Joulukalenterin 15. luukku: Vanhat ja varmat kuohuvaiset lahjapullot

Hiljattain luimme artikkelin siitä, miten craft beer-panimot joutuvat keksimään uusia tuotteita kiihtyvällä vauhdilla, koska harrastajat keräävät untapped-portfoliota eivätkä pitkään tuotetut, huippunsa hiotut tuotteet kiinnosta. Sama pätee jossain määrin viiniin, joten päätimme suositella lahjapulloiksi viinejä, joita olemme vuosien varrella ostaneet toistuvasti. Viineissä toki vuosikertavaihtelu tulee ottaa huomioon, mutta seuraavissa joulukalenterin luukuissa on koottuna joitakin suosituksia viineistä, jotka ovat aina ollet hyviä.

Kuohuvista ensimmäinen suositus on Jacquesson Cuvée 740 Extra-Brut. Tätä runsasta ja paahteista samppanjaa olemme ostaneet useamman kerran: Se on täysin kuiva mutta silti melko runsas, hapokas ja mineraalinen viini joka on ensisijaisesti ruokasamppanja. Täsmäsuositus uutena vuotena usein nauttimillemme graavatuilla ja kylmäravustetuilla kaloilla topatuille blineille.

Toinen suositus on Juvé y Camps Gran Reserva Cava Brut Nature. Tämä cava on vuodesta toiseen tasaisen laadukas ja jollain tapaa klassisen cavan ytimessä: Täysin kuivanakin runsaan päärynäinen, hedelmäinen ja kukkainen aromimaailma hapokaissa ja raikkaissa raameissa. Menee aperetiivina, mutta ei häpeä myöskään merenelävien seuraa.

Sitten on vielä Franciacorta, josta suosittelemme Bellavistan Almaa. Tämä on tyyliltään ikään kuin synteesi edellisistä: Melkoisen hedelmäinen, mutta tässä on selvästi Cavaa runsaammin paahteisuutta. Aromimaailmasta löytyy kivellisiä hedelmiä ja tuoretta pähkinää. Hyvinkin samppanjan veroinen kuohuviini Pohjois-Italian laatualueelta.

Joulukalenterin 13 luukku: Joulun (ja uudenvuodenkin) kuohuvat

Joulun ja etenkin uuden vuoden aikana kuohuviinin kulutus on huipusssaan, joten mekin suosittelemme kolmea kuohuviiniä eri puolilta Eurooppaa. Nämä ovat vanhoja luottoviinejämme, joten ne ovat tätä blogia seuranneille ehkä jo kyllästymiseen saakka tuttuja.

Ensin cava: Suosittelemme -kuten niin monesti aiemminkin- Juvé y Campsin Reserva Cava Brutia, joka on mielestämme jossain mielessä cavan arkkityyppi: Kukkainen, melko runsas ja upean hedelmäinen kuohuviini höystettynä juuri sopivalla ripauksella hiivasakan kanssa kypsymisestä tulevaa paahdettua aromia.

Toisena Pohjois-Italiasta tuleva Franciacorta: Tutustuimme ja ihastuimme Bellavistan viineihin taannoisella Comon matkalla vajaa 4 vuotta sitten. Alkosta löytyy Alma Gran Cuvée Brut, joka on cavaa sitruksisempi, mineraalisempi ja hapokkaampi. Mielestämme hyvä viini vaikkapa äyriäisten seuraan.

Samppanjaksi suosittelemme Tarlantin Zero Brut Natuerea. Tarlantin tyyli on melko paahteinen ja runsas, viinin aromimaailma on sitruksinen, paahteinen ja mineraalinen, maku hapokas ja jälkimaku pitkä. Viini on täysin kuiva, joten tämä ei välttämättä ole omimmillan maljaviininä vaan sopii paremmin ruokapöytään.

Maailman ympäri ajankohtaisesti Kataloniassa!

Myönnetään, nyt mennään siitä missä aita on matalin. Aloitimme maailmanympärimatkan Espanjasta, koska sen ruokakulttuuri on italialaisen ohella meille kaikkein tutuin. Nyt kun olemme saaneet seurata uutisia Kalalonian kenties brexitiäkin sekasortoisemmaksi äityneestä itsenäisyyspyrkimyksestä, huomasimme että tosiasiassa meille tutuin "espanjalainen" ruokakulttuuri onkin itse asiassa katalonialaista: Olemme vierailleet alueella liki kymmenen kertaa ja syöneet kaikilla matkoilla mitä erilaisimmissa paikoissa loistavaa ruokaa. Niinpä päätimme esitellä marraskuussa 3 ruokaa, jotka ovat mielestämme erittäin tyypillisiä Katalonialle.

Alkuun: Pa amb tomaquet!

4 siivua maalaisleipää
2 kuorittua valkosipulinkynttä
2 mehukasta tomaattia
oliiviöljyä
merisuolaa

Paahda leivänsiivuja niin, että pinta saa aivan aavistuksen väriä. Leipien ei pitäisi tummua. Raavi sitten leipien pintaan makua valkosipulinkynnellä. Leikkaa tomaatit puoliksi, hiero reilusti sisustaa leivän pintaan. Valuta päälle vielä oliviöljyä ja ripottele halutessasi merisuolaa. Nauti alkupalana Cavan tai rosadon kanssa.

Juomasuositus

Viiniksi suosittelemme timantinkovan hinta-laatusuhteen omaavaa Juvé y Campsin Gran Reserva Brut Naturea alkon tilausvalikoimasta. Kyseinen viini on täysin kuiva, mutta siinä on cavalle tyypillistä runsasta hedelmäisyyttä joka yhdistyy hienosti pitkän pullokypsytyksen tuomaan paahteisuuteen. Tämä on meidän luottocavamme jota voimme suositella! Muita hyvinä pitämiämme katalonialaisia cava-tuottajia ovat Raventós i Blanc, Gramona, Agusti Torello-Mata ja etenkin Recaredo, jonka Turo d'en Mota on yksi upeimmista koskaan maistamistamme cavoista. Valitsetpa minkä tahansa näiden tuottajien viineistä et tule pettymään!

Ridgeview Merret Grosvenor 2008

Vierailimme reilu vuosi sitten sukulaisten luona Brightonissa, ja samalla reissulla poikkesimme Sussexin kenties tunnetuimmassa viinitalossa, Ridgeview:lla. Jutun vierailusta voi lukea halutessaan täältä. Ostimme mukaamme joitakin tuliaispulloja, ja nyt oli aika korkata niistä yksi juhannuksen kalojen kaveriksi.

Grosvenor on blanc de blancs eli puhdas chardonnay talon omilta viinitarhoilta kerätyistä rypäleistä. Viini tuotetaan kuten kaikki muutkin talon kuohut champanjamenetelmällä.

Viinin tuoksussa on päälimmäisenä sitruunaa, omenaa ja vaaleita kukkia, taustalla on aistittavissa hentoa voisuutta. Alkon valikoimassa taannoin löytynyt Ridgeview Cavendish oli tähän verrattuna lähes savuisen paahteinen, Grosvenorin tuoksu on täyteläisen hedelmäinen mutta hienovarainen. Suussa mousse on runsas, aluksi melko terävä. Viini on yllättävän täyteläinen ja runsas, se muistuttaa hedelmäisyydessään hieman jopa omenasiideriä. Jälkimakuun nousee mineraalisuutta ja kukkeutta. Runsas maku on pitkä ja miellyttävä.

Viini on ikänsä puolesta loistavassa vaiheessa: Kypsytys on pyöristänyt viileässä ilmastossa syntynyttä, alkujaan luultavasti erittäin hapokasta viiniä ihastuttavasti. Tämä sopii hyvin aperetiiviksi sellaisenaan, mutta viinin runsaus tarjoaa mahdollisuuksia punalihaisen kalan tai jopa porsaanlihan seuraan. Loistoviini. Viinitie tuo Grosvenoria maahan, joten ainakin ravintoloissa tätä saattaa tulla vastaan. Suosittelemme tutustumaan!

Breaky Bottom: Pitkän linjan tuottaja Sussexista

Englantilaiset kuohuviinit ovat nousseet laajenpaan maineeseen vasta viimeisten viiden vuoden aikana, mutta laadukkaita viinejä on tuotettu Etelä-Englannissa jo kohtalaisen pitkään. Breaky Bottomin viinitila sai alkunsa vuonna 1974, kun Peter Hall istutti Seyval Blanc-köynnöksiä Brightonin itäpuolella sijaitseville tarhoilleen South Downs-kukkulaketjun etelärinteille. Breaky Bottom on yksi vanhimmista edelleen toimivista brittiläisistä viinitiloista.

Seyval Blanc on Bertille Seyven ja Victor Villardin Ranskassa kehittämä hybridi, joka menestyy hyvin viileässä ilmastossa. Rypäleet kypsyvät aikaisin ja köynnösten taudinkestävyys on hyvä. Siten tämä lajike on saavuttanut suosiota Englannissa, jossa kasvukausi on lyhyehkö ja ilmasto kosteuden vuoksi tautiherkkä. Englannin lisäksi lajiketta viljellään Kanadassa ja USA:n itäosissa.

Ostimme vuosi takaperin Brightonin matkaltamme Breaky Bottomin Cuvée réservée brutin vuosikertaa 2009.

Viinissä on pienet, tyylikkäät ja hyvin lasissa kestävät kuplat. Tuoksu on alkuun hento, siinä on lähinnä greippistä sitruksisuutta ja vihreää yrttisyyttä sekä aavistus paahteisuutta. Kypsempää hedelmäisyyttä tuoksussa ei juurikaan ole.  Suussa viini on tuoksuun nähden yllättävän täyteläinen. Täysin kuivassa maussa tuntuu hieman päärynäistäkin hedelmäaromia, jota tuoksusta ei tunnista. Jälkimakua kantaa runsashappoinen mineraalisuus.

Viini toimi hienosti blinien kanssa. Hyvin kuivana ja yrttisenä tämä oli huomattavasti parempi ruuan kanssa kun sellaisenaan. Viini oli miellyttävä ensimmäisen tunnin ajan, mutta lasissa lämmennyt ja happea saanut viini kehitti erikoisen rikkiperäisen virhe-aromin, joka muistutti hetken pöydällä seissyttä kalaa. (Luulin aluksi että lapsemme onnnistui heittämään lasiini mätiä, mutta tuoksu tuntui toisessakin lasissa joten se lie kuitenkin ollut peräsin viinistä.)

joulukalenterin 10. luukku: Kuohuvaa Italiasta

Italialaisista kuohuviineistä tunnetuin lienee prosecco, tuo Veneton alueen hedelmäisen kepeä, charmant-metodilla tuotettu terassikuohu. Italiasta tulee kuitenkin myös vakavammin otettuja, pitkän pullokäymisen kautta tuotettuja kuohuviinejä.

Parhaiten tunnettuja edellä mainituista lienevät Franciacortan alueen kuohuviinit. Franciacorta sijaitsee Lombardiassa Pohjois-Italiassa, Iseojärven eteläpuolella Bergamon ja Veronan välissä. Näitä viinejä on laadultaan verrattu samppanjaan, ja hinnatkin ovat melko lähellä esikuvaa.

Bellavistan viinejä maistelimme useampia alueella vieraillessamme. Superioren valikoimasta löytyy "Alma" Gran Cuvée Brut, joka on elegantti, hennosti paahteinen mutta silti useita samppanjoita hedelmäisempi kuohuviini. Tämä puhtaasti chardonnaysta tuotettu viini sopii hyvin erilaisten coctailpalojen seuraan vaikkapa uuden vuoden juhlissa!

Franciacortan lisäksi myös Trenton seudulla tuotetaan erittäin laadukkaita metodo classico-kuohuviinejä. Ferrarin suku on yksi vanhimmista tuottajista ja tahkoaa loistavia kuohuviinejä Alppien etelärinteiltä. Ferrarin Metodo Classico Trento DOC Brut tarjoilee sitrusta, päärynää ja paahtoleipää, lisänä yrttinen klangi. Alle 25 euron hinta on tästä laadusta vähän!

Kuplivat vapun juomasuositukset

Vapun ruokapöytään suosittelemme katsomaan vaihtoehdot meidän suunnittelemista vuoden 2016 kausimenuista. Tammi-huhtikuu on jo julkaistu ja joka kuukaudelle löytyy oma 3 ruokalajin menu juomasuosituksineen.

Vapun juhlajuomaksi suosittelemme tietenkin kuohuvaa, kuten kaikki muutkin viinibloggaajat. Tällä kertaa suosituksia on kolme Alkon valikoimasta.

Hintatietoiselle

Crémanteista löytyy hinta-laatusuhdetta vaikka muille jakaa. Suosittelimme jo hiljattain Alsacen Rosé-crémantia, mutta myös tämä Pfaff:n Brut Blanc de Blancs on hyvä vaihtoehto vappubrunssille: sitrusta ja kevyttä yrttisyyttä hapokkaissa raameissa. Kestää hyvin nakit ja perunasalaatit.

Laatutietoiselle

Italiasta Franciacortan alueelta tuleva Bellavista Alma Gran Cuvee tarjoaa alle 30€ hintaan vastinetta rahalle. Loistava aperitiivi, mutta toimii myös loistavasti äyriäisten kanssa vappupäivän lounaalla. Me ainakin ihastuimme franciacortan alueen samppanjamenetelmällä tuotettuihin kuohuviin, kun viime pääsiäisenä alueella käväisimme. Viini on myös loistava jekku samppanjatastingiin, jos haluat tarkistaa tunnistaako kaverisi aidon samppanja joukosta....

Burning some serious money

Domppa on klassikoiden klassikko. Kiinnostavuutta puoleen hintaan tästä tarjoaa Ayala Cuvée Perle d'Ayala 2006. Tässä on syvyyttä ja aromien kirjoa. Ruokajuomaksi aivan erityiselle vappuaterialle.

Kaikki kuvat alko.fi

Pierre Sparr Crémant d'alsace Rose Brut

Kuva:alko.fi

Tuote on saatu näytteenä maahantuojalta.

Etsitkö kevään/kesän juhliin tasapainoista ja maukasta alkumaljaa. Tässä tulee yksi oiva vaihtoehto. Cremantit ovat meidän mielestä yleensä tasalaatuisia kuohuviinejä, joissa on alkossakin usein hinta-laatusuhde kohdillaan. Seurueemme yksi jäsen kysyi viiniä maistettuaan, että onko kyseessä samppanja. Ei ihan, mutta mausta olisi voinut niin jopa kuvitella.

Pierre Sparrin Cremant löytyy alkon tilausvalikoimasta hintaan 13.90€. Kuohuviinin väri on kauniin lohenpunainen. Kuplat ovat pienet ja kohtuullisen kestävät. Viinin tuoksu oli punaisen marjainen, mansikkaa, karpaloa ja tuoksu oli myös mukavan paahteinen. Mousse suussa oli miellyttävä ja pitkähkö. Maku oli karpaloinen, sitruksinen ja hennon paahteinen.

Suosittelemme lämpimästi viiniä vaikka äitienpäivän aterialle tai kesäisiin juhlahetkiin.

Bourgeois-Diaz Cuvée Meunier

Bourgeois-Diazin samppanjatalo sijaitsee aivan Champagnen alueen länsilaidalla, Pariisin ja Reimsin puolivälissä Crottures-Sur-Marnen kylässä. Tarhoja on yhteensä 7 hehtaaria, niistä suurin osa (55%) Pinot Meunieria. Tarhat ovat pääosin savimaalla, joka sopii hyvin kyseisen lajikkeen viljelyyn. Jérôme Bourgeois-Diaz on viljellyt tarhoja vuodesta 2000, ja suuren osan tästä biodynaamisten periaatteiden mukaan.

Cuvée Meunier on nimensä mukana puhdas pinot meunier. Perusviini läpikäy malolaktisen fermentaation, ja 18 % viinistä on käytetty alunperin tammisammioissa. Viinin toisen käymisen jälkeen sitä on kypsytetty pullossa sakkojen kanssa 36 kuukautta. Dosagea aivan minimalistisesti 1g/l.

Väriltään samppanja on aivan aavistuksen kupariin taittava keltainen. Tuoksussa on siiderimäistä omenaisuutta, aavistus puolukkaa ja lisäksi viihreää, basilikasta tai korianterista muistuttavaa yrttisyttä. Paahteisuus on varsin hillittyä. Suussa viini tuntuu melko täyteläiseltä, vaikka se onkin lähes kuiva. Kuplat ovat pienet ja elegantit. Jälkimaku on pitkä ja pehmeän happoinen.

Erittäin mainio viini, jota voi samppanjalle ominaiseen tapaan yhdistellä varsin laajasti. Tämä on kuitenkin sieltä hedelmäisemmästä ja marjaisemmasta päästä, joten sopivia pareja kannattanee lähteä etsimään vaikkapa punalihaisista kaloista, possusta tai brie-juustosta.

Herkullinen alkupala uudenvuoden juhliin

Teimme tässä taannoin todella herkullisia ruokahalun herättäjiä samppanjan kaveriksi. Jaamme resesptin blogissa uudenvuoden juhlia ajatellen, koska silloin juomavaihtoehtona on usein kuohuva viini. Nämä vaativat hieman näpertelyä, mutta vaivannäkö kyllä palkitsee. Ohjeesta tulee 6 hengelle.

Juuressipsejä, omenavaahtoa ja sienipölyä

Juuressipsejä

1 porkkana

2 maa-artisokkaa

1 pieni punajuuri

oliiviöljyä

suolaa

Kuori juurekset ja leikkaa ne ohuiksi lastuiksi. Laita lastut uunipellille ja pirskottele päälle oliiviöljyä.  Paahda 225-asteisessa uunissa 5-10 minuuttia juureksesta riippuen. Juureslastut ovat valmiita, kun ne ovat rapeita. Huomioi, että maa-artisokat paahtuvat nopeammin kuin punajuuret. Ota rapeat juureslastut talouspaperin päälle kuivumaan. Ripottele jäähtyneiden juureslastujen päälle suolaa maun mukaan.

Omenavaahto

1 granny smith-omena
1/2 dl smetanaa
suolaa, sokeria, mustapippuria

Kuori omena ja kuutio. Keitä omena nopeasti pienessä vesitilkassa kypsäksi. Aja kypsä omena bamixilla soseeksi ja sekoita jäähtyneenä vaahdotetun smetanan joukkoon. Mausta vaahto maun mukaan sokerilla, suolalla ja pippurilla. Vaahto saa olla hieman kirpeätä. Laita vaahto pursotinpussiin.

Sienipöly

1/2 dl kuivattuja suppilovahveroita

Hienonna sienet morttelissa pölyksi.

Kokoa annos. Pohjalle punajuurisipsi väliin omenavaahtoa, sitten maa-artisokkasipsi, taas omenavaahtoa ja viimeiseksi päälle porkkanasipsi. Kokoa sipsit laakealle lautaselle ja ripottele päälle sienipölyä. Tarjoa kuohuviinin kanssa. Vinkkejä uuden vuoden juoman valintaan löytää joulukalenterin luukusta nro 22. 

Joulukalenterin 22.luukku: Kuohuvaa uudeksi vuodeksi

Joulukalenteri alkaa lähestyä loppuaan tältä vuodelta ja tässä luukussa alamme jo fiilistellä vuoden vaihtumista. Tarjolla on tänään kolme kohtuuhintaista kuohuvaa vaihtoehtoa vuoden 2016 vastaanottamiseen.

(Discalaimer: Jaume Serra ja Wolfbergerin cremant saatiin maahantuojalta näytteinä.)

Espanjasta edullinen cava Jaume Serra Brut. Hintaa karvan alle 9 euroa, mutta laatua on tarjolla hintaan nähden enemmän. Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja miellyttävän paahteinen. Maku on kuiva, siinä on aavistus päärynää, keltaista omenaa ja jopa hieman toffeeta. Mousse on tasapainoinen ja viinin maku kantaa pitkälle. Loistava cava hintaluokassaan. Nauti pelkästään tai tapasten kanssa. Viini on mainio maljajuoma myös vuoden vaihtumisen kunniaksi. Osta ja testaa, jos ei ole sinulle vielä tuttu tuote.

Alkon kuva

Ranskasta tarjoamme tällä kertaa pari eri vaihtoehtoa. Alsacen alueelta Wolfbergerilta tulee alkon tämän syksyn uutuus Cremant d'Alsace Organic Brut. Raikkaan persikkainen ja sitruksinen tuoksu. Maku seurailee tuoksun aromimaailmaa ja siinä on aavistus myös pähkinäisiä piirteitä. Viinin mousse on tasapainoinen ja kuplat ovat pienet. Viinissä on mielestämme todella hyvä-hintalaatusuhde. Valitse tämä, jos haluat tutustua tarkemmin laadukkaisiin crémanteihin. Toimii hyvin äyriäisten ja pikkusuolaisten kaverina.

Alkon kuva

Kolmantena vaihtoehtona tarjoamme pelkästään Pinot Noirista tehtyä samppanjaa. André Clouet Grande Reserve Blanc de Noirs Brut on yksi suosikimme Alkon alle 30 euron samppanjoista. Blanc de noirs-samppikset ovat todellakin vähimmistössä Alkon valikoimassa, mutta onneksi tämä tuote sieltä löytyy. Samppanjan tuoksu on paahteinen, aavistuksen kermainen ja sitruksinen. Maku on kuiva, runsas ja miellyttävän briossinen. Viinin kuplat ovat tasapainoiset ja kestävät. Viini on loistava kokonaisuus, joka toimii loistavasti ruokasamppanjana. Tarjoa aasialaisesti maustettujen rapujen tai vaalean kalan kanssa uuden vuoden juhla-aterialla.

Näiden edellä mainittujen kuohuvien juomien kanssa otat vuoden 2016 tyylikäästi vastaan!

Joulukalenterin 17.luukku: Lahjapullot kuohuviinin ystävälle

Joululahjaa etsimässä kuohuviinin ystävälle? Tässä kolme suosikkiamme alkon valikoimasta.

Franciacortan sanotaan olevan nousussa maailmalla, joten yllätä samppanjan ystävä laadukkaalla italialaiselle kuohuviinillä. Franciacortaa tehdään Brescian kaupungin lähellä Lombardiassa ja sen sanotaan olevan italian vastine samppanjalle. Nautimme taannoisella pääsiäisreissulla useammassakin paikassa franciacortaa eri tuottajilta ja ihastuimme erityisesti Bellavistan talon tyylin. Alkon vakiovalikoimasta löytyy Bellavista Alma Cuvée Franciacorta, joka on tehty Chardonnaysta ja Pinot Noirista. Viinin tuoksu hennon paahteinen, aprikoosinen ja kypsän omenainen. Maku on kuiva ja hedelmäinen. Mousse on tyylikäs ja miellyttävä suussa. Mainio aperatiivi, mutta toimii loistavasti myös äyriäisruokien kanssa. Juhlajuoma vaikka myös uudenvuoden juhlintaan.

Me rakastamme hyvin tehtyä cavaa ja olemme suositelleet sitä useasti blogissakin. Tällä kertaa suosittelemme lahjaksi kuohuviinin ystävälle Sant Sadurni d'Anoain cavan ''pääkaupungissa'' sijaitsevan Gramonan viinitilan cavaa. Gramona Imperial Gran Reserva 2008 on tehty Xarel-losta, Macabeosta ja hieman yllättäen Chardonnaysta. Viinin tuoksu on hennon päärynäinen, omenainen ja miellyttävän paahteinen. Maku on kuiva, täyteläisen hedelmäinen ja siinä erottuu kypsän sitruksen lisäksi miellyttävää pähkinän paahteisuutta. Kuplat ovat pienet ja mousse on erittäin tasapainoinen. Hyvin tehty laadukas cava, joka toimii ruokapöydässä lohi- ja jopa kanaruokien parina.

Viimeisenä, mutta ehkä laadukkaan kuohuviinin ystävän unelmalahjana suosittelemme sijoittamaan lahjarahat vuosikertasamppanjaan. Ayalan Cuvée Perle d'Ayala Millésimé Brut 2006 on hyvin kuiva, mineraalinen, melko kypsän hedelmäinen samppanja, jossa luonnollisesti myös hiivasakkojen tuomaa briossisuutta. Tämän blanc de noirs-samppanjan rypäleet tulevat grand cru-tarhoilta Aÿn kunnasta. Tämän perheomisteisen talon tuotteissa tyylikkyyttä, joka antaa vastinetta rahalle. Lahjaksi erityiselle henkilölle, joka arvostaa tasapainoista tyylikkyyttä. Tämä kestää myös ikäännyttämistä, joten sopii myös keräilijälle!

Joulukalenterin 5. luukku:Kuohuvaa itsenäisyyspäivän juhlintaan

Itsenäisyyspäivä on hyvä aihe kohottaa lasi kuohuvaa, ja seuraavassa kolme hyvää vaihtoehtoa joita kaikkia voimme suositella.

Kuva:Alko.fi

Ensinnäkin Franciacortaa: Saimme maahantuojalta näytteen Antica Fratta Franciacorta Brut:sta, ja se oli mielestämme maistuva esitys. Aromimaailmasta löytyy sitrusta, kivellistä hedelmää kuten persikkaa sekä päärynää. Samppanjaan verrattuna franciacortan tyyli on huomattavasti hedelmäisempi. Viini on lähes kuiva ja varsin hapokkaan raikas. Oiva maljaviini mielestämme, ja lisäksi tämä on franciacortaksi edullinen.

Toisena vaihtoehtona suosittelemme aina varmaa Recaredon Relats Gran Reserva Brut Naturea, josta tällä hetkellä alkossa vuosikerta 2010. Recaredolla vierailleina voimme vakuuttaa, että perheomisteinen cavatalo suhtautuu viinintekoon antaumuksella ja pieteetillä. Cavassa on sitruksista ja päärynäistä hedelmäisyyttä, fraciacortaa enemmän mineraalisuutta ja paahteisuutta. Erittäin elegantti cava, eikä hinnalla pilattu ole tämäkään.

Kuva:alko.fi

Samppanjoista Jacquesson on pitkään ollut yksi suosikeistamme. Cuvée 738 on näistä selkeästi paahteisin ja mineraalisin, ja sen tuoksussa on myös pähkinäisyyttä ja eksoottistakin mausteisuutta. Varsin runsas mutta silti luonnollisesti raikas kuohuva sopii parhaiten ruuan kanssa nautittavaksi, mutta kelpaa tällä skoolata 98-vuotiaalle Suomellekin!

Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi kaikki suosittelemamme viinit ovat turvallisesti Alkon valikoimasta, jotta pystymme paremmin varjelemaan suomalaista kansanterveyttä. #alkotaxi

Stephane Tissot Crémant du Jura Indigene

Olemme hehkuttaneet Juran viinejä aiemminkin, etenkin valkoisia. Alueella tehdään kuitenkin myös aivan loistavia kuohuviinejä, ja tämä maistamamme Tissotin Indigene oli hieno esimerkki. Viinissä on syvyyttä ja rakennetta, joka vetää täysin vertoja samppanjalle.

Bénédicte ja Stéphane Tissotin tila omistaa 35 hehtaaria biodynaamisesti viljeltyjä tarhoja Juran eri alueilla. Indigenessä on eniten alueella yleisesti viljeltyä chardonnayta (55 %), lisäksi pinot noiria (35 % ) ja loppu trousseauta ja poulsardia. Rypäleet on luonnollisesti kerätty käsin, puristettu ja käytetty terästankeissa. Perusviini on saanut levätä sakoillaan 3 kuukautta, ja tänä aikana on  läpikäynyt malolaktisen fermentaation. Tämän jälkeen viini pullotetaan, siihen lisätään makeaa vin du paille-viiniä ja perusviinin hiivasakkaa toisen käymisen aikaansaamiseksi. Tämä tapahtuu 9 kuukauden aikana. Viini lepää vielä 13 kuukautta sakkoineen pullossa ennen lopullista sakanpoistoa. Viiniä ei makeuteta loppuvaiheessa, mutta toisen käymisen jäljiltä siihen jää 4 g/l jäännössokeria.

Viini on lasissa aavistuksen punertava, syvähkön värinen. Tuoksu tuntuu aluksi hieman erikoiselta, sillä siinä on viljaisaa paahteisuutta, siiderimäistä omenaisuutta, aromaattista kukkeutta ja punaista marjaisuuttakin. Suussa viini tuntuu hapokkuutensa ansiosta varsin kuivalta, vaikka siinä aavistus sokeria onkin. Malolaktinen fermentaatio tuo rakenteeseen täyteläisyyttä. Makuaromit ovat mahtavan moniulotteiset, paletilla nousee esiin voissa paahdetun vehnän aromimaailma sekä mahtava mineraalisuus. Lisäksi kukkaisuus kehittyy appelsiinilehtoa muistuttavaksi, makeammaksi. Tätä seuraa jälkimaussa tuntuva pähkinäisyys yhdessä edellämainitun paahteisuuden kanssa. Viini on hapokas ja lopussa aavistuksen katkerakin. Tämä ei kuitenkaan ole häiritsevä piirre, vaan etenkin ruuan kanssa jopa positiivinen elementti.

Viini ei ole parhaimmillaan sellaisenaan nautittuna, sillä se on varsin runsasrakenteinen. Me kulauttelimme tätä perinteiseen tapaan viinissä keitettyjen sinisimpukoiden kanssa, ja tässä viini pääsi todella oikeuksiinsa! Mineraalisuus komppaa hyvin simpukoita. Viinin hapokkuus riittää pitämään kokonaisuuden raikkaana, mutta toisaalta viini on siinä määrin täyteläinen että happo ei täysin räjäytä simpukan makua pois suusta, vaan yhdistelmä jää maistumaan upeana kokonaisuutena!

Vapun aikana nautitut roseet

Yksi kesän tulon varmoista merkeistä on roséviinien tulo Alkoon ja mieliin. Me avasimme kauden vappuna, kun lähialkosta tarttui mukaan Joseph Mellot Sancerre Le Rabault Rose 2014 ja Lindrauer Rose. Lisäksi kotoa kaapista löytyi Duval-Leroyn Prestige Rose Brut 1er Cru puolikkaassa pullossa, joten vapun vaaleanpunainen viinikattaus oli valmis nautittavaksi pitkinä pyhinä.

Ensimmäisenä avattiin Sancerren alueelta tuleva Joseph Mellot, joka oli väriltään lohenpunainen. Tuoksu oli mineraalinen, mansikkainen, puolukkainen ja kevyen yrttinen. Maku oli keskitäyteläinen, mineraalin ja miellyttävän hapokas. Maussa toistui hyvin myös tuoksussa esille tullut marjaisuus. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen hyvin viinillinen rose, joka toimi loistavasti parsa-lohisalaatin kyytiparina. Hinta-laatusuhde on kohtuullinen ja tulee varmasti ostettua toistekin.

Vappuaattona korkattiin pikkupullo Duval-Leroyta sen jälkeen, kun oli vedetty lapsen kanssa sima- ja munkkiöverit. Samppanjan väri oli haalean lohenpunainen ja tuoksu marjainen, erityisesti karpalo ja puolukka nousivat hyvin esille. Tuoksussa oli myös miellyttävä paahtoleipäinen aromi ja aavistus hiivaisuutta. Maku on täysin kuiva, mineraalinen ja hyvin briossimainen. Lisäksi maussa on paljon karpaloa ja samppanjan moussen rakenne on todella miellyttävä suussa. Mielestämme vaatii ehdottomasti ruokaa kaverikseen. Hinta-laatusuhde myös pienessä pullossa Vinatiksella erinomainen.

Viimeisenä korkattiin aikaisen äitienpäivän juhlinnan ja mökkiremontin valmistumisen takia monissa kilpailussa menestystä niittäneen Lindrauer Brutin rose-versio. Viinin tuoksu oli hyvin makeahkon marjainen, erityisesti vadelmaisuus ja lievä sitruunaisuus nousivat tuoksussa esille. Maku on kuiva, marjainen, mineraalinen ja ajoittain hieman pistävä. Ei huono viini, mutta ei saanut kyllä sukkia pyörimään jaloissa. Asiaan saattoi tietenkin vaikuttaa se, että remonttikaaoksen takia mökin samppislasit olivat hukassa ja viini tuli nautittua ulkoilmassa pahvimukeista. Ajoi tarkoituksensa, ja täytyy ottaa viini vielä myöhemmin testiin.

Vapun kuohuvat suositukset

Perinteiseen tapaan tarjoilemme joitakin suosituskuohuvia vapuksi. Tällä kertaa trion muodostavat Italia, Ranska ja Espanja.

Aloitetaan italialaisesta: Olimme siis juuri Pohjoisessa Italiassa Lombardiassa, josta tulee paikallinen samppanjan vastine Franciacorta. Alkon valikoimasta löytyy suuren tuottajan, Bellavistan Cuvee-Franciacorta. Maistelimme tätä useaan otteeseen aperetiivina paikan päällä, ja se toimi juuri tällaisena raikkaana maljajuomana oivallisesti: Hieman samppanjaa runsaampi päärynäinen hedelmäisyys, maltillisesti hiivasakkojen tuomaa paahteisuutta ja raikas mineraalisuus luovat tasapainoisen tuntuman. Hintaahan tällä toki on, mutta laatukin vastaa täysin hedelmäisemmän pään samppista.

Espanjasta suosittelemme jälleen Gramonan Imperial Gran Reserva Brutia, joka on varsin elegantti, paahteinen cava joka sopii oivallisesti myös vappusyömisten seuraksi. Tästä löytyy paahteisuutta, joka tulkee melko runsasta ja täyteläistä hedelmäisyyttä. Hintaa on tälläkin kolmisen kymppiä, mutta kyseessä on laatucava josta tuon sietää maksaa.

(Bonussuositus: erikoisvalikoimassa on juuri nyt samaan hintaan Recaredon Gran Reserva Brut Nature 2008. Jos joku sattuu sopivasti arkadiaan, niin suosittelemme kyllä hyvin lämpimästi investointia. Recaredo on cavatuottajana aivan omissa sfääreissään.)

Ranskasta suosittelemme yllättäen Alsacen Crémantia. Willm Rose Brut on puhdas pinot noir, jonka aromimaailma on karpaloinen, puolukkainen sitruksisen hapokas. Jos kaipaat vappuusi jotakin punaista, niin tämä on valintasi!

Muista myös katsoa vinkit viime vuoden vappupostauksesta kuohuviinitastingin järjestämiseen.

Vappuna on kuohuviinitastingin aika

Me olemme jo useampana vappuaattona maistelleet kaveriporukan kesken kuohuviinejä. Joskus aiheena on ollut erityyliset samppanjat, joskus taas erityyliset kuohuviinit eri maista. Suomessa samppanjoiden ja kuohuviinien kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta. Samppanja ei ole enää vain arvokkaiden juhlien juoma, vaan myös arkisten tilanteiden tunnelmankohottaja. Prosecco-buumi on valloillaan maailmalla, ja myös Suomeen tämän on uskottu ehtivän muutaman vuoden sisällä. Me pidämme erityisesti samppanjasta, mutta myös huolella tehdyt cavat ovat ehdottomasti mielemme. Toisaalta viime vuosina myös alkon uuden maailman kuohuviinivalikoima on tehnyt meihin vaikutuksen. Hinta-laatusuhde kuohuvissa on ehdottomasti kohdallaan.

Tässä meidän ehdotuksemme vappuaaton kuplivaan tastingiin. Et tarvitse kuohuvien juomien lisäksi muuta paikalle kuin ystäviä ja hyvää ruokaa. Voit maistella viinit sokkona, puolisokkona tai niin, että kaikki tietävät mitä laseissa on. Tärkeintä maistelussa on hauskanpito ja hyvä seura, ei niinkään se saako kaikki viinit oikeaan järjestykseen ja löytääkö kustakin viinistä oikeat aromit.

Jos haluatte voitte yhdessä pohtia missä viineistä oli paahteisin maku, parhaat kuplat, mikä oli hedelmäisin ja mikä kuivin. Voitte myös laittaa viinit paremmuusjärjestykseen, jos haluatte.

Viiden suora maistelua varten on samppanja, cava, prosecco, cremant ja kuohuviini Uudesta-Seelannista. Valitsimme tarkoituksella usean tyyppisiä kuohuvia, jotta syntyy laajempi kuva kuohuvasta kirjosta.

Samppanjan sanotaan olevan kuohuviinien aatelia ja samppanja liitetään yleensä juhlan hetkiin. Samppanjaa saa tehdä vain Ranskassa Champagnen alueella. Sallitut rypäleet ovat Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Tastingiin valittu samppanja on alkon valikoiman edullisimmasta päästä samppisten kohdalla ja Louis Massigin Reserva Brut on pärjännyt hyvin sokkotastingeissa. Kyseinen viini on tehty pinot meunierista ja chardonnaysta. Samppanja on hennosti paahteinen, raikas ja ryhdikäs. Tarjoaa taatusti hinnalle vastinetta. Jos haluat panostaa samppanjaan niin Charles Heidsieck Brut tai Jacquesson Cuveé 737 tarjoavat myös hinnalleen vastinetta.

Cava on espanjassa penedesin alueella samppanjamenetelmällä valmistettua kuohuviiniä, joka valmistetaan yleensä alueen omista rypäleistä xarellosta, parelladasta ja macabeusta. Meidän valitamme vapuksi on Pares Baltan 'b', jota on kypsytetty 18 kk pullossa ennen markkinoille laskua. Viini on erittäin kuiva, hapokas ja maussa on aistittavissa omenaa, kevyttä mineraalisuutta ja sitruunaa. Erittäin hyvä hinta-laatusuhde ja loistava alkumalja. Toimii taatusti myös tapasten seurana.

Prosecco on Italiassa Veneton alueella tuotettua kuohuviiniä, jolle ominaista on keveys ja kohtuullisen neutraali maku. Prosecco tehdään yleensä glera-rypäleestä. Tastigiin valitsimme alkon valikoimasta palkitun tuottajan Desiderio Jeio Prosecco Brutin. Viini on sekoitus Glerasta, Pinot Biancosta ja Verdiso-rypäleistä. Viini on kohtuullisen kevyt, päärynäinen ja hennosti yrttinen. Toimii mainiosti alkumaljana myös muissa kevään juhlissa.

Crémant on ranskalaista kuohuviiniä, joka on valmistettu samppanjamenetelmällä muualla kuin Champagnessa. Meidän kokemuksemme crémanteista ovat todella hyviä, koska hinta-laatusuhde on viineissä kohdallaan. Tällä kertaa suosittelemme maistamaan Alsacen suurimman tuottajan, Eguisheimin ko-operatiivin Wolfberger-crémanttia. Viini on tehty pinot blanc-rypäleestä, joka on yleinen alueella. Viini on erittäin hapokas, kuiva, hedelmäinen ja omaa hyvät kuplat. Kerrassaan mainio aperatiivi tai kevyeiden ruokien kaveri.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä suosittelemme monissa tastingeissa yllättynyttä uusi-seelantilaista kuohuviiniä Lindrauer Brutia. Viini tulee uuden-seelannin pohjois-saarelta Gisbornen ja Hawke's bayn alueilta ja on tehty Chardonnay- ja Pinot Noir-rypäleistä. Viini on hyvärakenteinen, erittäin kuiva ja hapokas. Tuoksussa on miellyttävää paahtoleipäisyyttä, hiivaisuutta ja  limeä. Maku seurailee tuoksun maailmaa ,ja mousse on suussa miellyttävä. Pitkä jälkimaku. Kerrassaan mainio löytö hintaluokassaan, josta kielivät tyhjät Alkon hyllyt. Alkumaljana, ruuan kanssa tai vaan nautiskeluun. Jos haluat lukea lisää kuohuviinistä niin tutustu Voihan Vinetto-blogin haastatteluun, jossa viinitekijä Jane de Witt kertoo kuohuviinin teosta.

Voit valita tastingiin kaikki viisi kuohuvaa tai 3-4 eniten sinua miellyttävää vaihtoehtoa. Suosittelemme kuitenkin valitsemaan samppanjan yhdeksi tastingviiniksi, jotta saat vertailupohjaa sille onko samppanja mielestäsi hintansa arvoinen.

Ei muuta kuin oikein kuplivaa vappua kaikille lukijoille!

Pongrácz Rosé-varsin mainio alkumalja

Kuva:Alko.fi

Pongrázin tilan kuohuviinejä on hehkutettu viime aikoina sekä lehdissä että blogeissa. Eilen korkkaamme rosé vastasi positiiviseen hehkutukseen mainiosti ja viini yllätti meidät positiivisesti sekä hinnallaan että maullaan. Alkon valikoimassa ei kauheasti ole laadukkaita etelä-afrikkalaisia kuohuviinejä, mutta Pongrázin tilan tuotteilla on osuttu kyllä varsinaiseen kultasuoneen. Sekä talon Méthode Cap Classique brut että edellä mainittu rose ovat molemmat miellyttäviä kuplivia viinejä.

Rosé Pongráz on valmistettu Pinot Noir- ja Chardonnay rypäleistä perinteisellä samppanjamenetelmä, jota etelä-afrikkalaiset kutsuvat nimellä Methode Cap Classique.

Lasissa viinin väri on kauniin tummahkon lohenpunaisen värinen. Tuoksu on mansikkainen, karpaloinen ja punaherukkainen. Tuoksussa on myös miellyttävän paahteinen aromi, joka täydentää marjaisaa tuoksua mukavasti. Suussa marja-aromi pysyy etulinjassa, eikä horju hetkeäkään viinin valuessa Kitalaen kautta nieluun. Aavistus paahdettua liittyy mukaan Jälkimaussa. Puolukkamehun raikkaus on tämän viinin viehätys, hapot ja melko täyteläinen marjaisa suutuntuma muodostavat miellyttävän yhdistelmän. Mousse on voimakas paremmin kuin ylen hienostunut, mutta tässä suoraviivaisen marjaisassa viinissä sitä ei lasketa miinukseksi.

Viiniä ei ole tarkoitettu tuntikausien meditaatiomietiskelyyn, vaan kyseessä on oivasti raikkaaksi alkumaljaksi sopiva rose-kuohuva.  Tarkoitukseensa alkumaljaksi oivallinen, mutta toimii myös pienten syötävien kanssa mainiosti.

Joulukalenterin luukku 23: Kuohuviiniä uudeksi vuodeksi

Toiseksi viimeisestä joulukalenterin luukusta paljastuu kuohuvia suosikkejamme Uuden vuoden juhlintaan. Tällä kertaa suosittelemme mielestämme hyviä vaihtoehtoja alle 15 euron kuohuviineistä Alkon valikoimasta.

Ensimmäisenä aina luotettava espanjalainen cava Pares Baltalta. Tällä tilalla saimme todella hyvän kohtelun kesän reissulla. Pares Balta brut 'b' tarjoaa  taattua hinta-laatusuhdetta alle kymmenen euron kuohuvissa ja plussaa tulee ehdottomasti luomutuotannosta, joka muuten tulee olemaan muutaman vuoden sisällä myös biodynaamista....

Toinen usein mukaan tarttuva viini valittaessa joka makuun sopivaa kuohua on yellowglen pink Australiasta. Kuohuviini on raikkaan punaisen värinen, tuoksu on marjaisan raikas ja freesi. Maussa punaiset marjat kohtaavat hyvät kuplat ja metsämarjainen maku saa lisäaromeita sitruksen sävyistä. Toimii aina eikä koskaan ole vielä pettänyt.

Kolmas, hieman kalliimpi on italialainen Trentinon alppirinteillä kasvanut Rotari rose brut. Hinta-laatusuhde on tässä oikein kohdillaan ja kuohu toimii niin alkumaljana, kevyiden antipastojen kanssa kuin rakettien paukkeessakin.Viini on kauniin lohenpunainen, tuoksussa kevyesti metsämarjaisuutta, paahteisuutta ja sitrushedelmiä, kuten greippiä. Maku myötäilee tuoksua ja on tasapainoinen ja hedelmäinen.

Joulukalenterin luukku 6:Joulunpyhien parempi menyy

Tänään joulukalenteri paljastaa vinkit loistavaksi 3 ruokalajin ateriaksi joulunpyhille. Jos lanttulaatikko alkaa jo tapaninpäivän tienoilla surrata vatsassa, on parempi siirtyä tällöin muihin muoniin. Ja tässäpä seuraa ehdotelmamme:

Alkuruuaksi: Blinit 2 täytteellä

Blinit ovat aina loistava vaihtoehto, ja etenkin uutena vuotena nämä sopivat kuohuviinin kanssa todella loistavasti yhteen. Näihin voi lisäksi käyttää joululta yli jääneitä graavikaloja täytteeksi mitä kätevimmin. Ehdotamme tässä kahta erilasita täytettä, mutta näitähän voi varioida ihan miten ikinä haluaa, kunhan on smetanaa, suolakurkkua ja sipulisilppua niskassa.

Blinien teko on helppoa, ja loistava ohje löytyy tattarijauhopurkin takaa. Tässä vielä lainattuna:

4 dl bulgarian jogurttia

20 g hiivaa

2,5 dl tattarijauhoa

tl sokeria

1,5 dl kuumaa maitoa

1 tl suolaa

rkl voisulaa

keltuainen

valkuainen

Lämmitä jogurtti tai kermaviili kädenlämpöiseksi, liuota siihen hiiva ja sekoita joukkoon tattarijauhot ja sokeri. Anna taikinan kohota 1-2 tuntia huoneenlämmössä tai tee taikina kylmään nesteeseen ja anna käydä pidempäänkin, esim. yön yli viileämmässä (jääkaapissa).

Sekoita ennen paistamista taikinaan kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja vaahdoksi vatkattu valkuainen viimeisenä. Paista taikinasta blini- tai ohukaispannulla voissa miedolla lämmöllä paksuja blinejä. 

Täytevaihtoehto 1

Punajuuria
Sokeria
Balsamicoa

Tarjoiluun:
Sipulia pieneksi kuutiotuna
Suolakurkkua pieneksi kuutioituna
Hunajaa 

Punajuuret kuoritaan ja leikataan sentin paksuisiksi kiekoiksi. Sitten kasarin pohjalle balsamicoa ja reippaasti desin verran sokeria. Keitellään ensin miedolla lämmöllä kannen alla kypsäksi, sitten kansi pois ja levy vaikka neloselle. Liemi redusoituu ja makean hapokas tahma kertyy punajuurten pintaan.

Blinin päälle sitten laitetaan ensin punajuuri, sitten smetanaa, sipulisilppu ja suolakurkkukuutiot. Tähän päälle vielä toinen punajuuri ja nokare smetanaa, ja kaunis on rosolliblini! Ja maistui todella yllättävän hyvälle, makea punajuuri, suolakurkku ja smetana olivat oiva yhditelmä.

Täytevaihtoehto 2

Sipulia pieneksi kuutioituna
Vatkattua smetanaa
Mätiä

Toisena blininä oli perinteisempi smetana-sipuli-suolakurkku-mateenmäti-ratkaisu. Kaikki muukin mäti käy, keväisestä madekeitosta yli jäänyt mäti nyt vain sattui olemaan pakkasessa.

Juomaksi suosittelemme ehdottomasti kuohuvaa! Mainioita laatuvaihtoehtoja löytyy muualtakin kuin Ranskasta: Italialaisten samppanja, Franciacorta Ca' del Bosco Cuvée prestige on sitruksinen, kevyesti yrttinen Chardonnay-Pinot blanc-Pinot nero-sekoite. Toimii blineille hyvinkin, autolyysin paahteisuus on mukana toisin kuin muissa italialaisissa kuohuissa.

Espanjasta löytyy laatucava: Gramona Imperial Brut on elegantti, aavistuksen hedelmäisempi vaihtoehto samppanjalle. Hinta-laatusuhde on mainio.

Jos haluat tarjota blinien kanssa viinin sijaan olutta niin tämä alkon jouluolutvalikoimassa oleva tanskalainen Mikkelerin panimon hoppy lovin´christmas sopii blineille kuin pipapää rotvallir reunalle.

Pääruuaksi: Tahmeanmakeaa häränhäntää, hevosen filettä, palsteripyrettä sekä kuorisipsejä kera reduktiokastikkeen

Pääruokareseptiksi suosittelemme Siskojen vuosia sitten kokkaamaa häränhäntää. Resepti löytyi vahingossa etsiessämme sopivaa reseptiä häränhännille, ja osoittautui aivan loistavaksi! Vastaavalla tekniikalla tulemme valmistamaan erilaisia lihoja jatkossakin!

Häntien reseptiä emme enää tässä toista, käyttäkää linkkiä. Mainittakoon kuitenkin, että häntiä haudutettiin padassa noin 8 tuntia 130 asteessa, ja niistä tuli todella pehmeitä ja mureita. Käytimme myös alkuperäisessä reseptissä ollutta portviiniä, jota lorahti pataan reilu desin verran. Valmistimme hännät etukäteen, redusoidulla liemellä kuorrutetut hännänpalat laitettiin uunipellille odottamaan tarjoilua ja lämmitettiin juuri ennen tarjoamista. Uunissa pinta vielä hieman rapeutui, mistä ei ollut lainkaan haittaa, päinvastoin.

Kaveriksi häränhännälle paistettiin vielä pikku pala hevosen fileetä. Kokonaiseen fileepalaan otettin väri pannulla, pintaan pippuria ja suolaa. Tämän jälkeen uuniin, mittari sisään ja rauhallinen lämmitys mediumiksi 50 asteeseen.

Valeluliemen lopusta tehtiin kastike lisäämällä tilkka viiniä ja punaista balsamicoa, lisää sopiva määrä haluamasi konsistenssin mukaan. Jatkomaustamista ei tarvita.

Palsternakka-valkosipulimuusi

Palsternakkaa
Perunaa
Valkosipulia
Täysmaitoa/kermaa
Voita
Suolaa
Pippuria


Keitä kuutioina palsternakkaa ja perunaa suhteessa 3 + 1. Lisää joukkoon myös kuoritut valkosipulin kynnet maun mukaan. Soseuta kypsät kuutiot sauvasekoittimella. Lisää desi pari täysmaitoa, nokare voita, mausta suolalla ja porkkanalla.

Timjamiporkkanat

Porkkanoita
Timjamia
Suolaa
Pippuria
Voita

Suolavedessä esikeitettyjä porkkananpaloja pyöräytetään voissa pannulla ja maustetaan timjamille. Helppova.

Palsternakkojen kuoret kannattaa hyödyntää: Kuori palsterit uunipellille, roiski reippaasti oliiviöljyä niskaan, sekoita, levitä pellille ja paahda uunissa rapeiksi. Älä polta. Suolaa. Levitä papereiden päälle kuivumaan. Nam sellaisenaan, nam myös annoksessa.

Kokoa annos: Pyreet pohjalle, porkkanat oheen, lihat päälle, kastiketta niskaan ja kuorisipsejä päälle ripotellen. Looking good, tasting better.

Viiniksi sopii esimerkiksi juureva rhonelainen Gigondas. Tästä löytyy riittävä mausteinen marjaisuus täyteläisentahmaiselle ruualle!

Toinen hyvä vaihtoehto löytyy rakastamastamme Prioratista: La conreria d'Scala Dein Nona Petit  on loistava viini edulliseen hintaan: Prioratin mineraalisuus, perusespanjalaista nahkaa, hyvät raikkaat hapot ja kunnolla marjaa. Pelittää.

Olutsuosituksena jälleen alkon jouluvalikoimasta löytyvä saksalainen jouluinen vehnäolut on kerrassaan mainio yhdistelmä häränhäntien kanssa.

Jälkiruuaksi teimme suklaakakkua kierteellä.

Jauhoton suklaakakku:

4 munaa eroteltuna

200 g suklaata

150 g voita

80 g pussi mantelijauhoa

150 g sokeria

Laita suklaa ja voi paloina kattilaan tai kulhoon. Sulata hitaasti vesihauteessa (tai varovasti levyllä jos laiskottaa, kuten meillä usein.) Lopeta kuumennus heti, kun suklaa on sulanut. Lisää ensin keltuaiset. Suklaa- voiseos ei saa olla liian kuumaa, etteivät keltuaiset kypsy. Sekoita lastalla sekaisin. Lisää mantelijauho seokseen. Vatkaa valkuaisista ja sokerista marenkimassa, kääntele suklaamassan joukkoon varovasti. Voitele irtopohjavuoka ja kaavi massa vuokaan. Paista 175 asteessa puolisen tuntia kypsyyttä tikulla kokeillen. Jäähdytä hyvin.

Jouluinen kurpitsahillo:

Käytimme kurpitsahilloon pakkasesta löytynyttä, aiemmin syksyllä keitettyä kurpitsasosetta. Tämähän siis syntyy  keittämällä kurpitsanpaloja vedessä kypsäksi ja soseuttamalla…

Kurpitsasosetta n.5 dl
Sokeria n.3 dl
Neilikkaa (5 kpl)

Kanelia 1 tl

Kaardemummaa 1 tl

Kiehauta aineksia hieman kasaan, jäähdytä.

Tuorejuustotäyte

1 prk tuorejuustoa

1 limetin mehu

2 rkl sokeria

Sekoita sopivaksi.

Suklaakuorrutus

Tummaa suklaata 100 gr
Pari ruokalusikallista voita

Suklaasta 2/3 mikroon voin kanssa, sulata varovasti ja varo polttamasta. Lisää loppu suklaa paloina, sekoittele tasaiseksi. 

Kokoa kakku: pohja leikataan 3 kerrokseen. Alimpaan väliin reippaasti hilloa, ylempää tuorejuustotäytettä. Päälle kansi. Voitele hillolla reunat ja kansi. Levitä suklaakuorrute  varovasti kakun päälle ja reunoille.  Hillolla voitelu helpottaa levittämistä huomattavasti, sen opin tämän teosta…

Kurpitsajäätelö

5 dl täysmaitoa

125 g sokeria

4 keltuaista

edellä tehtyä kurpitsahilloa desi pari maun mukaan.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Vatkaa keltuisista ja sokerista kuohkea vaahto. Laita keltuisvaahto kasariin ja lisää maitoa joukkoon koko ajan vatkaten. Kun kaikki maito on mukana, ala lämmittä miedolla lämmöllä jatkuvasti vatkaten. Jatka lämmittämistä, kunnes seos alkaa paksuuntua ja pysyy lusikan selässä mukavasti. Varo keittämästä keltuisia, tällöin menee piloiksi eli stop in time. Tämän jälkeen lisää kurpitsahillo, sekoita kunnolla joukkoon. 

Jäädytä tunnin välein sekoittaen pakastimessa. Jos omistat jäätelökoneen, niin onnistunee siinäkin...

Tarjoa kakku ja jäätelö annoksena, ne tukevat toisiaan mainiosti. 

Juomaksi tietysti portviiniä, luonnollisesti sitä pataa varten avattua. Alkon valikoimista löytyy monta hyvää LBV:tä, esimerkiksi  tämä Graham's on sopivan paksu ja mausteisen makea.

Olutparina toimii taatusti norjalaisen Nogne O:n 4. versio Dark Horizon-oluesta. Tummaakin tummempi suklaakakku kaipaa parikseen todella tummaa olutta.

Ihania joulunpyhiä tämän menun parissa. Me nautimme menun jo etukäteen ystävien kanssa pikkujouluja juhliessa, mutta voisin syödä saman setin uudestaan kyllä jo jouluna.