Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste pares balta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pares balta. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. maaliskuuta 2014

Kaksi espanjalaista istui ruokapöytään

Parsakauden avannutta ateriaa jatkettiin toisilla ruuilla ja toisilla viineillä. Seuraavaksi alkuruuaksi olimme laatineet bruscetta-leipäsen, jolle oli lastattu marinoitua punasipulia, mummonkurkkuja sekä seesaminsiemenissä pyöriteltyä, limettistä lohipastramia. Tämä kaikki tarjottuna limemajoneesilla, kaunis ja maukas annos.

Viininä tämän kanssa oli tarjolla alkon uutuus, Muga Blanco 2012. Riojan valkoinen viini Viurasta, espanjan kuumempien alueiden nousevasta valkoisesta tähdestä. Aromaatiksi mukaan sekoitettu kuitenkin 10/100 malvasiaa. Rypäleet on valittu tarkoin, talon nettisivun mukaan puolet sadosta hylätään. Viini käy 3 kuukautta sakkojen kanssa uudessa ranskalaisessa tammessa, ja sen maistaa viinistä selkeästi.

Lasissa oljenkeltainen, kirkas. Tuoksussa on sopivasti kirpeänpuoleista eksoottista hedelmää, selkeä hiivainen aromi. Tämän alta tammi ei kovin voimakkaasti paista, kevyt mausteisuus kuitenkin Hiivaisuus tuo suussa jopa hivenen kotiviinimäisen fiiliksen. hapot ovat keskivoimakkaat. Maku on sakkakäymisen sävyttämä, jollakin tavalla sakean ja täyteläinen. Hedelmäisyys jää sellaisenaan hieman jalkoihin. Viini kuitenkin muuttui ruuan seurassa täysin: Hiivaisuus katoaa, hapokkuus ja raikas hedelmäisyys nousee esiin. Mieleen tulee Vietnamilainen hedelmätori, jossa nenä haistaa ananaksia, pomeloita, vihreää mangoa ja salaattipapaijaa. Bruscetan kanssa eksoottinen hedelmä ei ole ätläkkä, vaan raikas. Tämä on yksi parhaista esimerkeistä ruuan vaikutuksesta viinin makuun, ja suosittelemmekin tätä vain ja ainoastaan ruokaviiniksi selkeänmakuisille, rasvaisen ja hapokkaan elementin yhdistäville ruuille.

Pääruuaksi tarjoilimme sitruuna-valkosipulimarinoitua kevätkananpoikaa polentan ja kasvisten sekä tsatsikin kera. Viiniksi tälle löysimme kaapin kätköistä pullon, joka oli kevään Katalonian matkan muistoja: Pares Baltan Electio on puhdas Xarel.lo Cal Miretin tarhalta 350 metrin korkeudesta Penedesin alueelta. Viini on käytetty uusissa tammitynnyreissä 18 päivää, ja kypsytetty tämän jälkeen vielä samoissa tynnyreissä 4 kuukautta.

Viini on lasissa vaalean keltainen, hieman hailakampi kuin Muga. Tuoksusta löytyy kypsää omenaa, päärynää sekä melko reilusti yrttisyyttä. Hienoinen briossinen tuoksu on myös tunnistettavissa. Toisin kuin Mugassa, tuoksu on raikas eikä hiivaisuutta ole aistittavissa. Suussa paletille noushedelmäisen aromin lisäksi selkeämpi paahtoinen ja yrttinen aromi. Suussa viini on melko täyteläinen, silti oivan hapokas ja sen vuoksi tasapainoinen. Viiniä nauttii mieluusti sellaisenaankin, ja ruualle se sopii oivallisesti. Melko raikas kananpoika täydentyy hieman täyteläisemmällä viinillä, ja toisaalta viini kestää hyvin annoksen sitruunan ja reippaan valkosipulin.

Molemmat viinit olivat ensisijaisesti siis ruokaviinejä, mutta xarel.lo toki menee sellaisenaankin oivasti. Tämä ei kuitenkaan muutu ruuan myötä yhtä selkeästi kuin muga, ja siksi edellinen yhdistelmä oli tavallaan kiinnostavampi. Hyviä viinejä molemmat, omalla tavallaan. Mugan ja ruuan yhdistelmää kehotan erityisesti kokeilemaan, oli mielenkiintoinen.

torstai 30. tammikuuta 2014

Gratavinum 2pir 2008

Tämä on näköjään blogin 200.postaus. Vajaa kolme vuotta sitten, kun kirjoitimme ensimmäisen postauksen emme uskoneet nauttivamme blogin pidosta näin paljon. Välillä on ollut hiljaisempia aikoja ja välillä postauksia on tullut enemmän, mutta kaiken kaikkiaan blogin kirjoittaminen on ollut erittäin mukavaa. Blogi on ollut helpotus varmaan myös ystävimmille, jotta eivät joudu jatkuvasti kuuntelemaan meidän viini-ja ruokajuttuja. Eniten olemme oppineet vuosien varrella itse sekä omasta maustamme että viinistä.

Edellisenä viikonloppuna nautimme ystäväpariskunnan kanssa 3-ruokalajin illallisen rennoissa merkeissä. Kiitos vaan A:lle ja P:lle seurasta oli mukava ilta. Pääruuan kanssa nautimme viime kesän katalonian reissulta mukaan tarttuneen Pares Baltan Prioratin alueen projektin, Gratavinumin tuotteen. Saimme maistaa tätä Gratavinumin tuotantoa jo Pares Baltan tilalla vieraillessamme, ja ihastuimme tähän ison talon pienen sivuprojektin punaviiniin. Itse asiassa Gratavinumin viinintekijä Jordi Fernandez piti meille tuolloin kierroksen Baltan päätilalla.

Viinin on sekoiteviini, jossa on rypäleinä Garnacha, Carinyena, Cabernet Sauvignon ja Syrah. Tämä on tyypillinen Prioratin alueen viini, joka heti avattuaan on vahvasti tanniininen ja kova. Parin tunnin aukiolon jälkeen viinistä oli kehittynyt todella miellyttävä. Tuoksu oli vahvasti tumman marjainen, mausteinen ja miedosti suklaa-arominen. Tuoksussa tuli myös esiin alueen viinejä vahvasti leimaava mineraalinen nuotti. Taas pystyimme palauttamaan mileen sen, miltä vaelluksen aikana alueen maaperä tuoksui. Maku seurasi vahvasti tuoksun aromeja ja tanniinit olivat hienosti intergroituneet viinin rakenteeseen. Pehmeä maku jatkui pitkään, ja teki viinistä todella nautittavan kokonaisuuden. Viini taisi olla parhaimmillan nyt, emmekä säilyttäisi viiniä enää pitkään vaan nauttisimme ystävien seurassa.

Ruokana viinin kanssa nautittiin karitsankaretta tumman kastikkeen, palsternakkapyreen ja rosmariiniperunoiden kanssa. Maut pelasivat hyvin yhteen ja viinin rakenne riitti hienosti mediumina nautitulle kareelle. Hinta on decantalossa 19 euroa, ja mielestämme hinnalle saa hienosti vastinetta.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Savia Viva Familia Tinto A 2011

Viime viikolla Alkon uutuuksia silmäillessäni silmiin osui Pares Baltan punkku. Vielä, kun facebookissa sekä Viinipiru että muutama kaveri sitä suositteli, oli pullo haettava kotiin maistettavaksi. Pares baltan tilalla vierailimme viime kesänä ja kuva viinitalosta on ollut aina positiivinen. Pidämme talon tavasta rahoittaa entry level viineillä kokeellisempi viinintuotanto. Kaapissa odottaa yksi xarello ja yksi sekoiteviini avaamista, mutta tilalla viinit todella hurmasivat. Kannattaa myös tutustua pares baltan tuotantoon Prioratissa ja Ribera del Duerossa.

Savia Viva Familia Tinto A 2011 tulee siis penedesin alueelta Kataloniasta, Espanjasta. Viini on punainen sekoiteviini merlotista, syrahista ja tempranillosta. Tuoksu on kirsikkainen, mausteinen ja kevyen tamminen. Maku on keskitäyteläinen, tumman marjaisa ja miellyttävän mausteinen. Tanniinit ovat pehmeät ja tammi on tasapainossa. Viinissä on 6 g/l sokeria, jonka kyllä huomaa maussa. Kaiken kaikkiaan viini on hyvin tehty ja helppoa nautittavaa pelkästään, mutta toimii myös ruuan kanssa. Me kokeilimme yhdistää viiniin sekä pizzan että juustojen kanssa. Erityisesti espanjalainen manchego toimi mainiosti viinin kanssa.

Lyhyesti: Hyvän hintalaatusuhteen omaava keskitäyteläinen punaviini yhdestä suosikkimaastamme. Miellyttävät tanniinit yhdistettynä mausteisuuteen ja marjaisuuteen takaavat mukavan viininautinnon. Luomutuotannosta vielä erityisesti plussaa. (Pian ehkä jopa biodynaamista, kuten koko lafkan tuotanto.) Kun etsit edullista punaviiniä Alkon valikoimasta, tässä on yksi varma valinta.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 23: Kuohuviiniä uudeksi vuodeksi

Toiseksi viimeisestä joulukalenterin luukusta paljastuu kuohuvia suosikkejamme Uuden vuoden juhlintaan. Tällä kertaa suosittelemme mielestämme hyviä vaihtoehtoja alle 15 euron kuohuviineistä Alkon valikoimasta.

Ensimmäisenä aina luotettava espanjalainen cava Pares Baltalta. Tällä tilalla saimme todella hyvän kohtelun kesän reissulla. Pares Balta brut 'b' tarjoaa  taattua hinta-laatusuhdetta alle kymmenen euron kuohuvissa ja plussaa tulee ehdottomasti luomutuotannosta, joka muuten tulee olemaan muutaman vuoden sisällä myös biodynaamista....

Toinen usein mukaan tarttuva viini valittaessa joka makuun sopivaa kuohua on yellowglen pink Australiasta. Kuohuviini on raikkaan punaisen värinen, tuoksu on marjaisan raikas ja freesi. Maussa punaiset marjat kohtaavat hyvät kuplat ja metsämarjainen maku saa lisäaromeita sitruksen sävyistä. Toimii aina eikä koskaan ole vielä pettänyt.

Kolmas, hieman kalliimpi on italialainen Trentinon alppirinteillä kasvanut Rotari rose brut. Hinta-laatusuhde on tässä oikein kohdillaan ja kuohu toimii niin alkumaljana, kevyiden antipastojen kanssa kuin rakettien paukkeessakin.Viini on kauniin lohenpunainen, tuoksussa kevyesti metsämarjaisuutta, paahteisuutta ja sitrushedelmiä, kuten greippiä. Maku myötäilee tuoksua ja on tasapainoinen ja hedelmäinen.


lauantai 29. kesäkuuta 2013

Pares Balta, viinimatkojemme loistavin vierailu tähän mennessä

rivien välit kasvavat palkokasvia typen sitomiseksi
Recaredon omistautuneisuus asialleen ja viinifilosofialleen teki meihin valtavan vaikutuksen, joten suunnatessamme kohti Pares Baltaa Vilafrancan liepeillä ajattelimme, että edeltävä visiitti oli päivän ehdoton kohokohta. Olimme kuitenkin väärässä, sillä Pares Balta ylitti odotukset moninkertaisesti.

Vastaanotto oli ystävällinen, henkilökunta puhui loistavaa englantia (ei todellakaan itsestäänselvyys Kataloniassa...).  ParasBalta on suuri, Cusinen perheen omistama viinitalo, jolla on tarhoja Penedesissä, Terra altassa, Prioratissa ja Ribera del Duerossa.  Meitä kierrätti tarhoilla Prioratissa sijaitsevan Gratavinumin enologi, joka oli valtavan innostunut asiastaan.

Pares Baltan viinit ovat jo jonkin aikaa olleet luomusertifioituja, mutta nyt tarhoja on alettu muuttaa biodynaamisen viljelyn periaatteiden mukaisiksi. Tästä muutoksesta ja biodynaamisen viljelyn perusteista isäntämme Jordi Fernandes teki meille 4 tunnin kierroksen aikana melko yksityiskohtaisesti selkoa, ja ainakin minä jouduin muuttamaan käsitystäni biodynaamisen viljelyn järkiperäisyydestä.

Up there we will go!
Sinänsä tuntuu melko järkiköyhältä haudata maahan vuodeksi sarvi täynnä paskaa. Mutta toisaalta: Kun hautaat maahan täydellistä ravintoa maan mikro-organismeille, saat ne lisääntymään tehokkaasti. Kun sitten kaivat tuon mikroskooppisia ökkimönkäisiä kuhisevan sarven keväällä ylös ja sotket sen lietteiseen kompostiin, jota vielä vatkaat edestakaisin, niin kyllä takuulla saat vahvistettua tarhojen mikroskooppista eliömaailmaa ruiskuttamalla tuota liuosta. Vähän niin kuin jogurttia tekisi...

Joka tapauksessa kierros oli hieno: Kiersimme penedesin tarhoja alangolta nousten pikku hiljaa vuorille 850 metrin korkeuteen, jossa sijaitsevat mm rieslingiä, gewurstramineria ja pinot noiria kasvavat tarhat. Osa tarhoista oli raivattu vanhaan mäntymetsään, jossa oli vuosisatoja vanhoja viljelypenkereitä. Muilta osin tila oli suojellut omistamansa metsän, alaltaan useita satoja hehtaareja.

Pares baltan tuoterepertuaari on hieno: Heillä on perussarjan tuotteet, joita tuotetaan valtavia määriä ja joilla tehdään tulos. Tämän lisäksi ovat exclusive-tyyppiset laatutuotteet, joiden lisäksi on vielä microcuvé-sarja. Viimeiseen kuuluu kokeilutyyppisiä tuotteita erikoisemmista rypäleistä tai muuten kummallisia viinejä. Esimerkkinä näistä Syrahista tuotettu rosé Radix. Viini näyttää aivan punaviiniltä, mutta maistuu rosélta. Toinen loistava viini oli Mas Irene, (Cab. Franc-Merlot) jolle kalpenee moni St Emilionin viini.



Kierroksen jälkeen maistelimme vielä läpi suurimman osan Pares Baltan viineistä sekä penedesistä että Prioratista (Gratavinum) ja Duerosta (Dominio Romana). Matkamuistojen ostamisen jälkeen odotimme vielä talon export manageria, joka oli innostunut suomesta ja halusi tavata meidät ennen lähtöämme. Vaihdoimme muutaman sanan, ja saimme muutamia mahtavia
ravintolasuosituksia evääksi.

Loistava visiitti. Suosittelemme kaikille !