Jérôme Bourgeois-Diaz on viljellyt tarhoja vuodesta 2000, ja suuren osan tästä biodynaamisten periaatteiden mukaan.

Cuvée Meunier on nimensä mukana puhdas pinot meunier. Perusviini läpikäy malolaktisen fermentaation, ja 18 % viinistä on käytetty alunperin tammisammioissa. Viinin toisen käymisen jälkeen sitä on kypsytetty pullossa sakkojen kanssa 36 kuukautta. Dosagea aivan minimalistisesti 1g/l.

Väriltään samppanja on aivan aavistuksen kupariin taittava keltainen. Tuoksussa on siiderimäistä omenaisuutta, aavistus puolukkaa ja lisäksi viihreää, basilikasta tai korianterista muistuttavaa yrttisyttä. Paahteisuus on varsin hillittyä. Suussa viini tuntuu melko täyteläiseltä, vaikka se onkin lähes kuiva. Kuplat ovat pienet ja elegantit. Jälkimaku on pitkä ja pehmeän happoinen.

Erittäin mainio viini, jota voi samppanjalle ominaiseen tapaan yhdistellä varsin laajasti. Tämä on kuitenkin sieltä hedelmäisemmästä ja marjaisemmasta päästä, joten sopivia pareja kannattanee lähteä etsimään vaikkapa punalihaisista kaloista, possusta tai brie-juustosta.

Tammikuun kausimenu: Alkuun blinejä ja kuohuvaa

Ruoka on meidän perheessä toiselle ammatti ja toiselle rakas harrastus, joten väistämättä viiniblogin puolelle on tullut mukaan myös aika paljon ruoka-aiheisia juttuja. Vuoden 2016 kunniaksi ajattelimme aloittaa juttusarjan, jossa julkaisemme kerran viikossa reseptin kuukauden kausimenusta. Tarkoituksena on seurata rennolla otteella satokausikalenterin sesongissa olevia raaka-aineita ja luoda niistä helppoja kotona tehtäviä reseptejä pienellä twistillä.

Kuukauden kolmena ensimmäisenä perjantaina tulee 3 ruokalajin menun reseptit ruokalaji kerrallaan ja kuukauden viimeisellä viikolla kootaan menu sitten yhteen postaukseen. Mukana tietenkin myös juomasuositukset, koska ruoka ja juoma vain kuuluvat yhteen.

Tammikuun menu aloitetaan itsestään selvästi blineillä, jotka ovat perheessämme ehdottomasti talviajan ruoka. Mikään ei ole parempaa kuin blinit lisukkeineen kylmänä talvipäivänä. Jos et jaksa tehdä blinejä itse niin käy nauttimassa blinit ravintoloiden bliniviikoilla. Tampereella  parhaat blinit tekee mielestämme Ravintola 4 vuodenaikaa.

Tattariset blinit olueen

3 dl tattarijauhoja
2 dl maitoa
1/3 osa hiivapakettia
2 kananmunaa
2 rkl voisulaa
1 dl olutta
2 tl sokeria
1 tl suolaa

Sekoita kädenlämpöiseen maitoon hiiva,  puolet tattarijauhoista ja sokeri. Anna käydä lämpimässä paikassa 8 tuntia. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita käyneeseen taikinamassaan loput tattarijauhot, voisula, olut ja suola. Anna taikinan käydä vielä hetken. Juuri ennen paistamista kääntele valkuaisvaahto varovasti taikinan joukkoon. Paista blinejä kirkastetussa voissa blinipannulla, kunnes blinit ovat molemmilta puolilta kullanruskeita. Tarjoa heti blinit heti lisäkkeiden kanssa. Ohjeesta tulee isot blinit 6 hengelle.

Tarjoa ainakin näitä blinien kanssa:

vaahdotettua smetanaa
hienonnettua salottisipulia
kirjolohen/muikun mätiä
kylmäsavulohta

Määriä ei ole, koska tiedät varmaan parhaiten mitä lisäkkettä teillä kuluu blinien kanssa eniten.

Jos haluat voit tarjota blinien kanssa myös näitä.
suolakurkkuja ja hunajaa
sienisalaattia ja hunajaa

Sopivat hyvin kasvissyöjälle ja jos et ole vielä testannut suolakurkut+smetana+hunaja yhdistelmää blinien kanssa niin testaa. On meinaan taivaallisen hyvää!

Juomasuositukset

Juomana blinien kanssa sopii ehdottomasti samppanja. Alkon valikoimasta kohtuuhintainen vuosikertasamppanja Cuvée Victoire Brut 2005 tarjoaa mukavasti omenaisen paahteista vastinetta blinien ruokaisuudelle.

Toisena juomavaihtoehtona tarjoamme blineille olutta. Blinien rasvaista ja ruokaista rakennetta raikastaa mukavasti raikas vehnäolut. Valitse kaveriksi suomalainen Saimaan Juomatehtaan Brewer's special Belgian Wheat maitokaupasta tai alkosta Weihenstephaner Kristall Weissbier.

loppuun vielä Heikin twisteri: jos haluat, voit korvata blinireseptissä oluen tattipyreellä. Näin saat blineihin loistavan maanläheisen aromimaailman. Tällöin juomaksi sopii joko rapsakka spätburgunder tai blanc de noirs-samppanja!

Viinitrendit 2016 Suomessa ja maailmalla

Suomen viinitrendien suurten linjojen ennustaminen on hankalaa, koska meillä on kaikenkattavana trendsetterinä valtion monopoli. Karkeasti ottaen alkon trendit voi päätellä katsomalla, mikä maailmalla on ollut nousussa vuosi pari sitten ja laittamalla sen alkon sumean 'mikä Suomessa myy'-algoritmin läpi. Tällä perusteella saatiin valikoimaan esimekiksi ensimmäinen Juran valkoviini kesällä: pari vuotta nosteessa ollut alue, rypäleenä turvallisesti chardonnay.

Ravintoloiden osalta valikoima pystyy onneksi seuraamaan kansainvälisiä virtauksia paremmin. Osa viinimaailman muutoksista on sikäli suuria linjoja koskevia, että ne tunkevat väkisin jopa alkoon, haluttiin sitä eli ei.

Uudet ja uudet vanhat alueet:

Chilen ja Argentiinan viinifilosofia on murroksessa. Etenkin Chilessä viinikulttuuri on lähes tuntematon käsite, ja teollisuudenala polkaistiin pystyyn nopealla aikataululla pääosin 90-luvulla. Maan viinialueilla on varmasti todellista potentiaalia, mutta sitä ei ole saatu toistaiseksi aktualisoitua väärien lajikevalintojen ja teolliseen massatuotantoon sopivien menetelmien vuoksi. Tähän lienee tulossa muutos, ja luulemme että vuonna 2016 nähdään aiempaa enemmän todella laadukkaita chileläisiä ja argentiinalaisia viinejä. Jo tänä vuonna törmäsimme muutamaan hyvinkin loistavaan, raikkaaseen ja hapokkaaseen chileläiseen. Tämän suhteen pysymme tutkalla.

Toinen alue, jolle ennustamme nousua on Itä-Eurooppa. Näiden alueiden viinikulttuuri tuhottiin tehokkaasti kommunistisella suunnitelmataloudella, mutta kun Suuren ja Mahtavan kaatumisesta on kulunut neljännesvuosisata alkavat Unkari, Serbia, Kroatia ja Georgia pikku hiljaa päästä takaisin viinimaailman kartalle.

Muiksi nouseviksi alueiksi (ainakin maailmalla) veikkaamme Luoteis-Espanjaa, Atlantin takaa Virginiaa ja toisaalta Finger Lakesia New Yorkin osavaltion pohjoisosassa. Kiinasta alkanee parin vuoden sisällä nousta todella mielenkiintoisia viinejä, kunhan viljelijöiden välinpitämättömyys tuotteensa laadusta saadaan korjattua. Australian ongelmana on pitkään ollut laadukkaiden keskihintaluokan tuotteiden puute, saamme nähdä tuleeko tähän muutosta. Tasmaniassa lienee potentiaalia

Uutena alueena nostamme myös Englannin, josta tulee nykyään hyvin vakavasti otettavia kuohuviinejä. Ilmastonmuutoksen myötä Champagnelle on ilmaantunut todella vakavasti otettava haastaja, ja joku on jo veikkaillut että seuraavan vuosikymmenen aikana nähdään todellinen viinisota alueiden välillä.

Makeus pääsee pannasta ?

Muistan joskus kuulleeni jonkun viinikouluttajan kommentin, että alan opiskelijoiden tastingeissa ainoat viinit, jotka juodaan loppuun ovat ne makeat. Ihminen on luotu pitämään makeasta, joten  on suorastaan ihme että jäännössokeria sisältävät viinit ovat olleet laatuviinien joukossa melko marginaalissa. Ennustamme kuitenkin, että tässä aletaan ensi vuonna nähdä paluuta historialliseen normalitilaan: jäännössokeria ei enää tarvitse piilotella. Saksalainen riesling on hyvä esimerkki viinistä, joka selvästi hyötyy pienestä määrästä jäännössokeria: Makeus ei juuri maistu äärimmäisen hapokkaasta viinistä, ja usein pieni jäännössokeri tarkoittaa myös runsaampaa aromiekstraktiota (lukuunottamatta chaptalisoituja massatuotteita). Myös samppanjassa ennustamme hieman makeampien tyylien paluuta: Maistoimme itse muun muassa Taittingerin Nocturne Secin, josta 18 g/l jäännössokeri teki mahtavan ruokasamppanjan.

Väkevöidyt viinit ruualle ?

Samaan tapaan kuin makeammat viinit sopivat ruokajuomiksi, myös väkevöidyt viinit tulevat nostamaan päätään ruokajuomina: Espanjan sherry on erittäin moniulotteinen ruokaviini eri tyyleineen, ja toisaalta myös Madeiran viinit voivat parhaimmillaan olla loistavia ruokaviinejä. Kukapa tietää, vaikka kuivemmat vintage portitkin nähdään vielä aterialla muuallakin kuin jälkiruuan kyljessä.

Viiniarvioiden demokratisoituminen 

Kansainvälisesti tämä trendi on ollut vahva jo vuosikausia, ja Suomessa on alettu nähdä samaa: Sosiaalisessa mediassa on jokaisen viinistä tai muista juomista kiinnostuneen helppo jakaa mielipiteitään eri tuotteista. Tämän kehityksen myötä esimerkiksi Robert Parkerin vaikutusvalta on vähentynyt dramaattisesti, ja sama on ennustettavissa Suomessa valtamedian viinikriitikoille. Somessa kasvaneen sukupolven tullessa viini-ikään saattaa viinejä löytyä alkon hyllystä vaikka Mykkänen on sen loistavaksi arvioinutkin.

Sommelier-vetoiset ravintolat?

Atlantin takana on viimeisten parin vuoden aikana noussut kuuluisia sommelierien luotsaamia ravintoloita, joissa keittiömestari ei välttämättä enää olekaan ykköstähti. Suomessa tätä tuskin vielä muutamaan vuoteen nähdään, mutta kenties joskus. Toivoisimme ainakin, että sommelierit nostettaisiin ravintoloissa ja mediassakin näkyvämpään asemaan, sillä onnistunut ravintolakokeus on jopa enemmän salihenkilökunnan kuin keittiön ansiota. Tai ainakin on niin, että hyvä asiakaspalvelu voi pelastaa keskinkertaisen ruuan tai toisaalta tuhota loistavimmankin annoksen.

Kalliit viiniklassikot kuluttajan ulottuville

Coravin on laite, jonka avulla pullosta voidaan imeä haluttu määrä viiniä. Tyhjä tila korvataan inertillä argon-jalokaasulla, joka ei reagoi viinin kanssa millään tavalla. Tämä yleistynee viiniravintoloissa, jolloin kalliimpiakin viinejä saadaan lasitarjoiluun. Helsingissä ainakin Groteskista ja VinVinistä laite jo löytyy.

Pien- ja mikropanimobuumi jatkuu 

Olutpuolella suomalainen pienpanimokenttä käy kuumana. Panimoissa nähtäneen entistä enemmän pientuottajia ja rogue-mikropanimoita. Harmi vain, että alko ei näitä mikroeriä koskaan saa myyntiin. Toivottavasti joku saa Eestin puolelle aikaan nettikaupan, josta näitä voi ostaa takaisin Suomeen keskitetysti. Suomalaisiin pienpanimo-oluisiin erikoistunut virolainen nettikauppa on juuri sitä älyttömyyttä, jota kohti suomalainen monopolipolitiikka ajaa. Mutta toisaalta, onhan se reilua jeesata naapuria.

Alkoholipolitiikka muuttuu ???

Helsingin käräjäoikeus tulee tekemään ratkaisunsa alkon monopolin lainmukaisuudesta. Itselleni on hieman epäselvää, mitä virkaa on monopolilla joka myy reilusti alle puolet suomalaisten nauttimasta alkoholista. Mielestämme Alko toimii tällä hetkellä ainoastaan viinivalikoimasta pääättävänä monopolina, eikä enää hallitse alkoholin saatavuutta millään tavalla. Jos haluaa alkoholia, sitä voi hakea lähimmältä huolto-asemalta, siwasta tai kikkarilta. Ja jos tämä irvikuva halutaan pitää hengissä,  niin voisikohan se toimia sitten vaikka niin, että kansainvälisistä nettikaupoista voisi tilata tuotteita alkoon, josta ne luovutettaisiin kohtuullista korvausta vastaan. Tuskin, välistäveto tulisi liian haastavaksi. Todennäköisesti tulemme näkemään kosmeettisia muutoksia, jotka eivät muuta vallitsevaa järjettömyyttä millään tavalla.

Tässä vielä linkki vuoden 2014 ennustuksiin!

Joulukalenterin 22.luukku: Kuohuvaa uudeksi vuodeksi

Joulukalenteri alkaa lähestyä loppuaan tältä vuodelta ja tässä luukussa alamme jo fiilistellä vuoden vaihtumista. Tarjolla on tänään kolme kohtuuhintaista kuohuvaa vaihtoehtoa vuoden 2016 vastaanottamiseen.

(Discalaimer: Jaume Serra ja Wolfbergerin cremant saatiin maahantuojalta näytteinä.)

Espanjasta edullinen cava Jaume Serra Brut. Hintaa karvan alle 9 euroa, mutta laatua on tarjolla hintaan nähden enemmän. Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja miellyttävän paahteinen. Maku on kuiva, siinä on aavistus päärynää, keltaista omenaa ja jopa hieman toffeeta. Mousse on tasapainoinen ja viinin maku kantaa pitkälle. Loistava cava hintaluokassaan. Nauti pelkästään tai tapasten kanssa. Viini on mainio maljajuoma myös vuoden vaihtumisen kunniaksi. Osta ja testaa, jos ei ole sinulle vielä tuttu tuote.

Alkon kuva

Ranskasta tarjoamme tällä kertaa pari eri vaihtoehtoa. Alsacen alueelta Wolfbergerilta tulee alkon tämän syksyn uutuus Cremant d'Alsace Organic Brut. Raikkaan persikkainen ja sitruksinen tuoksu. Maku seurailee tuoksun aromimaailmaa ja siinä on aavistus myös pähkinäisiä piirteitä. Viinin mousse on tasapainoinen ja kuplat ovat pienet. Viinissä on mielestämme todella hyvä-hintalaatusuhde. Valitse tämä, jos haluat tutustua tarkemmin laadukkaisiin crémanteihin. Toimii hyvin äyriäisten ja pikkusuolaisten kaverina.

Alkon kuva

Kolmantena vaihtoehtona tarjoamme pelkästään Pinot Noirista tehtyä samppanjaa. André Clouet Grande Reserve Blanc de Noirs Brut on yksi suosikimme Alkon alle 30 euron samppanjoista. Blanc de noirs-samppikset ovat todellakin vähimmistössä Alkon valikoimassa, mutta onneksi tämä tuote sieltä löytyy. Samppanjan tuoksu on paahteinen, aavistuksen kermainen ja sitruksinen. Maku on kuiva, runsas ja miellyttävän briossinen. Viinin kuplat ovat tasapainoiset ja kestävät. Viini on loistava kokonaisuus, joka toimii loistavasti ruokasamppanjana. Tarjoa aasialaisesti maustettujen rapujen tai vaalean kalan kanssa uuden vuoden juhla-aterialla.

Näiden edellä mainittujen kuohuvien juomien kanssa otat vuoden 2016 tyylikäästi vastaan!

Joulukalenterin 17.luukku: Lahjapullot kuohuviinin ystävälle

Joululahjaa etsimässä kuohuviinin ystävälle? Tässä kolme suosikkiamme alkon valikoimasta.

Franciacortan sanotaan olevan nousussa maailmalla, joten yllätä samppanjan ystävä laadukkaalla italialaiselle kuohuviinillä. Franciacortaa tehdään Brescian kaupungin lähellä Lombardiassa ja sen sanotaan olevan italian vastine samppanjalle. Nautimme taannoisella pääsiäisreissulla useammassakin paikassa franciacortaa eri tuottajilta ja ihastuimme erityisesti Bellavistan talon tyylin. Alkon vakiovalikoimasta löytyy Bellavista Alma Cuvée Franciacorta, joka on tehty Chardonnaysta ja Pinot Noirista. Viinin tuoksu hennon paahteinen, aprikoosinen ja kypsän omenainen. Maku on kuiva ja hedelmäinen. Mousse on tyylikäs ja miellyttävä suussa. Mainio aperatiivi, mutta toimii loistavasti myös äyriäisruokien kanssa. Juhlajuoma vaikka myös uudenvuoden juhlintaan.

Me rakastamme hyvin tehtyä cavaa ja olemme suositelleet sitä useasti blogissakin. Tällä kertaa suosittelemme lahjaksi kuohuviinin ystävälle Sant Sadurni d'Anoain cavan ''pääkaupungissa'' sijaitsevan Gramonan viinitilan cavaa. Gramona Imperial Gran Reserva 2008 on tehty Xarel-losta, Macabeosta ja hieman yllättäen Chardonnaysta. Viinin tuoksu on hennon päärynäinen, omenainen ja miellyttävän paahteinen. Maku on kuiva, täyteläisen hedelmäinen ja siinä erottuu kypsän sitruksen lisäksi miellyttävää pähkinän paahteisuutta. Kuplat ovat pienet ja mousse on erittäin tasapainoinen. Hyvin tehty laadukas cava, joka toimii ruokapöydässä lohi- ja jopa kanaruokien parina.

Viimeisenä, mutta ehkä laadukkaan kuohuviinin ystävän unelmalahjana suosittelemme sijoittamaan lahjarahat vuosikertasamppanjaan. Ayalan Cuvée Perle d'Ayala Millésimé Brut 2006 on hyvin kuiva, mineraalinen, melko kypsän hedelmäinen samppanja, jossa luonnollisesti myös hiivasakkojen tuomaa briossisuutta. Tämän blanc de noirs-samppanjan rypäleet tulevat grand cru-tarhoilta Aÿn kunnasta. Tämän perheomisteisen talon tuotteissa tyylikkyyttä, joka antaa vastinetta rahalle. Lahjaksi erityiselle henkilölle, joka arvostaa tasapainoista tyylikkyyttä. Tämä kestää myös ikäännyttämistä, joten sopii myös keräilijälle!

Joulukalenterin 11.luukku: Joulupöydän samppanjaässä

Disclaimer: Pullo saatiin näytteenä maahantuojalta.
(mutta tämä oli oikeasti niin hyvää,että ostettiin uusi viinikaappiin varalle.)

Joulupöytä on, kuten tunnettua, viinillisesti erittäin haastava. Laatikot ovat täyteläisiä, makeita ja tuhteja. Kalat suolaisia, rasvaisia ja makeitakin. Rosollista löytyy juuresten makeita mutta myös hieman bitterisiä piirteitä. Kinkku on melko neutraali liha, joka jää hyvin helposti raskaamman ja voimakkaamman viinin jalkoihin.

Vanha totuus on kuitenkin se, että samppanjaa voi juoda läpi aterian. Tämä pitää paikkansa myös joulupöydässä, missä aterian eri annokset tarjotaan usein yhtä aikaa samalta lautaselta. Tarvitaan siis viini, jolla voi taklata kaikki lautaselta löytyvät erityyppiset komponentit kerralla.

Ehdotuksemme viiniksi on siis kuohuva. Taittingerin Nocturne Sec on alkon tilausvalikoimasta löytyvä samppanja, jossa on hieman (18 g/l) makeutta.

Viinin tuoksu on varsin hedelmäinen, siitä löytyy kypsää sitrusta ja päärynää. Samppanjaksi tässä on melko vähän paahdetta, lähinnä aavistuksenomainen briossisuus on aistittavissa taustalla. Mielenkiintoisen tämän tuoksusta tekee kuitenkin mausteisuus, josta olemme löytävinämme inkivääriä ja aavistuksen lakritsiakin. Suussa viinin mousse on hyvin pehmoinen ja pienikuplainen. Viinissä on sokerin tuomaa täyteläisyyttä, joka yhdistettynä hyvään hapokkuuteen luo viinille melko vahvan rungon. Suussa hedelmäisyys tuntuu ensin, sitten jälkimaussa aromimaailma vaihtuu mausteiseksi. Lopussa jää suuhun haipumaan hapokas, hillotun sitruunan ja lakritsan aromeja henkivä  häntä.

Viini toimii mielestämme mahtavasti joulupöydälle: siitä löytyy hyvä hapokkuus puhdistamaan palettia tuhtien ruokien jälkeen. Toisaalta pieni sokerimäärä takaa sen, että viinin täyteläisyys riittää pitämään puolensa laatikoiden ja suolaisten kalojen rinnalla niin, että juoma ottaa oman tilansa ja pitää vakaasti paikkansa. Aromimaailmakin sopii mausteisuudessaan hyvin joulupöytään, sillä inkiväärisyys ja lakritsaisuus luovat viiniin jo sinänsä jouluista aromimaailmaa.

Tämä viini on meistä erittäin tyylikäs vaihtoehto, jos lähestyt joulupöytää yhden viinin strategialla. Ja jos sinut on kutsuttu valmiiseen joulupöytään ja haluat viedä tuliaisiksi tyylikkään ja monia mahdollisesti yllättävänkin ruokajuoman, niin valitse Nocturne!

Joulukalenterin 5. luukku:Kuohuvaa itsenäisyyspäivän juhlintaan

Itsenäisyyspäivä on hyvä aihe kohottaa lasi kuohuvaa, ja seuraavassa kolme hyvää vaihtoehtoa joita kaikkia voimme suositella.

Kuva:Alko.fi

Ensinnäkin Franciacortaa: Saimme maahantuojalta näytteen Antica Fratta Franciacorta Brut:sta, ja se oli mielestämme maistuva esitys. Aromimaailmasta löytyy sitrusta, kivellistä hedelmää kuten persikkaa sekä päärynää. Samppanjaan verrattuna franciacortan tyyli on huomattavasti hedelmäisempi. Viini on lähes kuiva ja varsin hapokkaan raikas. Oiva maljaviini mielestämme, ja lisäksi tämä on franciacortaksi edullinen.

Toisena vaihtoehtona suosittelemme aina varmaa Recaredon Relats Gran Reserva Brut Naturea, josta tällä hetkellä alkossa vuosikerta 2010. Recaredolla vierailleina voimme vakuuttaa, että perheomisteinen cavatalo suhtautuu viinintekoon antaumuksella ja pieteetillä. Cavassa on sitruksista ja päärynäistä hedelmäisyyttä, fraciacortaa enemmän mineraalisuutta ja paahteisuutta. Erittäin elegantti cava, eikä hinnalla pilattu ole tämäkään.

Kuva:alko.fi

Samppanjoista Jacquesson on pitkään ollut yksi suosikeistamme. Cuvée 738 on näistä selkeästi paahteisin ja mineraalisin, ja sen tuoksussa on myös pähkinäisyyttä ja eksoottistakin mausteisuutta. Varsin runsas mutta silti luonnollisesti raikas kuohuva sopii parhaiten ruuan kanssa nautittavaksi, mutta kelpaa tällä skoolata 98-vuotiaalle Suomellekin!

Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi kaikki suosittelemamme viinit ovat turvallisesti Alkon valikoimasta, jotta pystymme paremmin varjelemaan suomalaista kansanterveyttä. #alkotaxi

Vietnamilaisia herkkuja ystävien seurassa

Katrin loman lähestyessä loppuaan kutsuimme ystävät meille kylään ja tarjosimme heille vaihteeksi vietnamilaisia herkkuja. Olemme vierailleet vietnamissa kaksi kertaa ja olemme puhuneet parin vuoden aikana, että Pho-keittoa pitäisi tehdä kotona. Alkuun tarjosimme vietnamilaisia riisipaperista tehtyjä kevätrullia ja pääruuaksi Pho-keittoa, jälkiruokana oli Kookosjäätelöä ja hedelmäsalaattia.

Vietnamilaiset kevätrullat 4 hlö
(Vietnamilaiset kevätrullat eroavat kiinalaisista kevätrullista niin, että niitä ei friteerata ollenkaan vaan tarjotaan sellaisenaan.)

1/2 paketti riisipaperilevyjä
10 kpl jättirapuja
1/2 pkt kylmäsavustettua tofua
1/2 kurkku
1 porkkana
kourallinen yrttejä/salaattia(meillä oli aasialaista salaattimixiä)
kourallinen ituja

Kuori jättiravut, poista suoli ja paista 1 min/puoli pannulla. Jäähdytä ravut ja leikkaa pitkittäin puoliksi. Leikkaa kurkku, porkkan ja tofu ohuiksi tikuiksi. Laita riisipaperi leikkuulaudalle ja kostuta se käsin vedellä. Laita rullan alareunan haluttu määrä kaikkia täytteitä. (Vietnamissa rapu laitetaan alimmaiseksi, koska silloin rapu tulee rullassa kauniisti esille.). Taita riisipaperin alareuna täytteiden päälle, käännä riisipaperin reunat kohti keskustaa ja rullaa. Tee rullasta mahdollisimman tiukka, jotta rulla pysyy kasassa, kun rullia nautitaan erilaisten dippien kanssa.

Maapähkinädippi

kourallinen maapähkinöitä paahdettuna
kourallinen kookoslastuja paahdettuna
soijaa
seesamöljyä
chiliä

Blenderillä tahnaksi.

Limedippi(klassinen versio)

2 limeä
suolaa

mustapippuria
(kalakastiketta)

Purista limestä mehut pieneen tarjoiluastiaan. Ripottele päälle suolaa ja pippuria myllystä. Lisää joukkoon hieman vietnamilaista kalakastiketta, jos tahdot. Nauti rullien kanssa.

Rullien kanssa nautimme epäortodiksisesti samppanjaa, vaikka paikan päällä rullat huuhdottiin alas paikallisella kylmällä kaljalla tai kylmällä vihreästä teestä tehdyllä juomalla. Alkosta löytyvä André Clouet Grande Réserve Blanc de Noirs Brut toimi mainiosti rullien kanssa. Samppanjan aavistuksen paahteinen maku komppasi hienosti maapähkinädipin kanssa ja samppanjan hyvä rakenne pärjäsi loistavasti riisipaperirullille. Pääruokana nautitun Phó-keiton kanssa samppanja pelasi niin kauan hyvin yhteen, kunnes innostuimme hieman liikaa chilin kanssa.

Phó-keitto 4 hlölle
Liemi:
iso kattila
pari kiloa naudanluita
10 tähtianista
pari kanelitankoa
5-10 cm inkivääriä
3 sipulia
10 neilikkaa
sokeria
iso loro kalakastiketta
tarvittaessa suolaa

Paahda luita uunissa kunnes tummuvat pinnalta. Laita luut ja muut kattilaan, keitä tunteroinen. Nostele luut pois ja siilaa liemi, ota talteen. Voi säilyttää jääkaapissa tai pakastaakin.

Kulhoihin:
ohueksi siivutettua medium-naudanlihaa
mung-pavun ituja
erilaisia yrttejä kuten basilikaa, korianteria, minttua, sitruunamelissa...
silputtua kevätsipulia
siivutettua chiliä
keitettyjä pho-riisinuudeleita (Leveämmän mallisia kuin perus-riisinuudelit)

Keitä nuudelit lähes kypsäksi vedessä, loppukypsennä siivilässä kuumassa pho-liemessä. Laita kulhoon nuudelit ja lihat, kaada päälle liemi. Laita muut kulhoon menevät tarjolle pöytään, lisäksi esillä tulee olla kala- ja chilisoosia.

Pho tulee mielellään nauttia kyykkien muovisella noin 30 cm korkealla jakkaralla polvenkorkuisen pöydän ääressä. Suomen oloissa esim. lasten korokejakkara ja sohvapöytä on hyvä yhdistelmä. Rullaa matto sivuun.


Kookossorbetti ja hedelmäsalaattia

Kookossorbetti

purkki kookoskermaa
4 valkuaista
1 limen kuori
sokeria 1/2-1 dl maun mukaan

Vatkaa valkuainen vaahdoksi, lisää lopuksi sokeri ja jatka hetki vatkaamista. Lisää sitten limen kuori. Vatkaa hetki kookoskermaa ja kääntele valkuaisvaahtoon. Laita pakkaseen, sekoittele parin tunnin välein jäätyneet reunat keskelle.

Hedelmäsalaatti
1/2 hunajameloni
2 appelsiinia
1 lime
1 omena
2 kiiviä
hieman viinirypäleitä
ruokosokeria ja rommia maun mukaan.

Pilko hunajameloni, kiivit ja omenat kuutioiksi. Kalttaa appelsiinit ja limet ja pilko hedelmäliha kuutioiksi. Purista limen ja appelsiinin mehu salaatin joukkoon. Mausta oman maun mukaan rommilla ja ruokosokerilla. Tarjoa kookossorbetin kanssa.

Vapun aikana nautitut roseet

Yksi kesän tulon varmoista merkeistä on roséviinien tulo Alkoon ja mieliin. Me avasimme kauden vappuna, kun lähialkosta tarttui mukaan Joseph Mellot Sancerre Le Rabault Rose 2014 ja Lindrauer Rose. Lisäksi kotoa kaapista löytyi Duval-Leroyn Prestige Rose Brut 1er Cru puolikkaassa pullossa, joten vapun vaaleanpunainen viinikattaus oli valmis nautittavaksi pitkinä pyhinä.

Ensimmäisenä avattiin Sancerren alueelta tuleva Joseph Mellot, joka oli väriltään lohenpunainen. Tuoksu oli mineraalinen, mansikkainen, puolukkainen ja kevyen yrttinen. Maku oli keskitäyteläinen, mineraalin ja miellyttävän hapokas. Maussa toistui hyvin myös tuoksussa esille tullut marjaisuus. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen hyvin viinillinen rose, joka toimi loistavasti parsa-lohisalaatin kyytiparina. Hinta-laatusuhde on kohtuullinen ja tulee varmasti ostettua toistekin.

Vappuaattona korkattiin pikkupullo Duval-Leroyta sen jälkeen, kun oli vedetty lapsen kanssa sima- ja munkkiöverit. Samppanjan väri oli haalean lohenpunainen ja tuoksu marjainen, erityisesti karpalo ja puolukka nousivat hyvin esille. Tuoksussa oli myös miellyttävä paahtoleipäinen aromi ja aavistus hiivaisuutta. Maku on täysin kuiva, mineraalinen ja hyvin briossimainen. Lisäksi maussa on paljon karpaloa ja samppanjan moussen rakenne on todella miellyttävä suussa. Mielestämme vaatii ehdottomasti ruokaa kaverikseen. Hinta-laatusuhde myös pienessä pullossa Vinatiksella erinomainen.

Viimeisenä korkattiin aikaisen äitienpäivän juhlinnan ja mökkiremontin valmistumisen takia monissa kilpailussa menestystä niittäneen Lindrauer Brutin rose-versio. Viinin tuoksu oli hyvin makeahkon marjainen, erityisesti vadelmaisuus ja lievä sitruunaisuus nousivat tuoksussa esille. Maku on kuiva, marjainen, mineraalinen ja ajoittain hieman pistävä. Ei huono viini, mutta ei saanut kyllä sukkia pyörimään jaloissa. Asiaan saattoi tietenkin vaikuttaa se, että remonttikaaoksen takia mökin samppislasit olivat hukassa ja viini tuli nautittua ulkoilmassa pahvimukeista. Ajoi tarkoituksensa, ja täytyy ottaa viini vielä myöhemmin testiin.

Joulukalenterin 23.luukku: Kuohuvaa läpi jouluaterian

Tämän vuoden aikaisemmissa luukuissa on suositeltu laajakattaus joululle sopivia viinejä kuin muitakin juomia. Jos mikään edellä mainituista ei vielä kolahtanut sinun makuhermoosi, niin aina voi juoda samppanjaa läpi aterian. Jouluateria nousee ihan uusiin ulottovuuksiin, kun katat pöytään samppanjacoolerin ja samppanjalasit. Mikäs sen parempi tapa juhlistaa vapahtajamme syntymää, kun nostaa hänelle malja jos toinenkin samppanjalla.

Ensinmäisenä samppanjana suosittelemme ruotsissakin suurta suosiota nauttivaa Andre Clouetin Grande Reserve Blanc de Noirsia, jos et tiedä haluatko juoda ruuan kanssa punaista vai valkoista. Valitse silloin punaisista rypäleistä tehty samppanja. Viini ei ole todellakaan hinnalla pilattu.

Toisena suosittelemme Feuillatten Millessime Chardonnay Brut 200:sta Jos edellinen oli punaisista rypäleistä tehty viini niin tämä on puhtaasti samppanja-blendin ainoasta vaaleasta rypälestä tehty viini. Mainio kumppani kaloille ja mädille, mutta ei potki vastaan kinkunkaan kanssa.

Viimeisenä vinkkinä täsmäjuoma juustojen ja miksei makeidenkin jouluherkkujen kanssa. Yleensä tykkäämme erittäin kuivista tai kuivista samppanjoista, mutta Mumm Le Demi-Sec yllätti viini, ruoka ja hyvä elämä-messuilla äärinmäisen positiivisesti. Tätä ja pehmeätä valkohomejuustoa niin jouluaaton ilta on pelastettu. Täytyykin ehkä huomenna vierailla Alkossa, vaikka talouden joulujuomat onkin jo hankittu.

Kuva@alko.fi

Joulukalenterin 13.luukku: Lahjapullo samppanjan ystäville

Joululahjat aiheuttavat meille kaikille eritasoisia stressireaktioita. Me päätimme helpottaa lukijoiden stressiä ja ehdottaa muutamaa lahjapulloa Alkon valikoimasta. Tässä luukussa paljastamme lahjapulloidean samppanjan ystävälle. Mielestämme pullollinen samppanjaa kruunaa arki-illan, eikä koskaan ole väärä hetki korkata samppanjapulloa. Alkon valikoimassa on tasainen kattaus isompien talojen samppanjoita, mutta ihastuimme Kalevan viiniklubin lahjaviinit-tastingissä Cuvee victoire brut 2005:n. Vuosikertasamppanja hyvältä vuodelta pieneltä tuottajalta alle 40€ alkosta, kuulostaa aika hyvältä.

Samppanja tuoksu on hyvin paahteinen, hiivainen ja omenainen. Mietimme pitkään porukalla mikä viinissä tuoksuu ja päädyimme mummun omenapiirakkaan. Kuplat ovat pienet ja tasapainoiset. Maku on täyteläisen omenainen, paahteinen ja erittäin kuiva. Viini oli loistava alkupalalajitelman kanssa, josta löytyi niin lihaa, kalaa kuin kasvisvaihtoehtoja. Maku syveni erityisesti graavatun kuhan kanssa ja samppanja toimii taatusti myös nautiskeluvaihtoehtona joulupöydän herkkujenkin jälkeen. 

Korjaamon samppanjamarkkinat Tampereella

Lauantaina kävimme iltapäivävisiitillä Samppanjamarkkinoille, jotka toisena vuotenaan oli tuotu kiertueelle myös Tampereelle. Aivan ensiksi täytyy sanoa, että tapahtumaa ei oltu juuri täällä mainostettu, ja siitä syystä yleisöä oli valitettavan vähän. Toivottavasti markkinointi ja tiedotus on ensi vuonna tehokkaampaa ja paremmin ajoitettua, enemmän pöhinää olisimme kaivanneet paikalle.

Mielenkiintoisia samppiksia kuitenkin pääsimme maistamaan vähäisestä viinikansasta huolimatta.

Aivan ensimmäiseksi Dosnon-Lepage Blanc de Blancs. Viini tulee aivan Champagnen eteläosasta, missä tyypillisesti viljellään pääasiassa pinot noiria. Herrat Dosnon ja Lepage kuitenkin tahkoavat viininsä chardonnaysta, jota viljellään parin hehtaarin alalla. Tuoksussa oli omenaa, hieman olkista henkeä ja vain melko hento hiivaisuus. Mineraalia on kohtalaisen riittävästi, tuoksusta tulee mieleen jopa Chablis. Suussa viini on selvästi keskitäyteläisen plussapuolella. Hedelmä ja mineraalisuus tekevät suutuntumasta miellyttävän kokonaisuuden, ja jälkimaussa sitten nousee enemmän esiin tuo voileipäkeksin tyyppinen shampanjaisuus. Hyvä viini, sopii sellaisenaan maljajuomaksi mutta toisaalta kestää mahtavasti ruokaa laidasta laitaan. Tätä voisin ajatella jopa maalaispateelle tai peräti hanhenmaksalle tms. Jännä samppis, jota saa kotiin viinitkotiin.comin kautta

Seuraava mielenkiintoinen tuttavuus oli Laurent-Perrierin Grand Siècle. Tähän talon lippulaivaan käytetään 11 grand cru-tarhan chardonnay- ja pinot noir-rypäleitä suhteessa 55/45%. Viini ikääntyy sakkojen kanssa 7-8 vuotta peruspullossa, magnumissa jopa 10. Viinissä on tasapainoinen tuoksu: valkoisia kukkia, hento sitruksinen vivahde. Aavistus mausteisuuttakin tulee pinot noirista mukaan. Leivänpaahtimen säädin on jätetty siihen keskivaiheille. Suussa mousse on hienovarainen. Tasapainoinen, edellistä selvästi kevyempi ja hienostuneempi kokonaisuus, jossa kukkaisuus ja mineraalisuus vievät paletilla pääosan. Hento leipäisyys tuntuu. Jälkimaku hienovarainen, mutta pitkä.

Sitten mennään taas hintahaitarin toiseen päähän. Andre Clouetin Grande Réserve on tulossa kesällä alkon valikoimaan hintaan 29,90  Vindirektin maahantuomana. Viini on hyvä hedelmäinen perussamppis, Blanc de Noirs puhtaasta PN:sta. Hyvin selkeästi punaisen marjainen ja kohtalaisen täyteläinen. Maljaviiniksi loistava viini, jota voi kuvailla sanalla vaikkapa maukkaaksi. Suussa edelleen punaisen marjainen, hennosti paahteinen. Mineraalit tässä lähinnä taka-alalla. Tässä viinissä on runkoa varsin hyvin, ja ruoka-asioina nousivat jostain syystä mieleen grillilohet ja toisaalta jännästi myös grillatut ravut. Varmasti tulee testailtua uudelleen kesällä. Löytyy jo nyt viinitkotiin.comin kautta, jos haluat testata ennen kuin viini tulee alkon valikoimaan. Lämpimästi suositellaan.

Jännittävä viini oli myös Clouetin Cuvée Un Jour de 1911. Tämäkin on puhdas pinot noir, mutta tässä tapauksessa hyvin paljon iäkkäämmässä muodossa. Viini on sekoitus vuosikerroista 1995, 1996 ja 1997. Osa viineistä on käynyt ensimmäisen kierroksen vanhoissa tammitynnyreissä, mikä tuo viiniin omanlaisensa nyanssin.  Tuoksussa on monta monessa: Paahteisuus ja paahtoleipä ovat selkeät. Samoin iästä huolimatta tuoksussa on aistittavissa selkeä pinottisuus ja toisaalta myös kypsä omenaisuus. Kenties tynnyrivaikutuksena tulee tuoksuun aavistus (kuorettoman ja paahtamattoman) mantelin henkäystä. Suussa raikas. Mineraalisuus ja hyvä hapokkuus tekevät suutuntumasta intensiivisen mutta keveän. Ikääntymisen huomaa maussa selkeämmin kuin tuoksussa, ja tuo aavistus mantelia ja mausteisuuttakin kurkistelee nurkan takaa. Pitkä ja nautinnollinen jälkimaku. Tätäkin saa viinitkotiin.comista järjellisen rajoissa olevaan hintaan.



Viimeinen mielenkiintoinen tapaus oli Veuve Cliquotin La Grande Dame. Tämä oli varsin erottuva shamppis, ja sinänsä mukavan mieleenpainuva lopetus kierrokselle. Viinissä on mukava helmeilevä kuplarakenne. Viinin tuoksussa on järjettömästi poweria: hedelmäpuolella mennään jossakin perksikka-aprikoosisektorilla. Omintakeisinta on kuitenkin paahteisuus, joka on samppikselle valtaisa: Paahdetun hasselpähkinän ja ruskistetun voin aromit tuovat mieleen jopa (kevyen) Mersaultin, ja se on kyllä samppikselle paljon. Maku seurailee tuoksun voimaa, ja tuo jopa aavistuksen savuinen paahteisuus pysyy johtotähtenä. Suussa hapokkuus pitää kuitenkin voisuuden kurissa, ja huomattavasta täyteläisyydestään huolimatta viini on raikas. Jälkimaku on pitkä, varsin pitkä. Tätä voisin hyvin kuvitella tarjoavani jopa possun tai vastaavamn raskaamman tavaran kyytipoikana: Täyteläisyytensä ansiosta ei jää jalkoihin, mutta happoa piisaa suunpuhdistustarkoitukseen aivan riittämiin.

Tällaiset olivat nuo kiintoisimmat vinkut. Paljon muuta, hieman vähemmän mieleenpainuvaa maistetiin myös, mutta tässä mielestämme oleellisimmat.

PS. Jos olet vailla hyviä samppanjalaseja niin kannattaa vierailla ensi viikonloppuna Korjaamon samppanjamarkkinoilla Turussa. Ceestashop myy omalla pisteellään kerran tastingissa käytettyjä laseja todella kilpailukykyiseen hintaan.

Getting rid of leftover fish from christmas table: Boxing day sushi

This time we'll try to write in English, as the pictures of our boxing day sushi rolls were liked by a few foreign friends. So try to tolerate my somewhat feeble grammar.

Traditional Finnish christmas meal includes a lot of fish: Grave salted salmon, different salt-and-vinegar pickled herrings, cold- and warm smoked salmon and roe. Well, almost any Finnish fish goes. And as usual, there is lots of leftover. So, having eaten way too much over christmas we decided to use that leftover fish for a different kind of boxing day meal.

Sushi was a great idea. the idea of a lighter meal pleases after christmas. And it was delicious even though not a traditional sushi that is of course made of fresh fish. The recipe follows next

You will need:
The fish
Sushi rice
Sugar
Rice wine vinegar
Sharp knife for cutting the roll
Sea weed sheets
Soy sauce
Wasabi paste
sliced pickled ginger
(We obtained all the ingredients from a store selling asian foodstuffs)

First cook the rice:
For 8 rolls we cooked 6 deciliter of rice in about 7 deciliter of water
Before cooking the rice, rinse it in a sieve for 5 minutes to remove starch. Run the water through the rice until it becomes out clear.
When the rice is boiled, add 1/2 - 1 dl of rice vinegar seasoned with 1,5 teaspoon of salt and 4 teaspoon of sugar.
You can find hints for rolling here. For filling we used cold smoked salmon with cucumber, avocado and cucumber, grave salted salmon with avocado, and the best of them  all, smoked salmon roe with a spoonful of sour cream on top off the cut roll. The last one was maybe the best sushi we've ever had...

Serve the rolls with pickled ginger slices, soy sauce and wasabi (to be mixed in soy). It is easiest to eat the rolls either as finger food or with chopsticks. Fork and knife will not do.

And what comes to wine, bubbles go greatly together with the fishy rolls. We had Champagne Le Brun  de Neuville which is a N.V. blanc de blancs. It was a fresh wine with apply nose and a rather fresh acidity in the palate. The toasty aromas of bottle fermentation pairs well with the smoked fish. I guess any fresh bubbling wine made in the traditional method will do, cava for example would be a good pick.

And a word of warning: The wasabi is quite sharp, but it's different from chili and does not leave a long, burning aftertaste. So it does not kill the wine in the same way that a strong chilli would do.

Joulukalenterin luukku 22: Samppanjaa uudenvuoden kunniaksi

Joulukalenterin 22.luukussa katsotaan jo joulun jälkeiseen aikaan ja etsitään Alkon valikoimasta vaihtoehtoja vuoden 2014 vastaanottamiseen. Toimivat nämä juomat tietenkin joulua juhliessassakin.

Aloitetaan muutamalla pienellä pullolla samppanjaa. Alkon pienten samppanjapullojen valikoima on pieni, mutta kyllä sieltäkin muutama hyvä vaihtoehto löytyy.

Rosesamppanjan ystäville suosittelemme tänäkin vuonna aina toimivaa Jacquartin roseeta. Viini on ihanan kuiva, puolukkainen ja sitruunainen. Kerrassaan mainio puolikas samppanja, jota on nautittu tässä taloudessa useita kertoja. Jos rosesamppis ei miellytä niin alkon valikoimasta löytyy mainio Pannier selection brut, jossa rypäleinä ovat klassiset samppanjan rypäleet (Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier). Samppanja on mainio ostos hintaansa nähden ja nautinnosta löytyy raikkautta, mineraalisuutta ja paahteisuutta, jota ei uskoisi löytyvän tämän hintaisesta viinistä. Ei yllätyksiä, mutta hyvää

Isommista pulloista samppanjaa Alkosta löytyy jo varsin kattava valikoima. Valittevasti alkon hintapolitiikasta johtuen todellisia löytöjä halpaan hintaan on vaikea tehdä. Me olemme ihastuneet jo pari vuotta takaperin Jacquessonin Cuvee-samppanjoihin, joista Alkosta on tällä hetkellä tarjolla numeroa 736. Tarinaa samppanjan nimessä olevasta numerosta voi lukea lisää Viinipirun blogista. Samppanja toimi mainiosti ruuan kanssa, ja suosittelemmekin tätä uuden vuoden aaton aterialle kera merenelävien.

Luomusamppanjoita alkon vakiovalikoimassa ei kauheasti ole, mutta Fleury fleuer de l'europe brut on varsin mainio sellainen. Hinta ei päätä huimaa ja hinnalla sille saa mielestämme kohtalaista vastinetta. Pitkä 7 vuoden pullokypsytys on tuonut viiniin hieman sherrymäisiä aromeita, ja kenties siksi viini on jakanutkin ihmisten mielipiteitä. Miellyttävä viini, jossa sherrymäiset aromit maussa ja tuoksussa yhdistyvät miellyttävään mineraaliseen, paahteiseen ja kypsän omenan makuun.

Viimeisenä vaihtoehtona, jos edellä mainituista ei mikään kolahtanut niin suosittelemme ottamaan uusi vuosi vastaan James Bondin suosikkijuomalla Bollingerin special cuveella. Mikäs sen parempi tapa ottaa uusi vuosi vastaan kuin ykköset päällä ja lasi samppanjaa kädessä. Kyllä kelpaa skoolata vuodelle 2013 ja toivottaa vuosi 2014 tulevaksi.