Joulukalenterin 14.luukku: Makeita viinejä joulun jälkiruuille

 Jouluna on hyvä aika avata myös makeita viinejä: Ne ovat usein hyviä pareja juustoille, ja toisaalta makeita on mukava siemailla myös piparien ja muiden makeampien jouluherkkujen ohessa. Seuraavassa kolme suositusta eri tyylistä jälkiruokaviineistä, joista olemme vuosien varrella pitäneet.

Ensimmäisenä valkoinen portviini. Ihastuimme näihin taannoisella Lissabonin reissullamme, ja makeat valkoiset portit sopivat mielestämme hyvin sekä hedelmäjälkiruuille että juustoille. Alkosta löytyy pienessä pullossa Ferreiran 10 Years White Port, joka on rehellisen makea, hillotun aprikoosinen ja aavistuksen paahdetun pähkinäinen. Tarjoa viileänä jälkiruokien tai juustolautasen kanssa, tai sekoita alkumaljaksi Portugalissa suosittu port-tonic!

Toisena suosituksena aiemminkin kehumamme Celler Pinolin Josefina Pinol Vi Dolc Bianco, josta enemmän tämän viimevuotisen Hella & Huoneen joulumenu-jutun loppupuolella. Kyseessä on siis vanhojen garnacha blanca-köynnösten rypäleistä tehty aprikoosinen, appelsiinimarmeladinen ja kukkainen makea viini, jossa on sokeria 190 grammaa litrassa. Viini on omiaan hedelmäjälkiruuille, mutta toiminee hyvin myös piparien ja sinihomejuuston kanssa.

Kolmantena vielä viini, johon tutustuimme ensimmäisellä matkallamme Prioratiin. Maistoimme tätä Celler de Capcanesin Pansal del Calas-viiniä Falsetin loistavassa Celler de l'Aspicissa, jossa se tarjottiin juustojen seurassa. Tuottaja suosittelee viiniä näemmä naudalihalle tai riistalinnuille, mutta itse ainakin kokisin yhdistelmän hieman outona sillä viinissä on sokeria miltei 100 grammaa litrassa. Tarjoile siis tämä makea, hapokas viini kovien juustojen kanssa tai Banyulsin tapaan tumman bitterisen suklaan seurassa.

Kuvat@alko.fi

Andrea Oberto Lange Nebbiolo 2012

Kuva:alko.fi

Alkoon oli ilmaantunut tällainen uutuusviini, ja pitihän sitä kaivaa verta nenästään ja hakea pullo alaikäistä nebbioloa testiin.

Viini tulee La Morrasta Piemontesta. Oberto on pienehkö perheomisteinen viinitalo, joka tuottaa 100.000 pulloa vuodessa. Kategoriasta löytyy Dolcettoa, Baroloa, Barberaa ja Nebbioloa.

Tämä nebbiolo tulee noin 20-vuotiaista köynnöksistä, joiden rypäleet poimitaan käsin. Osa viinistä kypsyy puoli vuotta uudessa tammessa, osa terästankeissa. Sekoittamisen jälkeen vielä parin kuukauden pullokypsytys.

Viini on väriltään rubiininen, hieman reunoiltaan rusehtavaan taittava. Väri on korkeintaan keskisyvä. Lasissa viini on melko kevytliikkeinen. Tuoksusta löytyy orvokkista kukkaisuutta, kirpeää punaista marjaisuutta, lakritsaista mausteisuutta ja tervankaltaista tummempaa tuoksua. Suutuntuman alku on miellyttävän kepeä, tuoksun aromit toistuvat hienosti. Mutta sitten viini näyttää kyntensä. Se tarraa ikeniin kuin vihainen kissa, ja tämä tanniinipuraisu dominoi koko loppuaistimusta. Jälkimaku on pitkä, aivan lopussa suuhun jää haipumaan kukkainen ja mausteinen tuntuma.

Viini parani seuraavaan päivään hieman, mutta edelleen se huusi seuraansa raakaa lihaa. Pelkältään nautittuna tämä oli ainakin heti avaamisen jälkeen lähinnä masokistinen elämys. Viinissä tuntui olevan potentiaalia, ja parin vuoden kaapituksella tämä voisi näyttää miellyttävämmän puolensa. Alkon parin kympin hinta näin nuoresta viinistä on aika kova. Ja suositus tarjota tätä riistalinnun seurassa aivan erikoinen, tanniinit luultavasti peittäisivät linturuuan maun aivan täysin.

Suosittelemme tätä viiniä kärsivällisille viinikellarillisille ihmisille.