Domaine Marcel Deiss Vendanges Tardives Gewürztraminer 2007

Domaine Marcel Deiss on yksi Alsacen kuuluisimmista tuottajista, joka on tunnettu terroiristina ja biodynaamikkona. Viinitila on ollut tärkeässä asemassa elvyttämässä vanhaa alsacelaista sekatarhakulttuuria, jossa samalla tarhalla kasvaa eri lajikkeita. Tämä menetelmä on varsin todennäköisesti ollut historiassa turva vaihtelevia säitä vastaan: Jos jonkin lajikkeen sato onkin menetetty hallan tai muiden sääilmiöiden vuoksi, ei koko tarhan tuotanto ole kuitenkaan mennyttä.
Deiss kuitenkin perustelee sekatarhat sillä, että hänen näkemyksensä mukaan eri lajikkeet alkavat muistuttaa toisiaan kasvuolosuhteiden ollessa erityisen hyvät. Näin sekatarhat ovat hänen mielestään paras väline ilmaista kyseisen tarhan terroiria. Näitä tarhoja Deiss itse kutsui Premier Cru-nimikkeellä, vaikka sellaista tarhakategoriaa ei INAOn pohdinnoista huolimatta edelleenkään ole olemassa. (Premier Cru-nimikettä harkittiin annettavaksi geologisesti yhtenäisille tarhoille, joilla on pitkäaikaista näyttöä erityisen laadukkaiden viinien tuotannosta.) Nämä vastaava Alsacen apellaatiossa Lieux Dits-tarhoja, jotka saallivat liittää tarhan nimen viiniin.

Deissin tila sijaitsee Bergheimissa, Ribeauvillen pohjoispuolella. Deissin suku on viljellyt viiniä jo 1700-luvulta lähtien, ja nykyään sen hallussa on 26 hehtaaria tarhoja. Valtaosa näistä on nykyisin lieux dits-sekatarhoja. Deiss jakaa viinit kolmeen kategoriaan: Terroir wines, Fruit wines (lajikeviinit) ja Time wines (SGN ja vendanges tardives). Maistamamme viini kuuluu viimeisimpään kategoriaan.

Viini on väriltään keskisyvä kullankeltainen. Sen tuoksussa on hillottua sitruunaa, ananasta, hunajaa ja hentoa kukkaisuutta. Suussa melko makea, runsas. Jälkipuoliskolla syntyy täyteläisen vahamainen tuntuma, jossa aivan aavistus kitkeryyttä joka luo kontrastia täyteläiselle, hedelmäiselle makeudelle. Hapokkuus on melko mata, mutta silti riittävä pitämään kokonaisuuden miellyttävänä.

Mukava semimakea, eksoottinen viini. Maistiaiset napattiin coravinillä, joten loppupullo on jäljellä ja avautunee jouluna juustojen kaveriksi!

Joulukalenterin 14.luukku: Makeita viinejä joulun jälkiruuille

 Jouluna on hyvä aika avata myös makeita viinejä: Ne ovat usein hyviä pareja juustoille, ja toisaalta makeita on mukava siemailla myös piparien ja muiden makeampien jouluherkkujen ohessa. Seuraavassa kolme suositusta eri tyylistä jälkiruokaviineistä, joista olemme vuosien varrella pitäneet.

Ensimmäisenä valkoinen portviini. Ihastuimme näihin taannoisella Lissabonin reissullamme, ja makeat valkoiset portit sopivat mielestämme hyvin sekä hedelmäjälkiruuille että juustoille. Alkosta löytyy pienessä pullossa Ferreiran 10 Years White Port, joka on rehellisen makea, hillotun aprikoosinen ja aavistuksen paahdetun pähkinäinen. Tarjoa viileänä jälkiruokien tai juustolautasen kanssa, tai sekoita alkumaljaksi Portugalissa suosittu port-tonic!

Toisena suosituksena aiemminkin kehumamme Celler Pinolin Josefina Pinol Vi Dolc Bianco, josta enemmän tämän viimevuotisen Hella & Huoneen joulumenu-jutun loppupuolella. Kyseessä on siis vanhojen garnacha blanca-köynnösten rypäleistä tehty aprikoosinen, appelsiinimarmeladinen ja kukkainen makea viini, jossa on sokeria 190 grammaa litrassa. Viini on omiaan hedelmäjälkiruuille, mutta toiminee hyvin myös piparien ja sinihomejuuston kanssa.

Kolmantena vielä viini, johon tutustuimme ensimmäisellä matkallamme Prioratiin. Maistoimme tätä Celler de Capcanesin Pansal del Calas-viiniä Falsetin loistavassa Celler de l'Aspicissa, jossa se tarjottiin juustojen seurassa. Tuottaja suosittelee viiniä näemmä naudalihalle tai riistalinnuille, mutta itse ainakin kokisin yhdistelmän hieman outona sillä viinissä on sokeria miltei 100 grammaa litrassa. Tarjoile siis tämä makea, hapokas viini kovien juustojen kanssa tai Banyulsin tapaan tumman bitterisen suklaan seurassa.

Kuvat@alko.fi

Joulukalenterin 11. luukku: Juustoviinit

Meidän perheissämme juustot kuuluvat jouluiltaa ja -yöhön. Juustolautasella on meillä yleensä paria kovaa ikääntynyttä juustoa, pehmeää valkohomejuustoa ja jotakin melko intensiivistä sinihomejuustoa. Tampereella joulujuustot kannattaa hakea hallin Juustosopista, johon olemme jo vuosia jättäneet etukäteen joulutilauksen ja noutaneet sen aattoaamupäivällä jouluisesta kauppahallista.

Juustot ovat oiva pari myös monelle viinille. Kovien juustojen kanssa voi toki nauttia punaviiniäkin, mutta mielestämme juustojen seuraan kannattaa valita mieluummin jokin intensiivinen, mahdollisesti hieman makea valkoviini: Nämä toimivat hyvin myös tuoreempien ja kermaisempien juustojen kanssa. Kun valitsee viiniksi jonkin hyvin omaleimaisen, aromimaailmaltaan kompleksin viinin, saa parhaassa tapauksessa aikaan pysäyttäviä yhdistelmiä.

Ensimmäinen suosituksemme onkin viini, joka sopii hyvin juustoille ja tarjoaa monelle aivan uudenlaisen viinielämyksen: Vin Jaune on Juran alueelle tyypillinen savagnin-rypäleestä valmistettu 'keltainen viini', joka valmistetaan samaan tapaan kuin sherry: Vin jaune kypsyy pitkään tynnyreissä hiivaketon alla suojassa suoralta oksidaatiolta. Sherrystä poiketen vin jaunea ei kuitenkaan väkevöidä alkoholilla. Alkosta löytyy kuiva Rolet Arbois Vin Jaune on kuiva, sen aromimaalma on sherrymäisen pähkinäinen jaoksidoituneen omenankotainen. Kaiken kaikkiaan vin jaunea on vaikea kuvailla, vaan se pitää kokea! Comte on alueen juusto, ja se sopiikin erityisen oivallisesti vin jaunen kanssa.

Toinen hyvä pari erityisesti koville juustoille onkin sitten sherry: Lustaun East India Soleraa olemme muistaaksemme suositelleet ennenkin. Tämä oloroso on hieman makea, siinä on paahteista pähkinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä  ja mausteisuutta. Viini on sokerin ja korkeahkon alkoholipitoisuutensa ansiosta runsasrunkoinen ja myös aromimaailma on intensiivinen. Viiniä voikin nauttia juustojen kanssa pienenpieninä siemauksina makuelämyksen kärsimättä, joten pienikin pullo riittää pitkälle! Toimii kovien juustojen parina, mutta makeutensa ansiosta taipuu myös sinihomeen kaveriksi.

Kolmantena suositus pehmeämmille juustoille ja etenkin vuohenjuustolle: Sancerren hapokkaat ja aromikkaat, kuivat sauvignon blanc-viinit komppaavat hyvin kermaisia tuoreempia juustoja. Esimerkiksi Domaine de la Perrière Sancerre on sitruksinen ja yrttinen, vain hennosti herukanlehtinen SB, jota kuivien viinien ja pehmeiden juustojen ystävän kannattaa hankkia juustojensa kaveriksi!

Viimeisenä suosituksena vielä kuohuvaa: Pehmeille juustoille ja erityisesti valkohomejuustoille voi valita pariksi myös kuohuvan viini, jonka kuplat puhdistavat suuta ja tuovat komboon kepeyttä: Samppanjan sijaan suosituksena cheniin blanc-rypäleestä valmistettu Vouvray, josta alkosta löytyy De Chanceny Exellence Vouvray Brut. Cheninin aromimaailma on hieman runsaamman hedelmäinen kuin perinteisten samppanjarypäleiden, ja tämä toimiikin hyvin myös hieman ikääntyneille ja runsasaromisemmille valkohomejuustoille.

Tässäpä juustoviinisuosituksia laidasta laitaan, toivottavasti näistä löytyy sopivia joka makuun. Osa edellä mainituista on tyyriitä, mutta kannattaa huomioida että kalliimmat tuotteet ovat sikäli intensiivisiä että pienempiki lasillinen tarjoaa täyden makuelämyksen!

Vina gravonia 1984

R. Lopez de Heredia on erittäin klassinen Rioja-tuottaja, jonka viinitalo Harossa, Rioja Altan 'pääkäupungissa' on kaupungin vanhin edelleen toiminnassa oleva viininvalmistamo. Talo sai alkunsa, kun perustaja Rafael Loped de Heredia y Landeta tuli alueelle ranskalaisten viinikauppiaiden perässä näiden etsiessä korvaavia viinejä viinikirvan raunioittaman raskalaisen tuotannon tilalle. 

Bodegan tilojen suunnittelu alkoi vuonna 1877, ja talo on Riojan kolmen ensimmäisen joukossa. Viinit valmistetaan edelleen vanhalla kaavalla, kypsyttäen erittäin pitkään amerikkalaisissa tammitynnyreissä. Filosofiaa noudattaen bodega valmistaa itse myös kaikki tynnyrinsä, koska ne koetaan erittäin oleelliseksi osaksi viininvalmistusprosessia. 

Talolla on Rioja Altassa 4 viinitarhaa: Tondonia, Bosconia, Cubillo ja Zaconia. Näistä ensimmäinen ja kuuluisin on Tondonia, joka sijaitsee aivan Ebro-joen rannassa amfiteatterimaisessa painaumassa. Tämän tarhan viineistä valmistetaan lippulaivaviini Viña tondonia, josta tehdään loistavina vuosina myös Gran Reservaa, jota kypsytetään tammessä lähes järjettömän pitkiä aikoja. 

Vina Gravonian rypäleet tulevat Zaconian tarhalta, joka on etelään suuntaava kivinen rinne 438-489 m korkeudessa. Tarhalla kasvaa vain Viuraa, ja köynnösten keski-ikä on 45 vuotta. 

Kuten kuva kertoo, on viinin väri kultaan taittava ja melko syvän keltainen. Tuoksu on moniulotteinen, siitä löytyy ainakin lievän oksidaation tuomaa omenankotaa ja siiderimäisyyttä, keltaista luumua ja hunajamelonia. Lisäksi tuoksussa on pitkän tammituksen ansiosta vaniljaista lämmintä mausteisuutta ja pähkinäisyyttä. Suussa viini on melko täyteläinen ja lämmin, täysin kuiva. Runko on tukeva, viinissä on kohtalaisesti alkoholia joka rakentaa pääosan rungosta mutta myös happoja on yllättävän hyvin jäljellä keventämässä kokonaisuutta. Jälkimakuun tuntuu tulevan myös tammen tuomaa tanniinisuutta, joka ei kuitenkaan peitä muuta rakennetta alleen. Viini herää henkiin ilmaannuttuaan useita tunteja, ja tämän jälkeen rakenne on erittäin hyvässä tasapainossa. 

Kyseessä oli aivan loistavan moniulotteinen, kauniisti ikääntynyt Riojan valkoviini. Tätä nautti ilokseen ihan sellaisenaankin, mutta viinin ja kovan alppijuuston yhdistelmä oli pitkästä aikaa sellainen että se sai sukat pyörimään varpaiden ympärillä! 

Joulukalenterin 21.luukku: Makeat viinit aterin päätteeksi

Hyvään jouluateriaan kuuluu jälkiruoka, ja sille tarvitaan viini. Jos on laiska, niin kannatta hankkia viini, joka on jälkiruoka. Parhaista makeista viineistä löytyy moniulotteisuutta, jota voi ihmetellä pitkin jouluyötä.

Ensimmäisenä vinkkinä on sherry, Don Guidon 20-vuotias Pedro Ximénez. Viini on valmistettu kevyesti aurinkokuivatuista rypäleistä, ja se on kypsynyt solerassa 20 vuotta. Tästä oksidoituneesta viinistä löytyy viikunaisuutta, rusinaaja suklaisia sekä kahvimaisia nuotteja. Sokeria on siinä määrin, että tämä on jälkiruoka sellaisenaan. Jos viiniä haluaa hieman keventää, voi sen seurana nauttia vaikkapa vaniljajäätelöä jouluisella sekametelisopalla.

Toisena viininä raikkaampi vaihtoehto, S.A. Prümin Wehlener Sonnenuhr Riesling Spätlese 2010. Tässä on sokeria vain 110 g/l, ja sitä tasapainottaa huomattava hapokkuus. Tästä viinistä löytyvät klassiset makean rieslingin aromit: Aprikoosia, hunajaa, sitruunaa, mineraalisuutta ja aavistus petroliakin. Tämä viini on aivan huippupari juustopöytään: raikastavaa hapokkuutta ja riittävästi makeutta rasvaisten, suolaisten juustojen vastapariksi.

Ja kolmantena illan nautiskeluviini. Portviini kuuluu jouluun kuin sarvet poron otsaan. Suosittelemme viime vuonna hyväksi havaittua Kopken 20-vuotiasta Tawnya. Tästä löytyy rusinaa, viikunaa ja oksidatiivisen tynnyrikypsytyksen tuomaa pähkinäisyyttä. Tätä voi nauttia mainiositi sellaisenaan, mutta sopii myös koville juustoille. Tawny nautitaan perinteisisti hieman viilennettynä.

Tässä kolme hyvää päätöstä aterialle, valitse näistä mieleisesi. Tai onhan jouluna kolme pyhäpäivää, valkaa vaikka kaikki!

Kuvat: Alko.fi

Joulukalenterin10. luukku: Sherryä juustoille

Sherrystä kuhistaan atlantin takana tällä hetkellä kovasti, joten mekin olemme viime aikoina pyrkineet alkon rajallisen valikoiman puitteissa maistelemaan näitä Etelä-Espanjan herkkuja. Yksi loistava ostos oli Cuesta Medium Dry sherry, jota testasimme alunperin erilaisten sienipizzojen kaverina. Toimi tässäkin, mutta jääkaapista löytyneiden juustonjämien kanssa tämä oli aivan mahtava pari!

Cuesta on pähkinäinen, hienosti oksidoitunut, taatelinen viini, jossa on juuri sopiva määrä makeutta jotta se toimii etenkin suolaisten juustojen parina. Viini kannattaa nauttia melko viileänä, jolloin yhdistelmä säilyy raikkaampana.

Tänä vuonna suosittelemmekin hankkimaan juustoviiniksi sherryä, jossa saa olla hieman makeutta. Sherry myös säilyy avattuna melko hyvin, joten sitä voi nauttia rauhassa pitkin joulunpyhiä.