Olemme olleet Tampereen Kauppahallissa sijaitsevan Juustosopin vakiasiakkaita nyt viitisen vuotta, joiden aikana juustokaupan henkilökunta on laajentanut makumaailmaamme valtavasti. Samalla he ovat opettaneet lapsemme rakastamaan voimakkaita juustoja, kiitos vain Harri!
Näiden vuosien kokemuksella voimme suositella joululahjaideaksi joko valmista juustolajitelmaa joulunpyhiksi tai vaihtoehtoisesti lahjakorttia juustosoppiin, mikäli arvelet juustoista pitävän ystäväsi huolehtineen joulun herkut muutoinkin. Itse olemme tilanneet joulujuustot aina hyvissä ajoin antaen Juustosopin henkilökunnalle melko vapaat kädet valintojen suhteen. Emme ole koskaan pettyneet!
Juustosoppi on ainakin vuonna 2018 järjestänyt myös juustonmaistajaisia, ajoin yhdessä viininmaistajaisen kanssa. Jos haluat antaa ystävällesi lahjaksi yhteistä aikaa ja tekemistä, kannattaa kysellä onko näitä maistajaisia tulossa alkuvuodesta. Mikäli näin on, voit antaa lahjaksi yhteisen juustokokemuksen!
Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juustosoppi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juustosoppi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 5. joulukuuta 2018
maanantai 11. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 11. luukku: Juustoviinit
Meidän perheissämme juustot kuuluvat jouluiltaa ja -yöhön. Juustolautasella on meillä yleensä paria kovaa ikääntynyttä juustoa, pehmeää valkohomejuustoa ja jotakin melko intensiivistä sinihomejuustoa. Tampereella joulujuustot kannattaa hakea hallin Juustosopista, johon olemme jo vuosia jättäneet etukäteen joulutilauksen ja noutaneet sen aattoaamupäivällä jouluisesta kauppahallista.
Juustot ovat oiva pari myös monelle viinille. Kovien juustojen kanssa voi toki nauttia punaviiniäkin, mutta mielestämme juustojen seuraan kannattaa valita mieluummin jokin intensiivinen, mahdollisesti hieman makea valkoviini: Nämä toimivat hyvin myös tuoreempien ja kermaisempien juustojen kanssa. Kun valitsee viiniksi jonkin hyvin omaleimaisen, aromimaailmaltaan kompleksin viinin, saa parhaassa tapauksessa aikaan pysäyttäviä yhdistelmiä.
Ensimmäinen suosituksemme onkin viini, joka sopii hyvin juustoille ja tarjoaa monelle aivan uudenlaisen viinielämyksen: Vin Jaune on Juran alueelle tyypillinen savagnin-rypäleestä valmistettu 'keltainen viini', joka valmistetaan samaan tapaan kuin sherry: Vin jaune kypsyy pitkään tynnyreissä hiivaketon alla suojassa suoralta oksidaatiolta. Sherrystä poiketen vin jaunea ei kuitenkaan väkevöidä alkoholilla. Alkosta löytyy kuiva Rolet Arbois Vin Jaune on kuiva, sen aromimaalma on sherrymäisen pähkinäinen jaoksidoituneen omenankotainen. Kaiken kaikkiaan vin jaunea on vaikea kuvailla, vaan se pitää kokea! Comte on alueen juusto, ja se sopiikin erityisen oivallisesti vin jaunen kanssa.
Toinen hyvä pari erityisesti koville juustoille onkin sitten sherry: Lustaun East India Soleraa olemme muistaaksemme suositelleet ennenkin. Tämä oloroso on hieman makea, siinä on paahteista pähkinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä ja mausteisuutta. Viini on sokerin ja korkeahkon alkoholipitoisuutensa ansiosta runsasrunkoinen ja myös aromimaailma on intensiivinen. Viiniä voikin nauttia juustojen kanssa pienenpieninä siemauksina makuelämyksen kärsimättä, joten pienikin pullo riittää pitkälle! Toimii kovien juustojen parina, mutta makeutensa ansiosta taipuu myös sinihomeen kaveriksi.
Kolmantena suositus pehmeämmille juustoille ja etenkin vuohenjuustolle: Sancerren hapokkaat ja aromikkaat, kuivat sauvignon blanc-viinit komppaavat hyvin kermaisia tuoreempia juustoja. Esimerkiksi Domaine de la Perrière Sancerre on sitruksinen ja yrttinen, vain hennosti herukanlehtinen SB, jota kuivien viinien ja pehmeiden juustojen ystävän kannattaa hankkia juustojensa kaveriksi!
Viimeisenä suosituksena vielä kuohuvaa: Pehmeille juustoille ja erityisesti valkohomejuustoille voi valita pariksi myös kuohuvan viini, jonka kuplat puhdistavat suuta ja tuovat komboon kepeyttä: Samppanjan sijaan suosituksena cheniin blanc-rypäleestä valmistettu Vouvray, josta alkosta löytyy De Chanceny Exellence Vouvray Brut. Cheninin aromimaailma on hieman runsaamman hedelmäinen kuin perinteisten samppanjarypäleiden, ja tämä toimiikin hyvin myös hieman ikääntyneille ja runsasaromisemmille valkohomejuustoille.
Tässäpä juustoviinisuosituksia laidasta laitaan, toivottavasti näistä löytyy sopivia joka makuun. Osa edellä mainituista on tyyriitä, mutta kannattaa huomioida että kalliimmat tuotteet ovat sikäli intensiivisiä että pienempiki lasillinen tarjoaa täyden makuelämyksen!
Juustot ovat oiva pari myös monelle viinille. Kovien juustojen kanssa voi toki nauttia punaviiniäkin, mutta mielestämme juustojen seuraan kannattaa valita mieluummin jokin intensiivinen, mahdollisesti hieman makea valkoviini: Nämä toimivat hyvin myös tuoreempien ja kermaisempien juustojen kanssa. Kun valitsee viiniksi jonkin hyvin omaleimaisen, aromimaailmaltaan kompleksin viinin, saa parhaassa tapauksessa aikaan pysäyttäviä yhdistelmiä.
Ensimmäinen suosituksemme onkin viini, joka sopii hyvin juustoille ja tarjoaa monelle aivan uudenlaisen viinielämyksen: Vin Jaune on Juran alueelle tyypillinen savagnin-rypäleestä valmistettu 'keltainen viini', joka valmistetaan samaan tapaan kuin sherry: Vin jaune kypsyy pitkään tynnyreissä hiivaketon alla suojassa suoralta oksidaatiolta. Sherrystä poiketen vin jaunea ei kuitenkaan väkevöidä alkoholilla. Alkosta löytyy kuiva Rolet Arbois Vin Jaune on kuiva, sen aromimaalma on sherrymäisen pähkinäinen jaoksidoituneen omenankotainen. Kaiken kaikkiaan vin jaunea on vaikea kuvailla, vaan se pitää kokea! Comte on alueen juusto, ja se sopiikin erityisen oivallisesti vin jaunen kanssa.
Toinen hyvä pari erityisesti koville juustoille onkin sitten sherry: Lustaun East India Soleraa olemme muistaaksemme suositelleet ennenkin. Tämä oloroso on hieman makea, siinä on paahteista pähkinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä ja mausteisuutta. Viini on sokerin ja korkeahkon alkoholipitoisuutensa ansiosta runsasrunkoinen ja myös aromimaailma on intensiivinen. Viiniä voikin nauttia juustojen kanssa pienenpieninä siemauksina makuelämyksen kärsimättä, joten pienikin pullo riittää pitkälle! Toimii kovien juustojen parina, mutta makeutensa ansiosta taipuu myös sinihomeen kaveriksi.
Kolmantena suositus pehmeämmille juustoille ja etenkin vuohenjuustolle: Sancerren hapokkaat ja aromikkaat, kuivat sauvignon blanc-viinit komppaavat hyvin kermaisia tuoreempia juustoja. Esimerkiksi Domaine de la Perrière Sancerre on sitruksinen ja yrttinen, vain hennosti herukanlehtinen SB, jota kuivien viinien ja pehmeiden juustojen ystävän kannattaa hankkia juustojensa kaveriksi!
Viimeisenä suosituksena vielä kuohuvaa: Pehmeille juustoille ja erityisesti valkohomejuustoille voi valita pariksi myös kuohuvan viini, jonka kuplat puhdistavat suuta ja tuovat komboon kepeyttä: Samppanjan sijaan suosituksena cheniin blanc-rypäleestä valmistettu Vouvray, josta alkosta löytyy De Chanceny Exellence Vouvray Brut. Cheninin aromimaailma on hieman runsaamman hedelmäinen kuin perinteisten samppanjarypäleiden, ja tämä toimiikin hyvin myös hieman ikääntyneille ja runsasaromisemmille valkohomejuustoille.
Tässäpä juustoviinisuosituksia laidasta laitaan, toivottavasti näistä löytyy sopivia joka makuun. Osa edellä mainituista on tyyriitä, mutta kannattaa huomioida että kalliimmat tuotteet ovat sikäli intensiivisiä että pienempiki lasillinen tarjoaa täyden makuelämyksen!
tiistai 1. joulukuuta 2015
Joulukalenterin 1.luukku. Tervetuloa Pullon henki-blogin vuoden 2015 joulukalenteriin
Kolmas kerta toden sanoo eli tänäkin vuonna ajattelimme joulukuun 24 päivän ajan kirjoittaa joulukalenteria blogin lukijoille. Mukana tuttuun tapaan meidän mielestä parhaat viinilliset joululahjavinkit, joulupöydän juomasuositukset ja muuta jouluista materiaalia.
Pidemmittä puheitta ensimäisestä luukusta paljastuu tänä vuonna ensimmäinen joululahjavinkki juustojen ystäville Tampereella. Kaupungin paras juustokauppa Juustosoppi täytti lokakuussa kunnioittettavat 35-vuotta. Suosittelemme siis hakemaan Kauppahallista Juustosopin liikkeestä pikkujoulujen parhaat tarjottavat juustolautaselle tai tilaamaan etukäteen juustolajitelman joulun pitkille pyhille. Luulemme meinaan, että kukaan ei pahastu, jos saavut joulupöytään tuomisina herkullinen juustoinen yllätyspussi, jonka sisällön voit itse valita kaupan valikoimista tai sitten voit vaan antaa karkeat suuntaviivat pussin sisällölle. Juustosopin ammattitaitoinen henkilökunta osaa kyllä valita pussiin tiskin sen hetkiset parhaat juustot.
Ps. Me suositellemme ,että jos vietätte joulun tampereen alueella niin käytte hakemassa juustosopin lahjakassin vasta aattoaamuna. Silloin hallissa on ihanan rauhallinen joulutunnelma ja selviät taatusti ilman jonostusta.
Pidemmittä puheitta ensimäisestä luukusta paljastuu tänä vuonna ensimmäinen joululahjavinkki juustojen ystäville Tampereella. Kaupungin paras juustokauppa Juustosoppi täytti lokakuussa kunnioittettavat 35-vuotta. Suosittelemme siis hakemaan Kauppahallista Juustosopin liikkeestä pikkujoulujen parhaat tarjottavat juustolautaselle tai tilaamaan etukäteen juustolajitelman joulun pitkille pyhille. Luulemme meinaan, että kukaan ei pahastu, jos saavut joulupöytään tuomisina herkullinen juustoinen yllätyspussi, jonka sisällön voit itse valita kaupan valikoimista tai sitten voit vaan antaa karkeat suuntaviivat pussin sisällölle. Juustosopin ammattitaitoinen henkilökunta osaa kyllä valita pussiin tiskin sen hetkiset parhaat juustot.
Ps. Me suositellemme ,että jos vietätte joulun tampereen alueella niin käytte hakemassa juustosopin lahjakassin vasta aattoaamuna. Silloin hallissa on ihanan rauhallinen joulutunnelma ja selviät taatusti ilman jonostusta.
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Joulukalenterin 4.luukku: Lahjaksi juustoja herkkusuille
Meidän vinkkimme juustokoriin on ranskalainen valkohomejuusto Affinois, joka on niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Erityisen hyvää Affinois on cream crackerin päällä, kaverinaan kirsikkahilloketta. Toimii myös mainiosti samppanjan kanssa. Toinen vinkki on espanjalainen sinihomejuusto Cabrales, jota joko rakastat tai vihaat. Heikki rakastaa, ja muutama vuosi sitten joulupöydässsä juustosta kuultu mielipide oli, että tämä on niin voimakasta että heikommalla kaverilla alkaa päätä särkeä. Kolmantena suosittelemme italialaista luomuparmesania, jota parempaa emme ole vielä löytäneet. Syö sellaisenaan tai raasta pastan päälle. Jos näistä ei löydy mieleistäsi vaihtoehtoa, niin kysy Juustosopin myyjiltä etkä varmasti lähde kotiin tyhjin käsin.
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Viikon valinta:Juustosoppi
| Kuva: Murraycheese.com |
Kuplan ehdoton suosikki juustoista on ranskalainen Affinois-valkohomejuusto, jonka kohdalla pitää aina muistaa kysyä, missä vaiheessa juusto on. Tanniinin suurin suosikki on Espanjalainen Cabrales-sinihomejuusto, joka taatusti jakaa mielipiteitään maullaan.
Pullon henkelä suosittelee kysymään rohkeasti Juustosopin henkilökunnalta suosituksia, koska tällöin me olemme aina saaneet juustoja, jotka ovat parhaimmillaan. Meillä on tapana käydä tilaamassa sekä jouluna että juhannuksena juustot valmiiksi, jotta aattona voi aloittaa juhlimisen Kauppahallin tunnelmasta nauttien. Jätämme usein valinnat henkilökunnalle ja annamme vain suuntaviivat mitä haluaisimme nauttia ja vielä kertaakaan ei ole tarvinnut pettyä.
-Kupla-
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Pikkujoulut kahdelle
Ulkona on satanut viimeaikoina paljon räntää, kuten varmaan kaikki ovat huomanneet. Sää on siten tarjonnut usein hyvän tekosyyn möllöttää kotona kynttilänvalossa viiniä nauttien.
Eilen päätettiin iltapäivällä räntäsateen jälleen alkaessa, että pidetään kahden hengen pikkujoulut pullon hengessä. Iltapäivän joululahjanostoreissu muutti luonnettaan suuntautuessaan Kauppahalliin, Stockmanin herkkuun ja A-markettiin.
Hallissa Nygreniltä hankittiin muutama kampasimpukka ja jättikatkarapuja. Juustosopista tartttui myös mukaan pieni pussukka. Keittiöelämästä haettiin Puljonkin Demi-glasea, Stockalla hyödynnettiin HeVi-osastoa rankalla kädellä, ja lisäksi bongattiin pakkasaltaasta ankan rintafile. Alkosta hankittiin tällä kertaa vain B-in-B glögiä varten (josta lisää myöhemmin), sillä viinikaapin uumenissa muistettiin olevan illaksi juuri sopivat emmeet iltaa varten.
Ennen iltaa ehdittiin vielä kävelyttää sekarotuista kellarinvartijaamme tihenevässä räntätuiskussa tunti, ja sitten oltiinkin valmiita kunnon kokkailu- ja herkuttelusessioon.

Kupla keitteli pari tuntia salaisella ohjeella punaviinisoosia tähteeksi jääneestä pullonpohjasta ja Puljonkista. Sillä aikaa Tanniini panosti omaan erikoisalaansa eli Thai-henkisen wokkipohjan laatimiseen alkuruualle. Makumaailmana tässä oli tällä kertaa limetti, sitrunaruoho, chilli, valkosipuli ja inkivääri säväytettynä kiinalaishenkisellä tähtianiksella. Wokkipohjana käytettiin porkkanaa, sipulia ja keräkaalia pienellä paprikalla lisättynä.
Kupla sulatteli pannulla ankasta hiljakseen rasvat pois, paahtoi sitten kuumemmalla pannulla odottamaan loppukypsennystä uunissa. Samalla syntyi uuniin kypsymään bataatti-vuohenjuustotorneja ja ratatouille kattilaan kypsymään. Tällä välin tanniini ehti rakennella pienen amusen viikunasta ja Roquefortista, paistella valmiiksi wokin. Kampasimpukat ja ravut paistettiin vasta juuri ennen tarjoamista. Uuniin livahti tässä vaiheessa myös jälkiruoka, punaviinipäärynät.
Sitten aloitettiin yksi nautinnollisimmista illoista aikoihin. Aluksi syötiin amuse Tanniinin (vielä) salaisella reseptillä laaditum glögin kanssa. Alkuruuan kanssa tarjottavaksi löytyi kaapista Alsacen matkalta hankittu domaine Jean Sippin Trotacker Pinot Gris (Ribeauvillen kylästä). Viini oli persikkaisen mineraalinen tuoksultaan, alsacen pinot grisien tapaan vienosti makea ja hapokas. Makeuden ansiosta viini ei hukkunut mausteisen wokin alle, vaan täydensi makua varsin miellyttävästi. Pullosta säästeltiin puolet juustojen kanssa kokeiltavaksi.
Pääruoka oli kypsynyt uunissa juuri sopivan mediumiksi alkuruuan aikana. Annoksen bataattitornit jäivät hieman al denteäkin raaemmiksi, mikä ei ollut lainkaan huono asia. Bataatti ei mössööntynyt vaan oli kuivunut varsin rapsakaksi, eikä maku ollut liian makea. Ankka oli loistavaa, ja Kuplan kastike aivan taivaallista.
Vielä jumalaisempaa oli viini. Pääruualla tarjottiin vuosi sitten alkon lippulaivasta hankittua Te Kairanga runholder Pinot Noiria Martinboroughsta. Viini oli jotain aivan muuta kuin halvemmat uuden seelannin pinotit tyypiä Matua ja Vicarage lane. Ei puhettakaan vaniljaisesta puolukkahillosta! Tässä viinissä oli hennon marjainen tuoksu, jonka ohessa paahdetta, maata, nahkaa ja lyijykynää. Rakenne oli suussa loistava. Alussa kohtalaisen vahvan happoinen. Tanniinit rauhalliset. Jälkimaku oli pitkä nautinto. Ja etenkin makean punaviinikastikkeen ja mediumiksi jääneen ankanrinnan kanssa tämä oli omillaan. Kuten kupla totesi: "onneksi ollaan kaksistaan, tätä olisi häpeä tarjota kellekään joka ei osaisi arvostaa".
Jälkiruokapäärynät syötiin pikkiriikkisen Baileys-tilkan kera. Sitten nautittiin vielä juustosopin pussukan sisältöä valkoviinin kanssa.
Lopulta oli mukava kellahtaa vierekkäin mahojensa kanssa nukkumaan.
Tällaiset pikkujoulut siis. Suosittelen kokeilemaan!
Eilen päätettiin iltapäivällä räntäsateen jälleen alkaessa, että pidetään kahden hengen pikkujoulut pullon hengessä. Iltapäivän joululahjanostoreissu muutti luonnettaan suuntautuessaan Kauppahalliin, Stockmanin herkkuun ja A-markettiin.
Hallissa Nygreniltä hankittiin muutama kampasimpukka ja jättikatkarapuja. Juustosopista tartttui myös mukaan pieni pussukka. Keittiöelämästä haettiin Puljonkin Demi-glasea, Stockalla hyödynnettiin HeVi-osastoa rankalla kädellä, ja lisäksi bongattiin pakkasaltaasta ankan rintafile. Alkosta hankittiin tällä kertaa vain B-in-B glögiä varten (josta lisää myöhemmin), sillä viinikaapin uumenissa muistettiin olevan illaksi juuri sopivat emmeet iltaa varten.
Ennen iltaa ehdittiin vielä kävelyttää sekarotuista kellarinvartijaamme tihenevässä räntätuiskussa tunti, ja sitten oltiinkin valmiita kunnon kokkailu- ja herkuttelusessioon.
Kupla keitteli pari tuntia salaisella ohjeella punaviinisoosia tähteeksi jääneestä pullonpohjasta ja Puljonkista. Sillä aikaa Tanniini panosti omaan erikoisalaansa eli Thai-henkisen wokkipohjan laatimiseen alkuruualle. Makumaailmana tässä oli tällä kertaa limetti, sitrunaruoho, chilli, valkosipuli ja inkivääri säväytettynä kiinalaishenkisellä tähtianiksella. Wokkipohjana käytettiin porkkanaa, sipulia ja keräkaalia pienellä paprikalla lisättynä.
Kupla sulatteli pannulla ankasta hiljakseen rasvat pois, paahtoi sitten kuumemmalla pannulla odottamaan loppukypsennystä uunissa. Samalla syntyi uuniin kypsymään bataatti-vuohenjuustotorneja ja ratatouille kattilaan kypsymään. Tällä välin tanniini ehti rakennella pienen amusen viikunasta ja Roquefortista, paistella valmiiksi wokin. Kampasimpukat ja ravut paistettiin vasta juuri ennen tarjoamista. Uuniin livahti tässä vaiheessa myös jälkiruoka, punaviinipäärynät.
Sitten aloitettiin yksi nautinnollisimmista illoista aikoihin. Aluksi syötiin amuse Tanniinin (vielä) salaisella reseptillä laaditum glögin kanssa. Alkuruuan kanssa tarjottavaksi löytyi kaapista Alsacen matkalta hankittu domaine Jean Sippin Trotacker Pinot Gris (Ribeauvillen kylästä). Viini oli persikkaisen mineraalinen tuoksultaan, alsacen pinot grisien tapaan vienosti makea ja hapokas. Makeuden ansiosta viini ei hukkunut mausteisen wokin alle, vaan täydensi makua varsin miellyttävästi. Pullosta säästeltiin puolet juustojen kanssa kokeiltavaksi.
Pääruoka oli kypsynyt uunissa juuri sopivan mediumiksi alkuruuan aikana. Annoksen bataattitornit jäivät hieman al denteäkin raaemmiksi, mikä ei ollut lainkaan huono asia. Bataatti ei mössööntynyt vaan oli kuivunut varsin rapsakaksi, eikä maku ollut liian makea. Ankka oli loistavaa, ja Kuplan kastike aivan taivaallista.
Vielä jumalaisempaa oli viini. Pääruualla tarjottiin vuosi sitten alkon lippulaivasta hankittua Te Kairanga runholder Pinot Noiria Martinboroughsta. Viini oli jotain aivan muuta kuin halvemmat uuden seelannin pinotit tyypiä Matua ja Vicarage lane. Ei puhettakaan vaniljaisesta puolukkahillosta! Tässä viinissä oli hennon marjainen tuoksu, jonka ohessa paahdetta, maata, nahkaa ja lyijykynää. Rakenne oli suussa loistava. Alussa kohtalaisen vahvan happoinen. Tanniinit rauhalliset. Jälkimaku oli pitkä nautinto. Ja etenkin makean punaviinikastikkeen ja mediumiksi jääneen ankanrinnan kanssa tämä oli omillaan. Kuten kupla totesi: "onneksi ollaan kaksistaan, tätä olisi häpeä tarjota kellekään joka ei osaisi arvostaa".
Jälkiruokapäärynät syötiin pikkiriikkisen Baileys-tilkan kera. Sitten nautittiin vielä juustosopin pussukan sisältöä valkoviinin kanssa.
Lopulta oli mukava kellahtaa vierekkäin mahojensa kanssa nukkumaan.
Tällaiset pikkujoulut siis. Suosittelen kokeilemaan!
Tilaa:
Kommentit (Atom)

