Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


perjantai 30. joulukuuta 2016

Kerää koko sarja #kausimenun2016 osalta

Projekti nimeltä #kausimenu2016 on saatu loppuun. 36 reseptiä juomasuosituksineen satokausikalenterin innoittamana löytyy nyt blogin puolelta. Hauska ja opettavainen ruokaprojekti, joka haastoi meitä kehittämään arkeen uusia reseptejä vanhojen tilalle. Nyt kun ne on listattu tohon alle niin näkee loistavasti, että myös Suomessa voi syödä kauden raaka-aineita läpi vuoden. Katrin suosikki-annokset olivat helmikuun madekeitto ja kesäkuun härkätartar. Heikin suosikit ovat parsa-lohi-voihera huhtikuusta ja ahvenet korvasienikastikkeella toukokuulta. 

Vuodelle 2017 olemme kehittelemässä Viinikartta.fi-sivun ylläpitäjän Jannen kanssa taas uutta projektia ruoka-ja viiniparien suhteen, mutta katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. 
  

Tammikuu


Helmikuu


Maaliskuu


Huhtikuu


Toukokuu


Kesäkuu


Heinäkuu



Elokuu


Syyskuu


Lokakuu


Marraskuu


Joulukuu



Loistavaa vuotta 2017 kaikille lukijoille! Nähdään taas ensi vuonna uusien viini-ja ruokaseikkailujen parissa. 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 24.luukku: Hyvää ja rauhallista joulun aikaa

Joulukalenterin viimeisessä luukussa vuoden 2016 osalta toivotamme kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista joulun aikaa. Nauttikaa rakkaiden seurasta, hyvästä seurasta ja ennen kaikkea loistavista ruuista ja viineistä.
Meidän perheemme on hiljentynyt joulun viettoon perinteistä poikkeavalla tavalla ja tänään nautimmekin perinteisten jouluruokien sijaan hieman modermimman menun. Jouluaterian päätähtinä toimivat ainakin Tempierin rosee ja karamellisoitu ankanfilee. Illemmalla kaivamme varmasti juustojen seuraan viinikaapista jonkun hyvän portviinin. Blogin pariin palaamme ensi viikolla, mutta sitä ennen rentoudumme läheistemme seurassa, ennen kuin alamme suunnitella uusia kujeita vuodelle 2017. 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 23.luukku:Joulukuun kausimenu kokonaisuudessaan

Jouluun on enää yksi yö, mutta jos joulumenun suunnitelmat ovat vielä auki niin täältä tulee hyvä vaihtoehto perinteiselle jouluaterialle. Menu toimii taatusti myös uudenvuoden juhlinnan kunniaksi. Tähän päättyy #kausimenu2016-projekti ensi vuodelle täytyy taas keksiä uusia haasteita ruuanlaiton saralle. Vuoden lopussa tulee vielä koontipostausta kaikista kausimenun resepteistä, jotka ova varmasti ajankohtaisia myös vuonna 2017.

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 22.luukku:Viinillisiä löytöjä eBayn viinihuutokaupoista

Viimeisenä nettiviinikauppana esittelemme Saksan eBayn viinihuutokaupat. Alunperin vinkin eBaysta saimme Rypäleistä viis-blogin Mikolta. Tuolta olemme huutaneet monia kymmeniä pulloja hieman vanhempia viinejä. Me olemme päätelleet, että myyjinä toimivat erilaisia kuolinpesiä ostavat viinikauppiaat. Varmoja emme asiasta ole, mutta löytöjä eBaystä kuitenkin tekee välillä jopa pilkkahintaan. Erityisesti suosittelemme tutustumaan hieman tuntemattomien aluieden iäkkäisiin valkoviineihin, koska niitä sieltä löytää usein. Täältä löytyvät tietenkin myös kaikki viinien klassikot, mutta niistä joutuu maksamaan ja säilytysolosuhteista ei ole takeita.

Ps. Näihin viinihuutokauppohin on helppo jäädä koukkuun ja viinikaappi täyttyy kuin itsestään...

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 21.luukku: Vuoden 2016 parhaat

Jälleen on aika listata vuoden parhaita muistoja viini-ja ruokahetkistä. Kaikkea sitä mahtuukin yhteen vuoteen, kun kaivelee arkistoja. Jotenkin tältä vuodelta blogin osalta oli semmoinen fiilis, että vuonna 2016 ei ole tapahtunut juuri mitään. No väärässä oltiin. Upeita juttuja on päässyt kokemaan blogin kautta tänäkin vuonna, mutta ehkä ne työelämän uudet haasteet ovat pitäneet jopa liiankin kiireisinä, kun hauskat jutut ovat päässeet unohtumaan...

Vuoden viinitilavierailu oli ehdottomasta pääsiäisenä koettu vierailu Ridgeviewin kuohuviinitilalla Englannissa. 7 aikuisen ja 4 lapsen seurueemme otettiin mahtavasti vastaan ja vierailu oli meille kaikille ikimuistoinen. Erityisen mukavaa oli jakaa viinin ilosanomaa Katrin tädin perheelle, joka ihastui todella englantilaisiin kuohuviineihin.

Haastellisin, mutta mielenkiintoisin juttu viinibloggaajille tänä vuonna oli ehdottomasti Hellan ja Huoneen maaliskuun menuun viinien suunnittelu. Kaikkeen sitä pääseekin osalliseksi, kun aloittaa blogin kirjoittamisen. Kiitos Humberto ja Roni, kun annoitte meille mahdollisuuden kokeilla omia rajojamme.
Sommelierit esiin-sarjaa oli hauska tehdä ja meitä todellakin harmittaa, että oikean työn haasteet ovat estäneet sarjan jatkamisen syksyllä. Ehdimme kuitenkin haastatella edes muutaman tamperelaisen ammattilaisen kevään aikana eli Christinan, Matin, Kirsin, Humberton ja Tuulan. Kiitos ja kumarrus teille. Teette timattista työtä sen eteen, että viini-ja ruokakulttuuri kehittyy Tampereella.

Vuoden paras valkoviini tuli nautittua jo tammikuussa, kun avasimme Ebaysta huutamamme jenkkien klassikko chardonnayn vuodelta 1987.

Vuoden hauskin "projekti" on ehdottamasti ollut kuuluminen Tampere Food Clubin bloggaajaporukkaan. Vaikka emme kaikkiin raflavierailuhin ole ehtineet niin on ollut hauska tavata upeita tamperelaisia bloggaajia, jotka ovat todella kiinnostuneita ruuasta ja tamperelaisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Kiitos erityisesti Chef Santeri, että luotsaat meitä, mutta kiitos myös kaikki TFC-tyypit loistavista keskusteluista viinin ja ruuan äärellä. Ensi vuonna jatketaan, eikös niin :)

Vuoden oluttyyli on meillä ollut ehdottomasti Gose ja Sour Ale. Näissä meitä viehättää matala alkoholipitoisuus ja oluiden tietynlainen viinillisyys.






Vuoden ravintolakokemus ruuan puolesta oli ehdottomasti vierailu 2 michelin tähden ravintolassa. Mirazur Ranskan Rivieralla tarjoja vuoden parhaita ruokaelämyksiä ja oivalluksia, mutta palvelussa oli todellakin parantamisen varaa.

Vuoden kuohuviinilöytö oli ehdottomasti  pétilaant naturel. Mitä ne sit on? Suosittelemme testaamaan. Niitä löytyy ainakin vins-etonnatsin valikoimasta.

Vuoden viinillinen teema oli maistettuja viinejä selaillessa selkeästi vanhat burgundit ja vanhat rieslingit, joita tuli huudettua jopa liikaa eBaysta.

Nettiviinikaupat ja niiden valikoimat ovat myös olleet vuoden aikana kovana kiinnostuksen kohteena. Ostamme alkosta yhä vähemmän viiniä. Suurin osa alkon ostoksista on kotimaisia pienpanimo-oluita. Jos nettiviinikaupat kiinnostaa niin tämän vuoden joulukalenterikin on keskittynyt niihin.
Vuoden kokkailuprojekti kotona on ollut #kausimenu2016. Idea lähti satokausikalenterin hyödyntämisestä ja vuotta myöhemmin blogiin on tullut kirjoitettua 48 kausimenuaiheista postausta. Jos et ole vielä tutustunut kausimenun resepteihin niin nyt on aika tutustua. Vuoden viimeisenä perjantaina tulee vielä koontipostaus, josta löytyvät kaikki reseptit ja juomasuositukset.

Vuoden pettymys on ollut se, että pienen tytön vanhempina ja uusien työelämän haasteiden myötä viiniharrastukselle on ollut liian vähän aikaa. Kuten heinäkuussa kirjoitimme, viini vaatii aikaa ja keskittymistä. Sitä aikaa on edelleenkin liian vähän, mutta eihän rakkaasta harrastuksesta haluiasi luopua. Nyt täytyy vaan hyväksyä se, että elämme kiireisiä vuosia ja viiniharrastukselle on joskus taas enemmän aikaa. Nyt on siis mainio hetki kerätä viinikaappeihin helmiä, jotka vaativat kypsymistä.


tiistai 20. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 20. luukku: Punaisia espanjasta

Espanja on, kuten sanottu, tunnettu punaviineistään. Tunnetuin alue lienee Rioja, jonka tempranillo-vetoiset, reilussa tammessa kypsytetyt viinit ovat monen suosikkeja. Espanjalaisissa viineissä on monista muista maista poiketen sellainen etu, että kypsytettävät viinit myydään valmiiksi kypsytettyinä: Reserva ja gran reserva-viinit ovat kypsyneet pitkään ensin tammitynnyreissä ja sitten vielä pullossa ennen markkinoillelaskua.



Äärimmäinen esimerkki lienee yksi Riojan vanhimmista tuottajista, nimittäin Lopez de Heredia. Talon valkoviinitkin kypsyvät vuosikausia tammessa ja kestävät ikää vuosikymmeniä. Maistoimme myös 90-luvun Rosén, joka oli aivan loistavassa kunnossa edelleen. Niinipä punaviineille voi luvata helposti vuosikymmenten säilyvyyden. Tällä hetkellä Decantalolla on myynnissä nuorehkoksi katsottava vuosikerta 2004 Viña Tondoniasta. Reilu 20 e hinta on tästä viinistä naurettavan pieni. Gran reserva vuodelta 1995 on valitettavasti loppu. Lopez de Herediasta voi lukea enemmän vaikkapa Rypäleistä viis-blogista!

Toinen klassinen Rioja tuottaja on Remelluri  (jonka koko nimi kuuluu La Granja Nuestra Señora de Remelluri), joka tuottaa myös klassisia pitkään kypsyneitä Rioja-viinejä. Remeluri Reserva 2009 löytyy Decantalolta alle parin kympin. Jos haluat tutustua klassiseen Riojan tyyliin, suosittelemme kahta edellistä lämpimästi!

Riojan ohella toinen Espanjan korkeimman DOCa-alueluokituksen on saanut vain Prioratin pieni alue Kataloniassa, Tarragonasta sisämaahan. Pieni, kuiva, kuuma ja liuskekivinen alue tuottaa upeita garnacha-vetoisia viinejä, joskin viime aikoina myös ikivanhat, pieninä puskina kasvatettavat carineña-rypäleet ovat nousseet pintaan. Alueelta suosittelemme useasti maistamaamme ja hyvänä pitämäämme Celler Mais Doixin Les Crestesiä. Viini on tyypillinen Prioratin alueen sekoite garnacha-carineña-syrah. Nuoressa viinissä maistuvat punaiset marjat, lakritsainen mausteisuus ja alueelle tyypillinen kivinen mineraalisuus. Loistava viini, jonka myös Decanter valitsi vuoden -16 75 parhaan viinin joukkoon.

Viimeisenä suosituksena vielä viini Ribeira Sacrasta. Alueen punaviinit tehdään Mencia-rypäleestä, joka tuottaa tummia, mausteisia ja intensiivisiä viinejä. Tunnetuin mencia-alue lienee Bierzo, ja näihin verrattuna Ribeira Sacran viineissä on enemmän hapokkuutta ja raikkautta. Alkossakin oli taannoin yksi alueen mencia-viini, joka oli kuitenkin vihreässä rankaisuudessan melko vaatimaton esitys. Sen sijaan Dominio de Bibein Lalama 2012 on kypsän hedelmäinen ja mausteinen, mutta silti raikas viini. Alle 15 eurolla kotiutuvalle viinille iso peukku!


maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 19.luukku: Sherryä!

Sherryistä olisi voinut tehdä vaikka koko joulukalenterin, koska tästä Lounais-Espanjan viinistä löytyy tyylejä joka makuun. Sherryllä on maine mummojen iltamyssynä, mihin osa makeahkoists cream-sherryistä sopiikin. Tyylejä on kuitenkin täysin kuivasta ja merellisen 'suolaisista' finosta ja manzanillasta oksidoituneen ja usein hieman makean oloroson kautta siirappiseen PX-sherryyn. Sherryt sopivat myös ruuille: Kuivat vaikkapa serrano-kinkun tai merenelävien seuraan, olorosot koville juustoille ja PX vaniljajäätelön kastikkeeksi!

Ensin Sanlúcarin rannikkokaupungista tuleva manzanilla, joka sopii hyvin merenelävien seuraan. Lustau on suuri sherrytuottaja ja tahkoaa luotettavalla varmuudella hyvälaatuisia juomia. Suosittelemme Decantalolta Lustaun 3 en Rama Manzanillaa. 'En rama' tarkoittaa suoraan solerasta laskettua, stabiloimatonta ja suodattamatonta sherryä, joka on vivahteikkuutensa vuoksi kasvattanut viime aikoina suosiotaan. Moniulottteinen 'suolainen' sherry kalan tai äyriäisten seuraan!

Fino ja Manzanilla kypsyvät hapelta suojaavan flor-hiivakaton alla. Jos tämä hiivakatto kuolee tai tarkoituksellisesti tapetaan väkevöimällä alkoholilla, niin sherrystä tulee amontilladoa. Amontilladoissa on piirteitä finojen suolaisuudesta ja hiivaisuudesta, mutta ne ovat kuitenkin lievästi oksidoituneita ja siten lievästi pähkinäisiä. Hyvä esimerkki amontilladosta on vaikkapa Fernando de Castillan Classic Amontillado.

Oloroso kypsyy alusta alkaen oksidatiivisesti ilman suojaavaa flor-kattoa. Nämä pähkinäiset ja karamellisoidun hedelmäiset viinit voivat olla kuivia tai makeita. Lustaun lippulaiva, Emperatriz Eugenia on klassikkoesimerkki, jota pidetään sherrynä jota jokaisen pitäisi maistaa. Erittäin moniulotteinen, lievästi makeutta sisältävä sherry joka sopii hyvin vaikkapa juustopöydön viiniksi.

Viimeisenä vielä jälkiruokasuositus! PX on kuivatuista Pedro Ximenez-rypäleistä valmistettu siirappinen sherry, jota kannattaa käyttää lähinnä vaniljajäätelön kastikkeena! Ximénez-Spinolan PX Añada on oiva esimerkki, jossa on sokeria niin että hammaslääkärisi pyörtyy välittömästi!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 18. luukku: Espanjan valkoisia helmiä

Espanja tunnetaan punaviinimaana, mutta sieltä löytyy myös loistavia valkoviinejä. Seuraavassa muutama suositus Decantalon valikoimasta!

Ensimmäisenä on pakko suositella Txakolinaa, koska sitä ei juuri Alkosta löydy. Loistava pirskahteleva kesäviini Biskajanlahden rannoilta. Itsasmendi txakolinasta olemme kirjoittaneet aiemminkin. Lämmin suositus!.

Toinen suositus tulee Pyreneiden kainalossa sijaitsevalta Somontanon alueelta. Gewürztraminer on rypäle, jota ei odota Espanjasta löytävänsä. Suhteemme rypäleestä valmistettuihin viineihin on vähintään kaksijakoinen, mutta Enate Gewürztraminer onnistui yllättämään positiivisesti: Viinissä on lajikkeelle ominaista trooppista hedelmäisyyttä ja leveyttä, mutta jälkimakua kantaa monista muista gewürzeista poiketen hyvä hapokkuus! Vaaleille lihoille oiva viini.

Sitten vielä tajunnan räjäyttävä suositus Ribeira Sacrasta: Dominio Do Bibein Lapola oli viini, jota nautimme pari kesää sitten harvinaisena aurinkoisena kesäiltana mökillä, ja se oli varsin päräyttävä kokemus, kuten tuolloin kirjottamastamme jutusta voi lukea. Tällä hetkellä viini on Decantalon varastosta loppu, mutta tätä kannatta kytätä!

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 17. luukku: Cavaa !

kuva: decantalo.com
Cavassa on huomattavasti enemmän laatuvaihtelua kuin samppanjassa: Tuotteita löytyy hyvin edullisista, laadultaan hieman heikohkoista erittäin laadukkaisiin ja samalla hintaviin. Toisaalta cavoista on mahdollista tehdä myös todellisia löytöjä, kun taas samppanjat tahtovat olla aina melko tyyriitä.

DO Cava on ollut ollut viime aikoina muutoksessa, kun osa laatutuottajista on kokenut että Cava-tuotemerkki on kärsinyt heikkolaatuisten bulkkituotteiden vuoksi inflaation. Tämän vuoksi onkin hiljattain luotu uusi laatuluokitus, Cava de Paraje Calificado. Laatutuokituksen viinit täytyy tuottaa valmistajan omien tarhojen rypäleistä ja niiden tulee kypsyä vähintään 3 vuotta hiivasakkojen päällä pullossa. Toisaalta osa tuottajista ei ole tähänkään luokitukseen tyytyväisiä, ja esimerkiksi Raventos i Blanc ei kuulu sen paremmin vanhaan kuin uuteenkaan cava-laatuluokkaan.

Ensimmäisenä suosittelemme Cavaa, jota kuulemma nautitaan useimmissa Cava-tuottajien omissa bileissä: Juvé y Campsin cavat ovat olleet pitkäaikainen luottokuohuvamme. Esimerkiksi Reserva de Familia 2013 on klassinen cava-blendi macabeosta, parelladasta ja xarel-losta. Erittäin klassinen cava: keskivertosamppista hedelmäisempi, silti sopivan paahteinen. Simply nam!

Recaredo on tuottaja, johon ihastuimme vieraillessamme heillä nelisen vuotta sitten. Talo tuottaa cavansa luomuna, kypsyttä niitä poikkeuksellisesti pullossa luonnonkorkin eikä kruunukorkin alla ja suosii hyvin  pitkää hiivasakkakypsyytystä. Brut de Brut Finc Serral del Vell 2007 on huolella kypsytetty macabeo-xarel-lo-blendi. Kypsän sitruksinen, hieman yrttinenkin aromimaailma. Loistava cava, ehdottomasti vajaan 30 e hintansa arvoinen.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 16.luukkua: Jälkiruuaksi piparia, appelsiinia ja granaattiomenaa


Piparia, appelsiini-mascarponemoussea ja granaattiomenaa 4:lle

Piparit

Piparkakkutaikinaa
laakeapohjainen pienehköjä kuppeja

Kauli piparitaikina noin 5 mm levyksi. Irrota stanssilla pyöreitä noin 10 cm halkaisijaltaan olevia pipareita (4 kpl). Laita uuniin paistumaan tavalliseen tapaan. Voitele ja jauhota kuppien pohjat pipareiden paistuessa. Välittämästi uunista ottamisen jälkeen nosta piparit uuninpehmeinä kuppien pohjalle ja painele ne pohjanmyötäisiksi. Anna jäähtyä ja kovettua. 

Appelsiini-mascarponemousse

1 prk mascarponea
2 appelsiinin kuori
hunajaa
(sokeria)

Raasta appelsiinin kuori mascarponen sekaan ja makeuta hunajalla (ja sokerilla) makusi mukaan. 

Granaattiomenaa

Halkaise granaattiomena ja koputtele siemenet siivilään. Pidä siivilä kulhon päällä niin, että saat mehun talteen. Laita siemenet talteen. Sekoita mehuun 3 rkl sokeria, laita se kattilaan ja keitä hiljalleen siirapiksi. Huomaa että siirappi jähmettyy jäähtyessään eli älä keitä liikaa kasaan.

Kokoa annokset piparikuppeihin: Toiselle sivulle mascarponemassa ja toiselle granaattiomenan siemenet. Halutessasi voit valuttaa päälle granaattiomenasiirappia, mutta tämä ei ole välttämätöntä. 

Juomasuositus

Täälle jouluiselle jälkiruualle sopii hyvin vin santo: Superiorelta löytyy esimerkiksi Monsanton Chimera 2005, alkosta vaikkapa Sangallo Vin Santo di Montepulciano

torstai 15. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 15. luukku: Decantalo.com espanjalaisten viinien ystäville

Kolmantena nettikauppana esittelemme Decantalon, jossa on erittäin laaja valikoima espanjalaisia viinejä. Tämä on kenties se kauppa, josta olemme tilanneet viinejä kaikkein useimmin. Syynä tähän on se, että olemme vierailleet Espanjassa (tai siis Kataloniassa...) varsin usein ja maistaneet reissuilla viinejä, joita olemme halunneet myöhemmin tilata kotiinkin.

Decantalon toimitukset ovat tulleet luotettavasti perille hyvin pakattuina. Kertaalleen sherryjä tilatessamme sattui varastolla keräilymoka ja saimme sherryn sijaa sherrybrandyä samalta tuottajalta. Tästäkin meitä varoitettiin jo paketin ollessa matkalla ja kompensaatiota maksettiin ystävällisesti. Asiakaspalvelu pelasi hyvin englanniksi. Decantalon toimituskulut ovat18 pullon laatikolle 33,5 e (puolet tästä, jos tilaa yli 400 e arvosta).

Seuraavissa luukuissa tulemme suosittelemaan valikoimasta joitakin varmoja vanhoja tuttuja, joita olemme usein tilanneet. Espanjasta löytyy viinityylejä joita suositella: Cavaa, eri tyylisiä punaisia ja valkoisia, sherryjä ja jälkiruokaviinejä!

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 14.luukku: Vin santoa aattoillan nautiskeluviiniksi

Viimeisenä Superiore-suosituksena vielä makeaa!

Vin santo -nimi tulee todennäköisesti siitä, että näitä makeita, perinteisesti olkimatolla kuivatuista rypäleistä valmistetuja viinejä on käytetty Italiassa ehtoollisviineinä. Vin santo käytetään siis kuivista rusinaisista rypäleistä, joten siihen jää runsaasti jäännössokeria. Viiniä kypsytetään tämän jälkeen vuosikausia puutynnyreissä: Perinteisesti käytettiin kastanjatynnyreitä, mutta nykyään usein myös tammitynnyreitä. Kastanja on huokoista, joten tynnyreistä haihtuu melko reippaasti nestettä ja viini konsentoituu. Samalla tynnyriin muodostuu ilmatasku, jonka ansiosta viini hapettu lievästi. Tämä tuo vin santoon sen tyypillisiä karamellisoitujen hedelmien aromia ja tyypillisen meripihkaisen värin.

Superiorelta löytyy esimerkiksi Castellon Monsanton Vin Santo del Chianti Classico 2005. Tässä trebbiano- ja malvasia-rypäleistä valmistetussa makeassa viinissä on pähkinäisyyttä ja kuivattua aprikoosia sekä puun tuomaa voista muistuttavaa paahteistuutta. Loistava viini sellaisenaan jälkiruuaksi tai vaihtoehtoisesti biscotti-pikkuleipien seuraan.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 13 luukku: Sisilia!

Sisiliasta tulee Alkon vakiovalikoimaan lähinnä melko hilloisia Nero di Avola-viinejä. Saarelta löytyy kuitenkin myös erittäin kiinnostavia, harvinaisemmista alkuperäisrypäleistä valmistettuja viinejä.

Arianna Occhipinti tuottaa viinejä Vittorian alueella saaren kaakkoisosassa. Biodynaaminen ja muutoinkin dynaaminen tuottaja, jonka viinit ovat kuumaan ilmanalaan nähden varsin raikkaita tapauksia. Etenkin "Il Frappato"-viiniin olemme varsin ihastuneita, ja sitä tulee aina mukaan Superiore-tilauksiin. Yrttinen, kypsän kirsikkainen ja mansikkainen viini, jossa raikkaita marja-aromeja tukee hyvä konsentraatio ja tasapainottava hapokkuus. Tanniinit ovat kepeähköt.

Sisilian tämän hetken "kuumin" viinialue löytyy kuitenkin saaren pohjoisosasta Etnan rinteiltä. Vaikka alue on Sisilian viiniskenen kuumita hottia, on alue huomattavasti ympäristöään viileämpi: aktiivisen tulivuoren huipulle sataa usein talvikuukausina lunta. Maaperä on lukuisten tulivuorenpurkausten ja laavavirtojen ansiosta varsinainen sekamelska. Kiinnostavia viinejä tuotetaan paikallisesta alkuperäislajikkeesta nerello mascarlesesta, johon usein sekoitetaan hieman nerello cappucciota. Tenuta delle Terre Nere tuottaa tasalaatuista Etna Rossoa, jota myös olemme usein tilanneet. Viini on mausteinen, kypsän punamarjainen, keskitäyteläinen. Siinä on hyvä hapokkuus ja  kohtalaisen kulmikkaat tanniinit. Hyvä viini kovien kypsytettyjen juustojen seuraan. Perusversio näyttää olevan tällä hetkellä Superiorelta loppu, mutta tarhaviini Caldera Sottanaa löytyy. Tästä olemmekin kirjoittaneet jo aiemmin.

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 12. luukku: Italian punaisia vol 1.

Italia on iso maa, joten viinityylejä löytyy punaisissa yhtä lailla kuin valkoisissakin. Seuraavassa joitakin Manner-Italian hyväksi todettuja punaviinejä:

Ensimmäisenä suosituksena viini Alto-Adigesta. Alueen alkuperäislajike lagrein tuottaa paahteisen mausteisia, punamarjaisen hapokkaita viinejä. Lagrein tarvitsee runsaasti aurinkoa kypsyäkseen, mutta menestyy siitä huolimatta tällä pohjoisella alueella. Bolzanon laaksoon Alppien etelärinteelle konsentroituu lämpöä, joka kypsyttää lagrein-rypäleet upeasti. Hyvä esimerkki on Cantina Terlan-ko-operatiivin Terlaner Lagrein "Gries" Riserva 2013: Punaisia marjoja, luumua, mausteisuutta. Lopussa pehmeähköt tanniinit jäävät kutittelemaan kitalakea. Haudutelluille lihoille, myös suurriistasta valmistetuille pataruuille.

Toinen suositus tulee jälleen Kampaniasta. Alueen alkuperäislajikkeisiin kuuluu anglianico-rypäle, jota on viljelty Kampaniassa hyvin pitkään. Lajikkeen nimi viittaa Kreikkaan: Anglianico on sanan "Ellenico" korruptoitunut muoto. Kuuluisimmat anglianicot tuleveat Taurasin alueelta, jonka viinit lienevät maakunnan kuuluisimpia. Mastroberardino tuottaa myös loistavaa Taurasia, josta Superiorelta on saatavilla sopivasti ikääntynyt vuosikerta 2010. Viini on täyteläinen, siitä löytyy punaisia marjoja, tupakan ja makeiden mausteiden aromeja. Tanniinit ovat sopivasti iän pehmentämiä, ja hyvä hapokkuus pitää paketin napakkana kokonaisuutena. Loistoviini, joka kokemuksemme mukaan myös ikääntyy upeasti jopa parikymmentä vuotta.

Kolmantena suosituksena viini Piemontesta. Kuuluisimpia piemontelaisia viinejä ovat nebbiolo-rypäleestä valmistetut Barolot ja Barbarescot, jotka kuitenkin tahtovat olla varsin tyyriitä ja usein vaativat melko pitkää kypsyttelyä saavuttaakseen täyden nautittavuuden. Valtaosa tuottajista kuitenkin tekee myös edullisempaa ja usein nopeammin lähestyttävää nebbiolo-viiniä Langhe DOC-alueluokituksen alla. Näissä on usein Baroloita hedelmäisempi aromimaailma, mutta ainakin Pio Cesaren Langhe Nebbiolosta löytyy myös ruusuisia ja hennosti tervaisia aromeja, jotka tekevät nebbiolosta kiehtovan ja moniulotteisen rypäleen. Tämä on hintaansa nähden hyvä viini, joka on omiaan juuri ruokapöydässä.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 11. luukku: Valkoisia ympäri Italiaa

Italialaisia valkoviinejä pidetään usein bulkkisoave-kokemusten perusteella hieman mitäänsanomattomina ja laihoina viineinä, mutta viiniharrastajat toki tietävät tämän ajatuksen täysin virheelliseksi. Seuraavassa suosittelemme eri tyylisiä valkoviinejä eri puolilta Italiaa.

Kuva: Superiore.de
Ensimmäinen suositus pohjoisesta Alto-Adigen alueelta. Kyseisellä aluella sijaitsee Traminin kylä, josta mausteinen ja hedelmäinen gewürztraminer-lajike on saanut nimensä. Kellerei Traminin Nussbaumer GW 2014 on aromimaailmaltaan hunajainen ja hyvin trooppinen. Gewürzin suutuntuma on täyteläinen ja runsas. Viini on hapokkaampi kuin esimerkiksi monet Alsacen alueelta tulevat serkkunsa. Loistovalinta kinkulle!

Toinen valkoviinisuositus tulee Kampanian alueelta. Fiano on alueen alkuperäislajike, ja siitä tehdyt viinit ikääntyvät erittäin tyylikkäästi. Nautimme taannoin parikymmenvuotiasta Mastrobernardinon Fiano di Avellinoa, ja se oli aivan loistava. Tuoreemmat vuosikerrat ovat mineraalisia, yrttisiä ja kukka-aromisia viinejä, jotka sopivat hyvin kala- ja äyriäisruuille. Mastrobernardinon Fiano vuosikertaa 2015 irtoaa varsin edukkaasti

Varsin läheltä Kampaniaa, Italian itärannikon Marchesta tulee myös loistovalkoviinejä, nimittäin Jesin Verdicciot. Mineraalisia, hieman mantelisia viinejä jotka sopivat aivan loistavasti kalaruuille. Umani Ronchi on alueen klassikkotuottaja, jonka Verdiccio dei Castelli di Jesi Classico Reserva "Plenio" 2013 on klassinen alueensa viini, ja sen hinta-laatusuhde on kohdallaan!

Kuva: Superiore.de
Sitten palataan hieman pohjoiseen. Italian koilliskulmasta löytyy Friulin alue, joka on tunnettu laadukkaista valkoviineistään (ja oransseista viineistä, mutta niistä myöhemmin). Friulin alkuperäislajike on friuliano, josta tuotetut viinit ovat tyypillisesti yrttisiä ja kukkaisia, raikkaita valkoviinejä miedohkojen juustojen ja vaikkapa kinkun tai muuden vaaleiden lihojen seuraksi. Livio Fellugan Friuliano Colli Orientali taisi olla hetken alkonkin valikoimassa, mutta Superiorelta sitä löytyy edelleen!

lauantai 10. joulukuuta 2016

joulukalenterin 10. luukku: Kuohuvaa Italiasta

Italialaisista kuohuviineistä tunnetuin lienee prosecco, tuo Veneton alueen hedelmäisen kepeä, charmant-metodilla tuotettu terassikuohu. Italiasta tulee kuitenkin myös vakavammin otettuja, pitkän pullokäymisen kautta tuotettuja kuohuviinejä.

Parhaiten tunnettuja edellä mainituista lienevät Franciacortan alueen kuohuviinit. Franciacorta sijaitsee Lombardiassa Pohjois-Italiassa, Iseojärven eteläpuolella Bergamon ja Veronan välissä. Näitä viinejä on laadultaan verrattu samppanjaan, ja hinnatkin ovat melko lähellä esikuvaa.

Bellavistan viinejä maistelimme useampia alueella vieraillessamme. Superioren valikoimasta löytyy "Alma" Gran Cuvée Brut, joka on elegantti, hennosti paahteinen mutta silti useita samppanjoita hedelmäisempi kuohuviini. Tämä puhtaasti chardonnaysta tuotettu viini sopii hyvin erilaisten coctailpalojen seuraan vaikkapa uuden vuoden juhlissa!

Franciacortan lisäksi myös Trenton seudulla tuotetaan erittäin laadukkaita metodo classico-kuohuviinejä. Ferrarin suku on yksi vanhimmista tuottajista ja tahkoaa loistavia kuohuviinejä Alppien etelärinteiltä. Ferrarin Metodo Classico Trento DOC Brut tarjoilee sitrusta, päärynää ja paahtoleipää, lisänä yrttinen klangi. Alle 25 euron hinta on tästä laadusta vähän!

perjantai 9. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 9.luukku: Pääruuaksi possunposkia, ruusukaalia ja omenaa

Joulupöydän kunkku suomessa on useimmiten mahdollisimman iso kinkku. Me taas tykkäämme käyttää liharuuissamme second cut-paloja ja tämän ensimmäisen kerran jälkeen possun posket jäivät meille vakituiselle ostoslistalle. 12 tuntia uunissa haudutettujen possunposkien kaverian tarjottiin tällä kertaa omenakastiketta, dijonissa paistettuja ruusukaaleja ja peruna-porkkanakakkua. Kaikki sesongin raaka-aineita, tietenkin. 

Possunposkia, ruusukaalia ja omenaa 4:lle

Possun posket

Dijon-sinapissa paistetut ruusukaalit


500 gr ruusukaaleja 
1 rkl dijonsinappia
voita 
suolaa 
pippuria

Kuori ruusukaaleista huonot lehdet pois ja leikkaa ne puoliksi. Höyrytä/keitä ruusukaaleja 1-2 minuuttua ja jäähytä kylmässä vedessä. Paista ruusukaalit juuri ennen tarjoilua sinappi-voisseoksessa kuumalla pannulla. Mausta ruusukaalit suolalla ja mustapippurilla. Älä ylikypsennä kaaleja.

Peruna-porkkanakakku

500 gr perunaa
250 gr porkkanaa
200 gr kovaa juustoa raastettuna, esim. parmesan tai alppijuusto
mustapippuria
suolaa

Pese porkkanat ja perunat juuriharjalla. Viipaloi perunat ja porkkanat niin ohuiksi siivuiksi, kun pystyt. Kokoa kakut reikämuotteihin/uunivuokaan. Levitä pohjalle kerros perunaa, lisää juustoraaste, levitä kerros porkkanaa, lisää juustoraaste ja toista niin kaun kuin tavaraa riittää. Voit lisätä kerroksien väliin myös välillä mustapippuria, jos haluat. Kypsennä kakkuja uunissa 180.astetta 35-45 minuuttia kunnes kakut ovat kypsiä. Irroita kakut muoteista ja tarjoa heti.

Omena-paistinliemikastike


3 dl possunposkien kypsennyslientä
2 kirpeää omenaa
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1/2 dl valkoviini/siiderietikkaa
suolaa, pippuria, hunajaa.

Kuori omenat ja sipulit. Pilko ne isoiksi paloiksi ja laita kattilaan. Lisää kattilaan kypsennysliemi+etikka ja keitä seosta niin kauan matalalla lämmöllä, kunnes omenat ja sipulit ovat pehmenneet. Aja kastike bamixilla tasaiseksi ja jos haluat kastikkeesta todella samenttista niin siivilöi kastike vielä ennen tarjoilua. Mausta kastike suolalla, pippurilla ja hunajalla. Tarkista maku. Kastike saa olla hieman kirpeää, jotta kastike taittaa mukavasti possun poskien rasvaisuutta. 

Kokoa annos ja tarjoa heti kylmän valkoviinin kanssa.

Juomasuositus

Annoksen kanssa sopii loistavasti alkon tilausvalikoimasta löytyvä X-berg Riesling 2015, jossa on tarpeeksi happoja ja rakennetta pärjäämään poskien ja peruna-porkkanakakkujen kanssa.

torstai 8. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 8. Luukku: Italialaisia Superioresta

Joulukuu etenee, ja 8. luukussa on aika siirtyä esittelemään seuraava nettikauppamme: Superioren valikoima kattaa valtaosan Italian viinialueista Alto-Adigesta Sisiliaan. Superiorella on unsaasti nimekkäiden tuottajien viinejä kuuluisilta alueilta, ja näiden hinnat ovat maineen mukaiset. Löytöjä voi tehdä vähemmän tunnettujen alueiden ja tuottajien viineistä.

Superiorellakin on kohtalaisen edulliset kuljetuskustannukset: Optimaalisin pakettikoko näyttää olevan 18 pulloa, joka tulee kotiovelle 18 eurolla. Kannattaa kuitenkin huomata, että viinejä valitessa näkyy nettohinta, johon lisätään suomen 24 % vero!

Seuraavista luukuista paljastuu joitakin aiemmin Superiorelta tilaamiamme ja hyviksi toteamiamme viinejä!

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 7.luukku: Malbecia Ranskanmaalta

kuva: Vinatis.co.uk
Viimeisenä Vinatis-suosituksena vielä yksi malbec-viini. Malbec tunnetaan nykyään Argentiinan nimikorypäleenä, mutta lajikkeen koti on kuitenkin Euroopassa, Ranskan lounaisosissa.  Malbecia viljeltiin taannoin myös Bordeaux:ssa, mutta siellä vaikeasti kypsyvät malbec-rypäleet korvattiin viinikirvakatastrofin jälkeen muilla lajikkeilla.

Malbec on kuitnekin säilynyt valtarypäleenä Cot-joen laaksossa Lounais-Ranskassa. Etenkin Cahorsin alueen viinit ovat malbec-vetoisia. Ne eroavat argentiinalaisista virkaveljistään kuin yö päivästä: Ei hilloista luumua, vaan mausteisia, yrttisiä ja rungokkaita ruokaviinejä, jotka kaipaavat seurakseen runsaita liharuokia.

Luomutuotanto on yleistymässä Cahorsissa kovaa vauhtia, ja monet tuottajat tuntuvat kokeilevan myös sulfiitittomien viinien tuottamista. Nyt suosittelemamme Chateau Cedrekin tuottaa sulfiititonta viiniä, joka tuottajan mukaan on hedelmäisempi ja tanniineiltaan pehmeämpi kuin sulfiitillinen versio jota nyt suosittelemme.


Chateau du Cedre 2013 on runsas ja roteva viini, varsin tyypillinen alueelleen. Tarjoa vaikkapa burgundinpadan tai karjalanpaistin seurassa, toimii varmasti!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 6. luukku: Rhonelaista etelästä ja pohjoisesta

Rhonen alue voidaan jakaa kahteen viinituotannoltaan erilaiseen osaan: Pohjoisessa punaviinit tuotetaan useimmiten lajikeviineinä syrah-rypäleestä ilmastossa, joka on Etelä-Rhonea mantereisempi. Etelässä viineissä on syrah:n lisäksi välimeren rannikkoalueille tyypillisiä rypäleitä kuten grenachea, mourvedreä ja cincault:a. Vinatikselta löytyy satoja tuotteita molemmilta alueilta, ja seuraavassa muutama hyväksi totetamamme.

Pohjoisesta Crozes Hermitagen alueelta tulee Laurent Combierin Cuveé L 2015, joka on nuori, marjavetoinen syrah-viini. Viinissä on raikkaan hedelmän lisäksi syrah:n mausteisuutta. Tanniinia ja happoa nuoresta viinistä löytyy hyvin, joten tämä sopii vaikkapa kovien rasvaisten juustojen tai leikkelelautasen kanssa nautittavaksi.

Kuva: Vinatis.co.uk

Toinen pohjoisen Rhonen viini on Villardin Poivre et Sol 2014 Saint-Josephin alueelta. Viini on kypsynyt tammitynnyreissä 18 kuukautta, joten sen aromimaailma on edellistä mausteisempi. Suutuntuma on hieman pyöreämpi, ja tämä viini sopiikin hyvin vaikkapa huolella haudutettujen lihapatojen seuralaiseksi.

Etelä-Rhonen tunnetuin alue lienee Chateauneuf-Du-Pape. Domaine Chante Cigalen grenache-voittoinen viini vuodelta 2013 tarjoaa mielestämme hyvän hinta-laatusuhteen. Tästä löytyy konsentraatiota, grenachelle tyypillistä punamarjaista hedelmäisyyttä ja yrttisyyttä. Alueelleen tyypillinen, melko täyteläinen viini. Klassinen pari suurriistalle, joten jos olet nauttimassa jouluna hirveä niin tässäpä viini sarvipään kaveriksi!

maanantai 5. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 5. luukku: loistovalkkareita Vinatikselta


Tästä luukusta paljastuu muutama valkoviinisuositus Vinatiksen valikoimasta. Kuten monet muistakin suosittelemistamme viineistä, nämä ovat hitusen hinnakkaampia tuotteita. Kun tilaamme tuotteita nettikaupoista, emme pääasiassa keskity etsimään niitä halvempia tuotteita: Alko kattaa hyvin niin sanotun kulutusviinikategorian, mutta sen sijaan joukosta erottuvia helmiä löytyy huomattavasti enemmän ulkomailta tilaamalla.

Ensimmäisenä suosituksena Alsacen oman tiensä kulkijan, Marcel Deissin Engelgarten 2014. Alsacessa valtaosa viineistä on lajikeviinejä, mutta Deiss luottaa field blendeihin. Engelgarten on viiden lajikkeen riesling-vetoinen, hyvin aromaattinen ja hedelmäinen viini, joka sopii hyvin joulupöydänkin ruuille.

Toisena hieman edukkaampi suositus, Chablis:n ko-operatiivin tuottama vanhojen köynnösten viini La Chablisienne Veilles Vignes 2012. Edellistä mineraalisempi viini, joka klassisesti sopii erityisesti äyriäisten pariksi mutta toimii hyvin myös vaikkapa pähkinäisten kasvisruokien tai linruruokien kanssa.

Kuvat@vinatis.co.uk

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 4.luukku: Roseeta joulupöytään

Kuva:Vinatis.co.uk
Suomalainen joulupöytä on varsinainen sekamelska kaikenlaista ruokaa, joten viinien valinta joulupöydälle on ajoittain hieman hankalaa. Jos haluat tänä vuonna taklata joulupöydän yhdellä viinillä niin suosittelemaan tilamaan roseviiniä ja vielä magnum-koossa.

Vierailimme kesälomallamme Ranskassa ja Domaine Tempier oli yksi tila, jossa vierailimme.  Ensisijaisesti vierailimme heidän tilallaan punaviinien takia, mutta maistoimme tilalla myös elämämme parhaimman rose-viinin eli Domaine Tempier Rose 2015. Alkosta tätä viiniä ei saa, mutta onneksi on Vinatis !. Hinta-laatusuhde on kohdillaan tässä viinissä, joka toimii mainiosti myös jouluruokien kanssa.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 3. luukku: Samppanjaa!!!

Vinatikselta löytyy äärimmäisen hyvä valikoima samppanjoita, joista olemme tilanneet melko paljon pieniä puolikkaita pulloja, jotka ovat varsin käteviä kahden hengen juhlahetkiin. Alle kahdella kympillä löytyy ainakin Furdynan cuvee ja Delamotten B de B. Myös isojen talojen samppiksia saa puolikkaissa pulloissa. Isoista pulloista onkin sitten vain taivas rajana. Esimerkiksi tämä Ayala oli hyvää, ja lahjaksi jollekulle tärkeälle voi hankkia vaikkapa klassikon!

perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 2.luukku: Alkuruuaksi kylmäsavulohta, smetanaa ja punajuurta

Meidän perheessä on tapana kokata joulun aikaan aina pikkaisen parempi joulupäivän/tapanin menu Katrin veljien ja äidin kanssa. Joulukuun kausimenu on juuri sellainen, jota voisimme hyvin kokkailla isommallekin porukalle. Siinä on sopivasti joulun makuja, mutta se on kuitenkin tarpeeksi erilainen perinteiseen jouluateriaan verrattuna.

Kylmäsavulohta, smetanaa ja punajuurta 4:lle

20-25 gr kylmäsavulohta/syöjä mieluiten palana
2 punajuurta
1 punasipuli
2 rucolanippua
1 prk smetanaa 
suolaa, pippuria, hunajaa

Kuori punajuuret ja keitä ne suolavedessä kypsäksi. Vaahdota smetana suolan kanssa kovaksi vaahdoksi. Lisää smetanan joukkoon 0.5 dl hienonnettu rucolaa. Mausta rucola-smetanavaahto pippurilla ja hunajalla. Tarkista suola. Kun punajuuret ovat kypsiä, jäähdytä punajuuria kylmän veden alla, jotta väri säilyy. Leikkaa punajuuret ja kuorittu punasipuli niin ohuiksi siivuiksi kuin saat. Mandoliini on tässä hyvä työkalu. Leikkaa kylmäsavulohi reiluiksi paloiksi ja kokoa annos. Tarjoa heti.

Juomasuositus

Joulupöydän kalapöytään käy mainiosti vehnäolut ja myös tälle annokselle venhäolut on oiva kaveri. Kalan rasvaisuus taittuu mukavasti raikkaalla Bryggerin Weizen-oluella. Jos haluat tarjota annoksen kanssa viiniä niin puolikuiva Riesling toimii annoksen kanssa varmasti. 

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 1.luukku: Joulukalenteri on täällä taas

Pullon henkien neljännen joulukalenterin ensimmäinen luukku on jälleen auki. Tänä vuonna joulukalenterin sisältö keskittyy internetistä löytyviin viinikauppoihin, koska olemme tänä vuonna juoneet todella vähän alkon valikoimasta löytyviä viinejä. Osittain siksi, että vakiovalikoima on melko monotonine eivätkä uutuudet ole juuri meitä kiinnostaneet. Viime aikoina alkosta on tarttunut mukaan lähinnä erikoisoluita, joiden valikoimaa monopoli on laajentanut kohtalaisesti. Emme halua kierrättää neljättä vuotta samoja suosituksia alkon valikoimasta joulukalenterissa, koska vaihtelu virkistää. Toinen syy tämänkertaiseen joulukalenterin teemaan on se, että kovin moni ei Suomessa ole kirjoittanut nettikauppojen valikoimasta useampaa postausta. Mukana on tällä kertaa kolme eniten käyttämääme viinikauppaa netissä ja yksi bonuskauppa.

Esittelemme kerran viikossa yhden nettikaupan, josta viiniä voi tilata ja valitsemme kaupan valikoimasta 6-12 kappaletta meidän suosikkiviinejä joulunajan hetkiin ja ensi vuodellekin. Mukana joulukalenterissa on tietysti #kausimenu2016 joulukuun osuus, mutta paino on tänä vuonna vahvasti viineissä.

Mainittakoon tässä vielä se, että kokeilimme taannoin tilata superiore.com-nettikaupasta löytyvää Occipintin Frapatto-viiniä Suomeen alkon erikoistilauksena, kun kiinnosti paljonko alko olisi ottanut provikkaa välistä. Alko selvitti asiaa kaksi viikkoa ja tuli siihen tulokseen että viiniä ei ole saatavissa. Päädyimme sitten "tein itse ja säästin"-tyyppiseen ratkaisuun.

Pidemmittä puheitta esittelemme ensimmäisessä luukussa luottokauppamme ranskalaisten osalta eli vinatis.co.uk. Tämä taisi olla ekoja viinikauppoja, josta tilasimme viinejä ehkä 5 vuotta sitten. Vinatiksella on hyvin laaja yleisvalikoima ranskalaisia viinejä, joten kaupasta löytyy jokaiselle jotakin. Valtaosin suurehkojen tuottajien tuotteita, joukossa kuitenkin erikoisuuksiakin. Vinatiksen toimituskulut Suomeen ovat hyvin edulliset, 14 e per 18 pullon laatikko, lisäpullot 1 e kappale. Vinatis maksaa Suomen verot, joten tullilla ei pitäisi olla nokkaan koputtamista.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Lajike vai terroir ?

Olemme suhtautuneet Etelä-Amerikan viineihin hieman skeptisesti. Aivan viimeaikoina olemme kuitenkin löytäneet etekin chileläisistä viineistä joitain aiempaa raikkaampia ja omaleimaisia viinejä, jotka ovat herättäneet toivon massatuotannon luvatun maanosan viinitulevaisuuden suhteen. Näitä uuden polven tekemiä viinejä on hehkutettu myös kansainvälisessä viinimediassa. Valitettava tosiasia kuitenkin on se, että näiden uudenlaisten viinien saatavuus Suomeen on varsin rajoitettua: Alkossa on suunnaton määrä chileläisiä ja argentiinalaisia viinejä, mutta tyylillisesti tämä valikoima on varsin monotoninen: Isoa parkermarjaa, sahanpuruista poltettua tammea, olematonta hapokkutta ja pehmenneltyjä tanniineja.

Argentiina on tunnettu malbec-viineistään, jotka ovat isoja ja pehmoisia. Tämä alunperin Bordeaux:sta kotoisin oleva rypäle on löytänyt uuden kodin kuumasta Argentiinasta, jossa siitä tuotetuista viineistä tulee tyylillisesti jotain aivan muuta kuin ranskalaisista malbeceista, joista tunnetuimpia lienevät cahorsin viinit. Tämä ilmentää hyvin sitä tosiasiaa, että viinityylon määrittäjänä rypäle on usein toissijainen tekijä maaperän ja ilmaston jälkeen.

Heikki on ollut ihastunut loiren laakson cabernet franc-viineihin jo pari vuotta. Niissä on raikasta marjaisuutta ja rypälelähtöistä mausteisuutta, ja ne ovat usein viileästä ilmastosta johtuen hapokkaita, kohtuullisen matala-alkoholisia ja siten ruokaystävällisiä viinejä. Toisinaan niitä kuitenkin vaivaa vihreä vegetaalisuus, joka etenkin Katrin mielestä on luotaantyöntävä piirre näissä viineissä. 

Viimeisen vuoden aikana on monessa mediassa kehuttu argentiinalaisia cab franceja: Lämpimämmässä ilmastossa rypäleet saadaan varmasti kypsiksi, eikä tuota vegetaalista aromia kehity. Argentiinassa on toisaalta hyvin korkalla sijaitsevia tarhoja, joilla kasvaneissa rypäleissä säilyy raikkaan viinin tekemiseen tarvittava hapokkuus. 
Kuva:alko.fi

Kun bongasimme rakkaasta monopolistamme argentiinalaisen franc-viinin, halusimme ehdottomasti sitä maistaa. Tämä Luigi Boscan Cabernet Franc 2013 viini tulee Mendozan ala-alueelta Luján de Cuyosta, jossa tarhat sijaitsevat noin kilometrin korkeudessa. Massatuottaja herätti hieman epäilyksiä, mutta pakko oli kotiuttaa tämä pullo. 

Avasimme viinin, joka oli lasiin kaadettaessa tumman purppurainen, hyvin syvä väriltään. Sen tuoksussa ei todellakaan ollut vegetaalisuutta: Tuoksu oli tuttua Etelä-Amerikkaa, siitä lötyi liki hilloista luumua ja karhunvatukkaa, hyvin runsasta tammen tuomaa mausteisuutta. Cabernet francin tunnusomainen mausteisuus hukkui tammen tuomaan paahteisuuteen. Tuoksu sinänsä oli ihan  miellyttävä, mutta se kieli jo siitä minkä suutuntuma vahvisti: Iso, marjainen, mausteinen, matalahappoinen viini tuttuun alko-tyyliin. Sokkona ei cab franc rypäleenä olisi tullut mieleen kymmenen ensimmäisen arvauksen joukossa. Viinin suutuntuma oli fokusoitumaton, makukokemus jäi ikään kuin ilmaan leijailemaan ilman tarttumapintaa. Viini oli hyvin alkoholinen, mikä on ongelma ruokayhdistelmissä, etenkin kun hapokkuus jäi hyvin matalaksi. 

Tämä ensimmäinen argentiinalainen cabernet franc-pettymys ei kuitenkaan vielä vienyt toivoamme parempien suhteen: Tämä oli kenties valuttu 'suomalaiseen makuun', jonka ilmeisesti uskotaan tällaisia suosivan (ainakin alkon valikoimasta päätellen). Kansaivälisessä viinimediassa argentiinan franceja ovat kuitenkin kehuneet myös kriitikot, joiden tiedetään arvostavan viinissä raikkautta ja hapokkuutta. Niinpä tulemme kokeilemaan näitä jatkossakin. 

perjantai 25. marraskuuta 2016

Marraskuun kausimenu kokonaisuudessaan

Marraskuun pimeys alkaa olemaan loppusuoralla ja ensi kuussa päästääkin jo joulun odotukseen. Joulukalenteri ilmestyy hieman eri konseptilla tänä vuonna blogin puolella, mutta kausimenu on tietenkin sisälletty joulukalenteriin. Marraskuun kausimenussa pääosassa olivat persimoni, hirvi ja suklaa. Menu toimii mainiosti myös pikkujoulujen herkkuhetkiin.



keskiviikko 23. marraskuuta 2016

alkoholilain kokonaisuudistus, etämyynti ja EU

Alkoholilain kokonaisuudistuksessa on joitakin hyviä ja joitakin viiniharrastajaa huolestuttavia piirteitä. Jälkimmäisistä hankalin on suunniteltu etämyyntikielto. Oli siis pakko pöyhiä hieman EU-lainsäädäntöä.

28 artikla (aiempi EY-sopimuksen 23 artikla) 1. Unioniin sisältyy tulliliitto, joka käsittää kaiken tavaroiden kaupan ja merkitsee, että vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä ja että toteutetaan yhteinen tullitariffi suhteessa kolmansiin maihin.

34 artikla (aiempi EY-sopimuksen 28 artikla) Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

35 artikla (aiempi EY-sopimuksen 29 artikla) Jäsenvaltioiden väliset viennin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

36 artikla (aiempi EY-sopimuksen 30 artikla) Mitä 34 ja 35 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteyteen suunnitellun täydellisen etämyyntikiellon Valtio aikoo perustella mitä ilmeisimmin artiklalla 36. Toivon mukaan tästä saataisiin jatkossa koko EU-alueen kattava kannanotta, jolla kiellettäisiin rajat ylittävä alkoholikauppa kaikkien unionimaiden välillä terveyttä vaarantavana.

37 artikla (aiempi EY-sopimuksen 31 artikla) 1. Jäsenvaltiot mukauttavat kaupallisia valtion monopolejaan niin, että tavaroiden hankintaa tai myyntiä koskevissa ehdoissa ei syrjitä jäsenvaltioiden kansalaisia. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin toimielimiin, joiden välityksellä jäsenvaltio lain nojalla tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti valvoo tai ohjaa jäsenvaltioiden välistä tuontia tai vientiä taikka olennaisesti vaikuttaa siihen. Näitä määräyksiä sovelletaan myös monopoleihin, jotka perustuvat valtion myöntämään yksinoikeuteen.

Jos tulkitsen artiklaa oikein, valtion monopolilla ei pitäisi olla oikeutta päättää mitä tuotteita se ottaa myyntiin ja mitä ei.

Varsin mielenkiintoisia alkon toiminta huomioiden on myös seuraava

102 artikla (aiempi EY-sopimuksen 82 artikla) Sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
a) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
b) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; c) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;
d) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

Etenkin tuo kohta a herättää pohtimaan alkon käytäntöjä esimerkiksi erikoistilauksissa. Jos verojen ja mioden perusteltujen maksujen päälle perityt lisämaksut ovat jonkun mielestä kohtuuttomia, niin tästä 'vois tehrä vähän numeroo'

Enpä ole lakiasiantuntija, mutta jännäksi käy.


maanantai 21. marraskuuta 2016

Viinimatkahaaveet top 5 x 2

Syksyn edetessä ja talven lähetessä on hyvä listata viinialueita, joille haluaisimme (toivottavasti läheisessä) tulevaisuudessa reissata. Koska kirjoittajia on kaksi, tähän kaksi erillistä top 5-listaa. Koska ainakin toistaiseksi olemme tehneet reissut yhdessä, on todennäköistä että molempien listalta löytyvät tulevat toteutumaan. Blanc de Blancsin Annakin kirjoitti hiljattain viinimatkahaaveistaan. 





Heikin lista (epämääräisessä järjestyksessä):

-Etna. Sisilian tulivuorella on kova pöhinä ja ympäristöstään erottuva maaperä ja ilmasto.
-Jerez, koska sherry. Myös alueen tapaskulttuuri houkuttelee. Lisäksi alue sijaitsee sikäli etelässä, että siellä on lämmintä jo melko aikaisin keväällä/myöhään syksyllä
-Champagne ei tällä listalla kaipaa perusteluja. Täytyy häpeäksemme myöntää, ettemme ole vielä käyneet.
-Beaujolais, koska hienoja biodynytuottajia.
-Uusi-Seelanti ja Australia. Sitten kun on puoli vuotta aikaa ja lottovoitto.

Katrin lista
-Champagne, koska klassikko ja yksi lempiviineistä
-Mosel, koska riesling
-Porto, koska portviineissä on sitä jotain.
-Rioja Alta, koska olisihan se hienoa päästä vierailemaan R.Lopez de heredian tilalle.
-Bourgogne/Beaujolais, koska Pinotin ja Gamayn koti

* listat kirjoitettiin toisista tietämättä. Näemmä seuraavat reissut suuntaavat siis Ranskaan, nyt täytyy vain päättää mennäkö ensin Beaujolas'n vai Champagneen...

perjantai 18. marraskuuta 2016

Marraskuun kausimenu: Suklaamoussea ja viskisiirappia talven varalle!

Marraskuussa täytyy kerätä vararavintoa kylmää talvea vasten, ja tässä tarkoituksessa suklaamousse toimii oivallisesti!

Suklaamoussea ja viskisiirappia talven varalle

Suklaamousse:


100 g (80 %) tummaa suklaata
2 munaa huoneenlämpöisinä
1 dl kermaa
0,5 dl sokeria
1 rkl voista sulatettuna

Erota keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi sokerin kanssa.Vatkaa myös kerma vaahdoksi ja sekoita valkuaisvaahtoon. Sulata voi. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa: keskiteholla kunnes puolet suklaasta on sulanut, sitten sekoittele kunnes on tasaista. Lisää suklaaseen ensin voisula ja sitten huoneenlämpöiset keltuaiset. Jos suklaa on liian kuumaa, keltuaiset kypsyvät ja eikä homma pelitä. Toisaalta jos keltuaiset ovat jääkaappikylmiä niin suklaa leikkaa. Eli huolehdi lämpötiloista! Sekoita suklaa varovasti valkuais-kermavaahtoon.

Viskitoffeesiirappi

1 dl sokeria
0,5 dl kermaa
5 cl savuista viskiä

Laita sokeri kasariin ja kuumenna, kunnes alkaa hieman tummua. Ota pois levyltä. Sekoita viski kermaan ja kaada kasariin, sekoittele kunnes karamelli liukenee kattilan pohjalta. Laita matalalle lämmölle levylle ja keitä kasaan kunnes koostumus on sopivan valuva. Jäähdytä.

Karamellisoidut omenat

1 omena lohkoina
sokeria
voita

Laita pannuun sokeri, voi ja omenalohkot. Paistele, kunnes omenoihin muodostuu karamellinen pinta. jäähdytä leivinpaperilla. 

Juomasuositus

Tälle savuisalle ja suklaiselle jälkiruualle sopii stout. Alkuun on juuri tullut uutuutena Sorin Dark Humor Club, jonka suklaisuus ja karamellinen maltaisuus sopivat tälle kuin nenä päähän!