Joulukalenterin 23.luukku:Joulukuun kausimenu kokonaisuudessaan

Jouluun on enää yksi yö, mutta jos joulumenun suunnitelmat ovat vielä auki niin täältä tulee hyvä vaihtoehto perinteiselle jouluaterialle. Menu toimii taatusti myös uudenvuoden juhlinnan kunniaksi. Tähän päättyy #kausimenu2016-projekti ensi vuodelle täytyy taas keksiä uusia haasteita ruuanlaiton saralle. Vuoden lopussa tulee vielä koontipostausta kaikista kausimenun resepteistä, jotka ova varmasti ajankohtaisia myös vuonna 2017.

Alkuruuaksi kylmäsavulohta, smetanaa ja punajuurta

Pääruuaksi possunposkia, omenaa ja ruusukaalia

Jälkiruuaksi piparia, appelsiinia ja granaattiomenaa

Joulukalenterin 22.luukku:Viinillisiä löytöjä eBayn viinihuutokaupoista

Viimeisenä nettiviinikauppana esittelemme Saksan eBayn viinihuutokaupat. Alunperin vinkin eBaysta saimme Rypäleistä viis-blogin Mikolta. Tuolta olemme huutaneet monia kymmeniä pulloja hieman vanhempia viinejä. Me olemme päätelleet, että myyjinä toimivat erilaisia kuolinpesiä ostavat viinikauppiaat. Varmoja emme asiasta ole, mutta löytöjä eBaystä kuitenkin tekee välillä jopa pilkkahintaan. Erityisesti suosittelemme tutustumaan hieman tuntemattomien aluieden iäkkäisiin valkoviineihin, koska niitä sieltä löytää usein. Täältä löytyvät tietenkin myös kaikki viinien klassikot, mutta niistä joutuu maksamaan ja säilytysolosuhteista ei ole takeita.

Ps. Näihin viinihuutokauppohin on helppo jäädä koukkuun ja viinikaappi täyttyy kuin itsestään...

Joulukalenterin 21.luukku: Vuoden 2016 parhaat

Jälleen on aika listata vuoden parhaita muistoja viini-ja ruokahetkistä. Kaikkea sitä mahtuukin yhteen vuoteen, kun kaivelee arkistoja. Jotenkin tältä vuodelta blogin osalta oli semmoinen fiilis, että vuonna 2016 ei ole tapahtunut juuri mitään. No väärässä oltiin. Upeita juttuja on päässyt kokemaan blogin kautta tänäkin vuonna, mutta ehkä ne työelämän uudet haasteet ovat pitäneet jopa liiankin kiireisinä, kun hauskat jutut ovat päässeet unohtumaan...

Vuoden viinitilavierailu oli ehdottomasta pääsiäisenä koettu vierailu Ridgeviewin kuohuviinitilalla Englannissa. 7 aikuisen ja 4 lapsen seurueemme otettiin mahtavasti vastaan ja vierailu oli meille kaikille ikimuistoinen. Erityisen mukavaa oli jakaa viinin ilosanomaa Katrin tädin perheelle, joka ihastui todella englantilaisiin kuohuviineihin.

Haastellisin, mutta mielenkiintoisin juttu viinibloggaajille tänä vuonna oli ehdottomasti Hellan ja Huoneen maaliskuun menuun viinien suunnittelu. Kaikkeen sitä pääseekin osalliseksi, kun aloittaa blogin kirjoittamisen. Kiitos Humberto ja Roni, kun annoitte meille mahdollisuuden kokeilla omia rajojamme.

Sommelierit esiin-sarjaa oli hauska tehdä ja meitä todellakin harmittaa, että oikean työn haasteet ovat estäneet sarjan jatkamisen syksyllä. Ehdimme kuitenkin haastatella edes muutaman tamperelaisen ammattilaisen kevään aikana eli Christinan, Matin, Kirsin, Humberton ja Tuulan. Kiitos ja kumarrus teille. Teette timattista työtä sen eteen, että viini-ja ruokakulttuuri kehittyy Tampereella.

Vuoden paras valkoviini tuli nautittua jo tammikuussa, kun avasimme Ebaysta huutamamme jenkkien klassikko chardonnayn vuodelta 1987.

Vuoden hauskin "projekti" on ehdottamasti ollut kuuluminen Tampere Food Clubin bloggaajaporukkaan. Vaikka emme kaikkiin raflavierailuhin ole ehtineet niin on ollut hauska tavata upeita tamperelaisia bloggaajia, jotka ovat todella kiinnostuneita ruuasta ja tamperelaisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Kiitos erityisesti Chef Santeri, että luotsaat meitä, mutta kiitos myös kaikki TFC-tyypit loistavista keskusteluista viinin ja ruuan äärellä. Ensi vuonna jatketaan, eikös niin :)

Vuoden oluttyyli on meillä ollut ehdottomasti Gose ja Sour Ale. Näissä meitä viehättää matala alkoholipitoisuus ja oluiden tietynlainen viinillisyys.

Vuoden ravintolakokemus ruuan puolesta oli ehdottomasti vierailu 2 michelin tähden ravintolassa. Mirazur Ranskan Rivieralla tarjoja vuoden parhaita ruokaelämyksiä ja oivalluksia, mutta palvelussa oli todellakin parantamisen varaa.

Vuoden kuohuviinilöytö oli ehdottomasti  pétilaant naturel. Mitä ne sit on? Suosittelemme testaamaan. Niitä löytyy ainakin vins-etonnatsin valikoimasta.

Vuoden viinillinen teema oli maistettuja viinejä selaillessa selkeästi vanhat burgundit ja vanhat rieslingit, joita tuli huudettua jopa liikaa eBaysta.

Nettiviinikaupat ja niiden valikoimat ovat myös olleet vuoden aikana kovana kiinnostuksen kohteena. Ostamme alkosta yhä vähemmän viiniä. Suurin osa alkon ostoksista on kotimaisia pienpanimo-oluita. Jos nettiviinikaupat kiinnostaa niin tämän vuoden joulukalenterikin on keskittynyt niihin.

Vuoden kokkailuprojekti kotona on ollut #kausimenu2016. Idea lähti satokausikalenterin hyödyntämisestä ja vuotta myöhemmin blogiin on tullut kirjoitettua 48 kausimenuaiheista postausta. Jos et ole vielä tutustunut kausimenun resepteihin niin nyt on aika tutustua. Vuoden viimeisenä perjantaina tulee vielä koontipostaus, josta löytyvät kaikki reseptit ja juomasuositukset.

Vuoden pettymys on ollut se, että pienen tytön vanhempina ja uusien työelämän haasteiden myötä viiniharrastukselle on ollut liian vähän aikaa. Kuten heinäkuussa kirjoitimme, viini vaatii aikaa ja keskittymistä. Sitä aikaa on edelleenkin liian vähän, mutta eihän rakkaasta harrastuksesta haluiasi luopua. Nyt täytyy vaan hyväksyä se, että elämme kiireisiä vuosia ja viiniharrastukselle on joskus taas enemmän aikaa. Nyt on siis mainio hetki kerätä viinikaappeihin helmiä, jotka vaativat kypsymistä.

Joulukalenterin 20. luukku: Punaisia espanjasta

Espanja on, kuten sanottu, tunnettu punaviineistään. Tunnetuin alue lienee Rioja, jonka tempranillo-vetoiset, reilussa tammessa kypsytetyt viinit ovat monen suosikkeja. Espanjalaisissa viineissä on monista muista maista poiketen sellainen etu, että kypsytettävät viinit myydään valmiiksi kypsytettyinä: Reserva ja gran reserva-viinit ovat kypsyneet pitkään ensin tammitynnyreissä ja sitten vielä pullossa ennen markkinoillelaskua.

Äärimmäinen esimerkki lienee yksi Riojan vanhimmista tuottajista, nimittäin Lopez de Heredia. Talon valkoviinitkin kypsyvät vuosikausia tammessa ja kestävät ikää vuosikymmeniä. Maistoimme myös 90-luvun Rosén, joka oli aivan loistavassa kunnossa edelleen. Niinipä punaviineille voi luvata helposti vuosikymmenten säilyvyyden. Tällä hetkellä Decantalolla on myynnissä nuorehkoksi katsottava vuosikerta 2004 Viña Tondoniasta. Reilu 20 e hinta on tästä viinistä naurettavan pieni. Gran reserva vuodelta 1995 on valitettavasti loppu. Lopez de Herediasta voi lukea enemmän vaikkapa Rypäleistä viis-blogista!

Toinen klassinen Rioja tuottaja on Remelluri  (jonka koko nimi kuuluu La Granja Nuestra Señora de Remelluri), joka tuottaa myös klassisia pitkään kypsyneitä Rioja-viinejä. Remeluri Reserva 2009 löytyy Decantalolta alle parin kympin. Jos haluat tutustua klassiseen Riojan tyyliin, suosittelemme kahta edellistä lämpimästi!

Riojan ohella toinen Espanjan korkeimman DOCa-alueluokituksen on saanut vain Prioratin pieni alue Kataloniassa, Tarragonasta sisämaahan. Pieni, kuiva, kuuma ja liuskekivinen alue tuottaa upeita garnacha-vetoisia viinejä, joskin viime aikoina myös ikivanhat, pieninä puskina kasvatettavat carineña-rypäleet ovat nousseet pintaan. Alueelta suosittelemme useasti maistamaamme ja hyvänä pitämäämme Celler Mais Doixin Les Crestesiä. Viini on tyypillinen Prioratin alueen sekoite garnacha-carineña-syrah. Nuoressa viinissä maistuvat punaiset marjat, lakritsainen mausteisuus ja alueelle tyypillinen kivinen mineraalisuus. Loistava viini, jonka myös Decanter valitsi vuoden -16 75 parhaan viinin joukkoon.

Viimeisenä suosituksena vielä viini Ribeira Sacrasta. Alueen punaviinit tehdään Mencia-rypäleestä, joka tuottaa tummia, mausteisia ja intensiivisiä viinejä. Tunnetuin mencia-alue lienee Bierzo, ja näihin verrattuna Ribeira Sacran viineissä on enemmän hapokkuutta ja raikkautta. Alkossakin oli taannoin yksi alueen mencia-viini, joka oli kuitenkin vihreässä rankaisuudessan melko vaatimaton esitys. Sen sijaan Dominio de Bibein Lalama 2012 on kypsän hedelmäinen ja mausteinen, mutta silti raikas viini. Alle 15 eurolla kotiutuvalle viinille iso peukku!

Joulukalenterin 19.luukku: Sherryä!

Sherryistä olisi voinut tehdä vaikka koko joulukalenterin, koska tästä Lounais-Espanjan viinistä löytyy tyylejä joka makuun. Sherryllä on maine mummojen iltamyssynä, mihin osa makeahkoists cream-sherryistä sopiikin. Tyylejä on kuitenkin täysin kuivasta ja merellisen 'suolaisista' finosta ja manzanillasta oksidoituneen ja usein hieman makean oloroson kautta siirappiseen PX-sherryyn. Sherryt sopivat myös ruuille: Kuivat vaikkapa serrano-kinkun tai merenelävien seuraan, olorosot koville juustoille ja PX vaniljajäätelön kastikkeeksi!

Ensin Sanlúcarin rannikkokaupungista tuleva manzanilla, joka sopii hyvin merenelävien seuraan. Lustau on suuri sherrytuottaja ja tahkoaa luotettavalla varmuudella hyvälaatuisia juomia. Suosittelemme Decantalolta Lustaun 3 en Rama Manzanillaa. 'En rama' tarkoittaa suoraan solerasta laskettua, stabiloimatonta ja suodattamatonta sherryä, joka on vivahteikkuutensa vuoksi kasvattanut viime aikoina suosiotaan. Moniulottteinen 'suolainen' sherry kalan tai äyriäisten seuraan!

Fino ja Manzanilla kypsyvät hapelta suojaavan flor-hiivakaton alla. Jos tämä hiivakatto kuolee tai tarkoituksellisesti tapetaan väkevöimällä alkoholilla, niin sherrystä tulee amontilladoa. Amontilladoissa on piirteitä finojen suolaisuudesta ja hiivaisuudesta, mutta ne ovat kuitenkin lievästi oksidoituneita ja siten lievästi pähkinäisiä. Hyvä esimerkki amontilladosta on vaikkapa Fernando de Castillan Classic Amontillado.

Oloroso kypsyy alusta alkaen oksidatiivisesti ilman suojaavaa flor-kattoa. Nämä pähkinäiset ja karamellisoidun hedelmäiset viinit voivat olla kuivia tai makeita. Lustaun lippulaiva, Emperatriz Eugenia on klassikkoesimerkki, jota pidetään sherrynä jota jokaisen pitäisi maistaa. Erittäin moniulotteinen, lievästi makeutta sisältävä sherry joka sopii hyvin vaikkapa juustopöydön viiniksi.

Viimeisenä vielä jälkiruokasuositus! PX on kuivatuista Pedro Ximenez-rypäleistä valmistettu siirappinen sherry, jota kannattaa käyttää lähinnä vaniljajäätelön kastikkeena! Ximénez-Spinolan PX Añada on oiva esimerkki, jossa on sokeria niin että hammaslääkärisi pyörtyy välittömästi!

Joulukalenterin 18. luukku: Espanjan valkoisia helmiä

Espanja tunnetaan punaviinimaana, mutta sieltä löytyy myös loistavia valkoviinejä. Seuraavassa muutama suositus Decantalon valikoimasta!

Ensimmäisenä on pakko suositella Txakolinaa, koska sitä ei juuri Alkosta löydy. Loistava pirskahteleva kesäviini Biskajanlahden rannoilta. Itsasmendi txakolinasta olemme kirjoittaneet aiemminkin. Lämmin suositus!.

Toinen suositus tulee Pyreneiden kainalossa sijaitsevalta Somontanon alueelta. Gewürztraminer on rypäle, jota ei odota Espanjasta löytävänsä. Suhteemme rypäleestä valmistettuihin viineihin on vähintään kaksijakoinen, mutta Enate Gewürztraminer onnistui yllättämään positiivisesti: Viinissä on lajikkeelle ominaista trooppista hedelmäisyyttä ja leveyttä, mutta jälkimakua kantaa monista muista gewürzeista poiketen hyvä hapokkuus! Vaaleille lihoille oiva viini.

Sitten vielä tajunnan räjäyttävä suositus Ribeira Sacrasta: Dominio Do Bibein Lapola oli viini, jota nautimme pari kesää sitten harvinaisena aurinkoisena kesäiltana mökillä, ja se oli varsin päräyttävä kokemus, kuten tuolloin kirjottamastamme jutusta voi lukea. Tällä hetkellä viini on Decantalon varastosta loppu, mutta tätä kannatta kytätä!

Joulukalenterin 17. luukku: Cavaa !

kuva: decantalo.com

Cavassa on huomattavasti enemmän laatuvaihtelua kuin samppanjassa: Tuotteita löytyy hyvin edullisista, laadultaan hieman heikohkoista erittäin laadukkaisiin ja samalla hintaviin. Toisaalta cavoista on mahdollista tehdä myös todellisia löytöjä, kun taas samppanjat tahtovat olla aina melko tyyriitä.

DO Cava on ollut ollut viime aikoina muutoksessa, kun osa laatutuottajista on kokenut että Cava-tuotemerkki on kärsinyt heikkolaatuisten bulkkituotteiden vuoksi inflaation. Tämän vuoksi onkin hiljattain luotu uusi laatuluokitus, Cava de Paraje Calificado. Laatutuokituksen viinit täytyy tuottaa valmistajan omien tarhojen rypäleistä ja niiden tulee kypsyä vähintään 3 vuotta hiivasakkojen päällä pullossa. Toisaalta osa tuottajista ei ole tähänkään luokitukseen tyytyväisiä, ja esimerkiksi Raventos i Blanc ei kuulu sen paremmin vanhaan kuin uuteenkaan cava-laatuluokkaan.

Ensimmäisenä suosittelemme Cavaa, jota kuulemma nautitaan useimmissa Cava-tuottajien omissa bileissä: Juvé y Campsin cavat ovat olleet pitkäaikainen luottokuohuvamme. Esimerkiksi Reserva de Familia 2013 on klassinen cava-blendi macabeosta, parelladasta ja xarel-losta. Erittäin klassinen cava: keskivertosamppista hedelmäisempi, silti sopivan paahteinen. Simply nam!

Recaredo on tuottaja, johon ihastuimme vieraillessamme heillä nelisen vuotta sitten. Talo tuottaa cavansa luomuna, kypsyttä niitä poikkeuksellisesti pullossa luonnonkorkin eikä kruunukorkin alla ja suosii hyvin  pitkää hiivasakkakypsyytystä. Brut de Brut Finc Serral del Vell 2007 on huolella kypsytetty macabeo-xarel-lo-blendi. Kypsän sitruksinen, hieman yrttinenkin aromimaailma. Loistava cava, ehdottomasti vajaan 30 e hintansa arvoinen.

Joulukalenterin 16.luukkua: Jälkiruuaksi piparia, appelsiinia ja granaattiomenaa

Piparia, appelsiini-mascarponemoussea ja granaattiomenaa 4:lle

Piparit

Piparkakkutaikinaa

laakeapohjainen pienehköjä kuppeja

Kauli piparitaikina noin 5 mm levyksi. Irrota stanssilla pyöreitä noin 10 cm halkaisijaltaan olevia pipareita (4 kpl). Laita uuniin paistumaan tavalliseen tapaan. Voitele ja jauhota kuppien pohjat pipareiden paistuessa. Välittämästi uunista ottamisen jälkeen nosta piparit uuninpehmeinä kuppien pohjalle ja painele ne pohjanmyötäisiksi. Anna jäähtyä ja kovettua. 

Appelsiini-mascarponemousse

1 prk mascarponea
2 appelsiinin kuori
hunajaa
(sokeria)

Raasta appelsiinin kuori mascarponen sekaan ja makeuta hunajalla (ja sokerilla) makusi mukaan. 

Granaattiomenaa

Halkaise granaattiomena ja koputtele siemenet siivilään. Pidä siivilä kulhon päällä niin, että saat mehun talteen. Laita siemenet talteen. Sekoita mehuun 3 rkl sokeria, laita se kattilaan ja keitä hiljalleen siirapiksi. Huomaa että siirappi jähmettyy jäähtyessään eli älä keitä liikaa kasaan.

Kokoa annokset piparikuppeihin: Toiselle sivulle mascarponemassa ja toiselle granaattiomenan siemenet. Halutessasi voit valuttaa päälle granaattiomenasiirappia, mutta tämä ei ole välttämätöntä. 

Juomasuositus

Täälle jouluiselle jälkiruualle sopii hyvin vin santo: Superiorelta löytyy esimerkiksi Monsanton Chimera 2005, alkosta vaikkapa Sangallo Vin Santo di Montepulciano. 

Joulukalenterin 15. luukku: Decantalo.com espanjalaisten viinien ystäville

Kolmantena nettikauppana esittelemme Decantalon, jossa on erittäin laaja valikoima espanjalaisia viinejä. Tämä on kenties se kauppa, josta olemme tilanneet viinejä kaikkein useimmin. Syynä tähän on se, että olemme vierailleet Espanjassa (tai siis Kataloniassa...) varsin usein ja maistaneet reissuilla viinejä, joita olemme halunneet myöhemmin tilata kotiinkin.

Decantalon toimitukset ovat tulleet luotettavasti perille hyvin pakattuina. Kertaalleen sherryjä tilatessamme sattui varastolla keräilymoka ja saimme sherryn sijaa sherrybrandyä samalta tuottajalta. Tästäkin meitä varoitettiin jo paketin ollessa matkalla ja kompensaatiota maksettiin ystävällisesti. Asiakaspalvelu pelasi hyvin englanniksi. Decantalon toimituskulut ovat18 pullon laatikolle 33,5 e (puolet tästä, jos tilaa yli 400 e arvosta).

Seuraavissa luukuissa tulemme suosittelemaan valikoimasta joitakin varmoja vanhoja tuttuja, joita olemme usein tilanneet. Espanjasta löytyy viinityylejä joita suositella: Cavaa, eri tyylisiä punaisia ja valkoisia, sherryjä ja jälkiruokaviinejä!

Joulukalenterin 14.luukku: Vin santoa aattoillan nautiskeluviiniksi

Viimeisenä Superiore-suosituksena vielä makeaa!

Vin santo -nimi tulee todennäköisesti siitä, että näitä makeita, perinteisesti olkimatolla kuivatuista rypäleistä valmistetuja viinejä on käytetty Italiassa ehtoollisviineinä. Vin santo käytetään siis kuivista rusinaisista rypäleistä, joten siihen jää runsaasti jäännössokeria. Viiniä kypsytetään tämän jälkeen vuosikausia puutynnyreissä: Perinteisesti käytettiin kastanjatynnyreitä, mutta nykyään usein myös tammitynnyreitä. Kastanja on huokoista, joten tynnyreistä haihtuu melko reippaasti nestettä ja viini konsentoituu. Samalla tynnyriin muodostuu ilmatasku, jonka ansiosta viini hapettu lievästi. Tämä tuo vin santoon sen tyypillisiä karamellisoitujen hedelmien aromia ja tyypillisen meripihkaisen värin.

Superiorelta löytyy esimerkiksi Castellon Monsanton Vin Santo del Chianti Classico 2005. Tässä trebbiano- ja malvasia-rypäleistä valmistetussa makeassa viinissä on pähkinäisyyttä ja kuivattua aprikoosia sekä puun tuomaa voista muistuttavaa paahteistuutta. Loistava viini sellaisenaan jälkiruuaksi tai vaihtoehtoisesti biscotti-pikkuleipien seuraan.

Joulukalenterin 13 luukku: Sisilia!

Sisiliasta tulee Alkon vakiovalikoimaan lähinnä melko hilloisia Nero di Avola-viinejä. Saarelta löytyy kuitenkin myös erittäin kiinnostavia, harvinaisemmista alkuperäisrypäleistä valmistettuja viinejä.

Arianna Occhipinti tuottaa viinejä Vittorian alueella saaren kaakkoisosassa. Biodynaaminen ja muutoinkin dynaaminen tuottaja, jonka viinit ovat kuumaan ilmanalaan nähden varsin raikkaita tapauksia. Etenkin "Il Frappato"-viiniin olemme varsin ihastuneita, ja sitä tulee aina mukaan Superiore-tilauksiin. Yrttinen, kypsän kirsikkainen ja mansikkainen viini, jossa raikkaita marja-aromeja tukee hyvä konsentraatio ja tasapainottava hapokkuus. Tanniinit ovat kepeähköt.

Sisilian tämän hetken "kuumin" viinialue löytyy kuitenkin saaren pohjoisosasta Etnan rinteiltä. Vaikka alue on Sisilian viiniskenen kuumita hottia, on alue huomattavasti ympäristöään viileämpi: aktiivisen tulivuoren huipulle sataa usein talvikuukausina lunta. Maaperä on lukuisten tulivuorenpurkausten ja laavavirtojen ansiosta varsinainen sekamelska. Kiinnostavia viinejä tuotetaan paikallisesta alkuperäislajikkeesta nerello mascarlesesta, johon usein sekoitetaan hieman nerello cappucciota. Tenuta delle Terre Nere tuottaa tasalaatuista Etna Rossoa, jota myös olemme usein tilanneet. Viini on mausteinen, kypsän punamarjainen, keskitäyteläinen. Siinä on hyvä hapokkuus ja  kohtalaisen kulmikkaat tanniinit. Hyvä viini kovien kypsytettyjen juustojen seuraan. Perusversio näyttää olevan tällä hetkellä Superiorelta loppu, mutta tarhaviini Caldera Sottanaa löytyy. Tästä olemmekin kirjoittaneet jo aiemmin.

Joulukalenterin 12. luukku: Italian punaisia vol 1.

Italia on iso maa, joten viinityylejä löytyy punaisissa yhtä lailla kuin valkoisissakin. Seuraavassa joitakin Manner-Italian hyväksi todettuja punaviinejä:

Ensimmäisenä suosituksena viini Alto-Adigesta. Alueen alkuperäislajike lagrein tuottaa paahteisen mausteisia, punamarjaisen hapokkaita viinejä. Lagrein tarvitsee runsaasti aurinkoa kypsyäkseen, mutta menestyy siitä huolimatta tällä pohjoisella alueella. Bolzanon laaksoon Alppien etelärinteelle konsentroituu lämpöä, joka kypsyttää lagrein-rypäleet upeasti. Hyvä esimerkki on Cantina Terlan-ko-operatiivin Terlaner Lagrein "Gries" Riserva 2013: Punaisia marjoja, luumua, mausteisuutta. Lopussa pehmeähköt tanniinit jäävät kutittelemaan kitalakea. Haudutelluille lihoille, myös suurriistasta valmistetuille pataruuille.

Toinen suositus tulee jälleen Kampaniasta. Alueen alkuperäislajikkeisiin kuuluu anglianico-rypäle, jota on viljelty Kampaniassa hyvin pitkään. Lajikkeen nimi viittaa Kreikkaan: Anglianico on sanan "Ellenico" korruptoitunut muoto. Kuuluisimmat anglianicot tuleveat Taurasin alueelta, jonka viinit lienevät maakunnan kuuluisimpia. Mastroberardino tuottaa myös loistavaa Taurasia, josta Superiorelta on saatavilla sopivasti ikääntynyt vuosikerta 2010. Viini on täyteläinen, siitä löytyy punaisia marjoja, tupakan ja makeiden mausteiden aromeja. Tanniinit ovat sopivasti iän pehmentämiä, ja hyvä hapokkuus pitää paketin napakkana kokonaisuutena. Loistoviini, joka kokemuksemme mukaan myös ikääntyy upeasti jopa parikymmentä vuotta.

Kolmantena suosituksena viini Piemontesta. Kuuluisimpia piemontelaisia viinejä ovat nebbiolo-rypäleestä valmistetut Barolot ja Barbarescot, jotka kuitenkin tahtovat olla varsin tyyriitä ja usein vaativat melko pitkää kypsyttelyä saavuttaakseen täyden nautittavuuden. Valtaosa tuottajista kuitenkin tekee myös edullisempaa ja usein nopeammin lähestyttävää nebbiolo-viiniä Langhe DOC-alueluokituksen alla. Näissä on usein Baroloita hedelmäisempi aromimaailma, mutta ainakin Pio Cesaren Langhe Nebbiolosta löytyy myös ruusuisia ja hennosti tervaisia aromeja, jotka tekevät nebbiolosta kiehtovan ja moniulotteisen rypäleen. Tämä on hintaansa nähden hyvä viini, joka on omiaan juuri ruokapöydässä.

Joulukalenterin 11. luukku: Valkoisia ympäri Italiaa

Italialaisia valkoviinejä pidetään usein bulkkisoave-kokemusten perusteella hieman mitäänsanomattomina ja laihoina viineinä, mutta viiniharrastajat toki tietävät tämän ajatuksen täysin virheelliseksi. Seuraavassa suosittelemme eri tyylisiä valkoviinejä eri puolilta Italiaa.

Kuva: Superiore.de

Ensimmäinen suositus pohjoisesta Alto-Adigen alueelta. Kyseisellä aluella sijaitsee Traminin kylä, josta mausteinen ja hedelmäinen gewürztraminer-lajike on saanut nimensä. Kellerei Traminin Nussbaumer GW 2014 on aromimaailmaltaan hunajainen ja hyvin trooppinen. Gewürzin suutuntuma on täyteläinen ja runsas. Viini on hapokkaampi kuin esimerkiksi monet Alsacen alueelta tulevat serkkunsa. Loistovalinta kinkulle!

Toinen valkoviinisuositus tulee Kampanian alueelta. Fiano on alueen alkuperäislajike, ja siitä tehdyt viinit ikääntyvät erittäin tyylikkäästi. Nautimme taannoin parikymmenvuotiasta Mastrobernardinon Fiano di Avellinoa, ja se oli aivan loistava. Tuoreemmat vuosikerrat ovat mineraalisia, yrttisiä ja kukka-aromisia viinejä, jotka sopivat hyvin kala- ja äyriäisruuille. Mastrobernardinon Fiano vuosikertaa 2015 irtoaa varsin edukkaasti

Varsin läheltä Kampaniaa, Italian itärannikon Marchesta tulee myös loistovalkoviinejä, nimittäin Jesin Verdicciot. Mineraalisia, hieman mantelisia viinejä jotka sopivat aivan loistavasti kalaruuille. Umani Ronchi on alueen klassikkotuottaja, jonka Verdiccio dei Castelli di Jesi Classico Reserva "Plenio" 2013 on klassinen alueensa viini, ja sen hinta-laatusuhde on kohdallaan!

Kuva: Superiore.de

Sitten palataan hieman pohjoiseen. Italian koilliskulmasta löytyy Friulin alue, joka on tunnettu laadukkaista valkoviineistään (ja oransseista viineistä, mutta niistä myöhemmin). Friulin alkuperäislajike on friuliano, josta tuotetut viinit ovat tyypillisesti yrttisiä ja kukkaisia, raikkaita valkoviinejä miedohkojen juustojen ja vaikkapa kinkun tai muuden vaaleiden lihojen seuraksi. Livio Fellugan Friuliano Colli Orientali taisi olla hetken alkonkin valikoimassa, mutta Superiorelta sitä löytyy edelleen!

joulukalenterin 10. luukku: Kuohuvaa Italiasta

Italialaisista kuohuviineistä tunnetuin lienee prosecco, tuo Veneton alueen hedelmäisen kepeä, charmant-metodilla tuotettu terassikuohu. Italiasta tulee kuitenkin myös vakavammin otettuja, pitkän pullokäymisen kautta tuotettuja kuohuviinejä.

Parhaiten tunnettuja edellä mainituista lienevät Franciacortan alueen kuohuviinit. Franciacorta sijaitsee Lombardiassa Pohjois-Italiassa, Iseojärven eteläpuolella Bergamon ja Veronan välissä. Näitä viinejä on laadultaan verrattu samppanjaan, ja hinnatkin ovat melko lähellä esikuvaa.

Bellavistan viinejä maistelimme useampia alueella vieraillessamme. Superioren valikoimasta löytyy "Alma" Gran Cuvée Brut, joka on elegantti, hennosti paahteinen mutta silti useita samppanjoita hedelmäisempi kuohuviini. Tämä puhtaasti chardonnaysta tuotettu viini sopii hyvin erilaisten coctailpalojen seuraan vaikkapa uuden vuoden juhlissa!

Franciacortan lisäksi myös Trenton seudulla tuotetaan erittäin laadukkaita metodo classico-kuohuviinejä. Ferrarin suku on yksi vanhimmista tuottajista ja tahkoaa loistavia kuohuviinejä Alppien etelärinteiltä. Ferrarin Metodo Classico Trento DOC Brut tarjoilee sitrusta, päärynää ja paahtoleipää, lisänä yrttinen klangi. Alle 25 euron hinta on tästä laadusta vähän!

Joulukalenterin 8. Luukku: Italialaisia Superioresta

Joulukuu etenee, ja 8. luukussa on aika siirtyä esittelemään seuraava nettikauppamme: Superioren valikoima kattaa valtaosan Italian viinialueista Alto-Adigesta Sisiliaan. Superiorella on unsaasti nimekkäiden tuottajien viinejä kuuluisilta alueilta, ja näiden hinnat ovat maineen mukaiset. Löytöjä voi tehdä vähemmän tunnettujen alueiden ja tuottajien viineistä.

Superiorellakin on kohtalaisen edulliset kuljetuskustannukset: Optimaalisin pakettikoko näyttää olevan 18 pulloa, joka tulee kotiovelle 18 eurolla. Kannattaa kuitenkin huomata, että viinejä valitessa näkyy nettohinta, johon lisätään suomen 24 % vero!

Seuraavista luukuista paljastuu joitakin aiemmin Superiorelta tilaamiamme ja hyviksi toteamiamme viinejä!

Joulukalenterin 7.luukku: Malbecia Ranskanmaalta

kuva: Vinatis.co.uk

Viimeisenä Vinatis-suosituksena vielä yksi malbec-viini. Malbec tunnetaan nykyään Argentiinan nimikorypäleenä, mutta lajikkeen koti on kuitenkin Euroopassa, Ranskan lounaisosissa.  Malbecia viljeltiin taannoin myös Bordeaux:ssa, mutta siellä vaikeasti kypsyvät malbec-rypäleet korvattiin viinikirvakatastrofin jälkeen muilla lajikkeilla.

Malbec on kuitnekin säilynyt valtarypäleenä Cot-joen laaksossa Lounais-Ranskassa. Etenkin Cahorsin alueen viinit ovat malbec-vetoisia. Ne eroavat argentiinalaisista virkaveljistään kuin yö päivästä: Ei hilloista luumua, vaan mausteisia, yrttisiä ja rungokkaita ruokaviinejä, jotka kaipaavat seurakseen runsaita liharuokia.

Luomutuotanto on yleistymässä Cahorsissa kovaa vauhtia, ja monet tuottajat tuntuvat kokeilevan myös sulfiitittomien viinien tuottamista. Nyt suosittelemamme Chateau Cedrekin tuottaa sulfiititonta viiniä, joka tuottajan mukaan on hedelmäisempi ja tanniineiltaan pehmeämpi kuin sulfiitillinen versio jota nyt suosittelemme.


Chateau du Cedre 2013 on runsas ja roteva viini, varsin tyypillinen alueelleen. Tarjoa vaikkapa burgundinpadan tai karjalanpaistin seurassa, toimii varmasti!