Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


perjantai 15. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 15.luukku: Parhaimmat lahjapullot alle 15€


Jos haluaa antaa viinilahjoja useammallekin ystävälle, ei budjetti välttämättä taivu usean kymmenen euron tuotteisiin. Seuraavassa onkin vinkkejä lahjapulloiksi alle 15 euron hintaan.

Alkon kuva


Ensimmäisenä ovela vinkki ystävälle joka pitää myös oluesta: Gouden Carolus on klassinen belgi-ale, jonka makumaailma on tyypillisen hedelmäinen, maltainen ja hivenen paahteinen. Loistava nautiskeluolut lahjaksi!

Seuraavana vinkki Italiasta. Italian alle 15 euron viinejä selatessamme tulimme siihen tulokseen, että alkoon on haalittu jokaikinen apassimento-punkku jota saapasmaassa tuotetaan. Koska kategoria kerran oli hillloviinien juhlaa, niin päätimme suositella jotain, jonka tyyli on sentään klassikko: Veroccion Amarone irtoaa pikkupullossa alle viidellätoista eurolla, ja toimii varmasti tämän tyylin viinien ystävälle.

Valkoviinisuosituksen kohdalla päätös syntyi yllättävän helposti. Alkon valikoimasta löytyy Mastroberardinon Fiano di Avellino, jonka hienous on valtavassa ikääntymispotentiaalissa. Harva tulee säilöneeksi fiano-viinejä, mutta ne ikääntyvät erittäin kauniisti ja kärsivällisyys palkitaan varmasti. Lahjan oheen kannatta liittää kehotus laittaa viini jemmaan ja avata vaikka jouluna 2025
Alkon kuva

Viimeisenä suosituksena vielä portviiniä. LBV-portit ovat hinta-laatusuhteeltaan loistavia, ja olemme näitä aiemminkin suositelleet. Pikkupullossa on saatavilla Dow's LBV 2011, joka on makeahko portti sinihomejuustoille tai suklaisille jälkiruuille.

torstai 14. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 14. luukku: Meditaatioviinit pimeisiin iltoihin

Arki on ainakin meidän perheessämme kiireistä ja rauhalliset hetket melko vähissä. Joulunpyhät tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden pysähtyä ja keskittyä kunnolla hetkeen. Myös viiniharrastus on kärsinyt kiireestä, kun usein tuntuu että viineistä menee jotakin ohi jos niitä nauttii ruokapöydässä nelivuotiaan vauhkotessa viimeisimmästä ryhmä hau-jaksosta tai laulaessa viimeisintä päiväkodin joulujuhlalaulua. Tämän vuoksi ruokaviinimme ovatkin usein sellaisia, että niihin ei tarvita koko mentaalista kapasiteettia.

Joulu on kuitenkin oiva aika avata niitäkin viinejä, joiden moniulotteisuus haastaa ja vaatii keskittymistä. Hiljaisessa hämärässä hitaasti ja hartaasti nautittu viini on usein meditatiivinen kokemus, joka täyttää aistit ja mielen ja etäännyttää kiireisen arjen. Seuraavassa joitakin mielestämme keskittymistä vaativia viinejä, jotka kannattaa avata vain silloin kuin niille on todella aikaa.

Ensimmäinen suositus tulee Italian Campaniasta: Olemme maistaneet Mastroberardinon Taurasi Riservasta pari vuotta sitten 1980-luvun vuosikertaa, ja sen perusteella voimme vakuuttaa että tällä hetkellä Alkon tilausvalikoimasta löytyvä vuosikerta 1998 on vielä täydessä iskussa. Viini on aromimaailmaltaan moniulotteinen, siinä on ilmeistä italialaista hapankirsikkaisuutta, mutta mukana on myös makeampaa punaista puutarhamarjaa. Marjaisten aromien lisäksi viinissä on ikääntymisen tuomaa leikatun tupakan tuoksua ja kirpakkaa mausteisuutta sekä tuliperäistä kasvupaikkaa ilmentävää maamaisuutta. Suussa viini on ikäänsä nähden vielä napakka, ei kuitenkaan terävän agressiivinen. Viini pyörii suussa ja aromikirjo elää nesteen liikkuessa suusta nieluun. Viini on hienovarainen eikä paljasta itseään hetkessä, vaan se vaatii vaatii keskittymistä. Viini kehittyy lasissa saadessaan happea, mutta toisaalta se tuntuu myös kehittävän maistajaansa aistien tunnistaessa aina uusia ja uusia aromeja tästä upeasta juomasta.
Toinen suositus on perinteinen jouluviinimme: Chateau Musar elää vuodesta toiseen, emmekä ole vielä maistaneet tällä hetkellä alkosta löytyvää (ja jo kaappiin varattua) vuosikertaa 2009. Musarilla on kulttituottajan maine, ja viini jakaa varmasti mielipiteitä. Tämä tarjoilee CS-vetoisen blendin, jossa on kerroksellisuutta ja iän tuomaa aromikirjoa. Aiempien vuosikertojen välillä on yhditävänä tekijänä ollut kohtalaisen runsas bretta, lievä volatiili hapokkuus ja kohtalaisen funkki aromimaailma. Viini on usein vaatinut dekantointia ja kehittynyt happea saadessaan, joten tämän kanssa ei kannata pitää kiirettä. Kuten yllä olevastakin voi päätellä, ei tätä voi suositella puhtaiden ja sliipattujen viinien ystävälle. Mutta kun tähän pääsee sisälle, tulee helposti ostettua pullo seuraavaksikin jouluksi. On tuhansia ja tuhansia teknisesti täydellisiä ja selkeitä lajikeominaisuuksia ilmentäviä viinejä, mutta on vain yksi Chateau Musar.

Myös valkoisista löytyy haastavia ja keskittymistä vaativia viinejä. Tällainen on esimerkiksi Josmayerin ikääntynyt Pinot Gris Grand Cru Brand Alsacesta. Valtaosa alkoon tulevistaAlsacen Grand Cru-viineistä on rieslingejä, mutta tämä Pinot Gris osoittaa, että lajike voi tuottaa upean moniulotteisia ja upeasti ikääntyviä viinejä. Josmayerin Pinot Gris:a olemme maistaneet pari vuotta sitten, ja viini oli hieno ja kerroksellinen: Kypsän omenainen, eksoottisenkin hedelmäinen primaariaromi, jonka taustalla hieman savuinen ja funkki aromimaailma tuo mielenkiintoa ja korostaa  hedelmä-aromeja. Suussa täyteläinen, jopa öljyinen viini jossa on aavistus jäännössokeria. Tämä on hyvä esimerkki valkoviinistä, joka elää lasissa ja kehittää maistajaansa.

Toki myös aiemmissa teksteissä suositelluista löytyy kiinnostavia ja haastavia viinejä, esimerkiksi valkoinen Musar. Sherryt voivat myös toimia meditaatiotarkoituksessa, hyvänä esimerkiinä Lustaun Palo Cortado. Valitsetpa minkä vain, avaa mielesi ja kielesi ja suhtaudu ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen siemaukseen kuin ensimmäiseen, sillä siten voit löytää aina uusia makuja.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 13 luukku: Joulun (ja uudenvuodenkin) kuohuvat

Joulun ja etenkin uuden vuoden aikana kuohuviinin kulutus on huipusssaan, joten mekin suosittelemme kolmea kuohuviiniä eri puolilta Eurooppaa. Nämä ovat vanhoja luottoviinejämme, joten ne ovat tätä blogia seuranneille ehkä jo kyllästymiseen saakka tuttuja.

Ensin cava: Suosittelemme -kuten niin monesti aiemminkin- Juvé y Campsin Reserva Cava Brutia, joka on mielestämme jossain mielessä cavan arkkityyppi: Kukkainen, melko runsas ja upean hedelmäinen kuohuviini höystettynä juuri sopivalla ripauksella hiivasakan kanssa kypsymisestä tulevaa paahdettua aromia.

Toisena Pohjois-Italiasta tuleva Franciacorta: Tutustuimme ja ihastuimme Bellavistan viineihin taannoisella Comon matkalla vajaa 4 vuotta sitten. Alkosta löytyy Alma Gran Cuvée Brut, joka on cavaa sitruksisempi, mineraalisempi ja hapokkaampi. Mielestämme hyvä viini vaikkapa äyriäisten seuraan.

Samppanjaksi suosittelemme Tarlantin Zero Brut Natuerea. Tarlantin tyyli on melko paahteinen ja runsas, viinin aromimaailma on sitruksinen, paahteinen ja mineraalinen, maku hapokas ja jälkimaku pitkä. Viini on täysin kuiva, joten tämä ei välttämättä ole omimmillan maljaviininä vaan sopii paremmin ruokapöytään.

tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 12.luukku: Joulun alkoholittomat vaihtoehdot


Joulun aikana tavataan usein sukua ja perhettä suuremmissa määrin ja joukkoon mahtuu aina niitä, jotka haluavat juomaksi alkoholittoman vaihtoehdon. Onneksi nykyään on saatavilla varsin mainioita vaihtoehtoja alkoholittomista juomista.

Glögiä kuluu meidän perheessä ainakin joulun aikaan paljon ja pidämme kovasti Blossan alkoholittomasta glögistä, joka ei ole niin makea kuin kaupan glögit.

Kuohuvista vaihtoehdoista suosittelemme kahta erilaista vaihtoehtoa. Suomalainen kontion mehun Lehtikuohu on tehty mustaherukan lehdistä ja sopii kaikille perheenjäsenille aattoaterian alkumaljaksi. Toinen mainio vaihtoehto alkoholittomista kuohuviineistä on Australian ison tuottajan Muscat ja Chardonnay rypäleistä tehty Jacob's Creek UnVined Sparkling, joka oli miellyttävä tuttavuus omassa sarjassaan.

Oluista suosittelemme Katrin raskausajan kokemusten perusteella kolmea loistavaa vaihtoehtoa. Espanjalaisen panimon Moritzin alkoholiton olut Moritz Aigua De tuo Katrille mieleen Barcelonassa terassilla nautitut lagerit. Mikkeller on yksi meidän suosikki ulkomaalaisista panimoista ja emme ole juuri koskaan pettyneet heidän oluisiin. Heidän Drinkin' the Sun  on mainio vaihtoehto, jos haluat nauttia kalapöydän kanssa vehnäolutta. Toinen loistava vehnäolut jouluruuille on Bavaria Wit, joka on myös maitokauppojen valikoimassa. Tarpeeksi kylmänä, kun nautit oluen niin et huomaa edes juovasi alkoholitonta olutta.



maanantai 11. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 11. luukku: Juustoviinit

Meidän perheissämme juustot kuuluvat jouluiltaa ja -yöhön. Juustolautasella on meillä yleensä paria kovaa ikääntynyttä juustoa, pehmeää valkohomejuustoa ja jotakin melko intensiivistä sinihomejuustoa. Tampereella joulujuustot kannattaa hakea hallin Juustosopista, johon olemme jo vuosia jättäneet etukäteen joulutilauksen ja noutaneet sen aattoaamupäivällä jouluisesta kauppahallista.

Juustot ovat oiva pari myös monelle viinille. Kovien juustojen kanssa voi toki nauttia punaviiniäkin, mutta mielestämme juustojen seuraan kannattaa valita mieluummin jokin intensiivinen, mahdollisesti hieman makea valkoviini: Nämä toimivat hyvin myös tuoreempien ja kermaisempien juustojen kanssa. Kun valitsee viiniksi jonkin hyvin omaleimaisen, aromimaailmaltaan kompleksin viinin, saa parhaassa tapauksessa aikaan pysäyttäviä yhdistelmiä.

Ensimmäinen suosituksemme onkin viini, joka sopii hyvin juustoille ja tarjoaa monelle aivan uudenlaisen viinielämyksen: Vin Jaune on Juran alueelle tyypillinen savagnin-rypäleestä valmistettu 'keltainen viini', joka valmistetaan samaan tapaan kuin sherry: Vin jaune kypsyy pitkään tynnyreissä hiivaketon alla suojassa suoralta oksidaatiolta. Sherrystä poiketen vin jaunea ei kuitenkaan väkevöidä alkoholilla. Alkosta löytyy kuiva Rolet Arbois Vin Jaune on kuiva, sen aromimaalma on sherrymäisen pähkinäinen jaoksidoituneen omenankotainen. Kaiken kaikkiaan vin jaunea on vaikea kuvailla, vaan se pitää kokea! Comte on alueen juusto, ja se sopiikin erityisen oivallisesti vin jaunen kanssa.

Toinen hyvä pari erityisesti koville juustoille onkin sitten sherry: Lustaun East India Soleraa olemme muistaaksemme suositelleet ennenkin. Tämä oloroso on hieman makea, siinä on paahteista pähkinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä  ja mausteisuutta. Viini on sokerin ja korkeahkon alkoholipitoisuutensa ansiosta runsasrunkoinen ja myös aromimaailma on intensiivinen. Viiniä voikin nauttia juustojen kanssa pienenpieninä siemauksina makuelämyksen kärsimättä, joten pienikin pullo riittää pitkälle! Toimii kovien juustojen parina, mutta makeutensa ansiosta taipuu myös sinihomeen kaveriksi.

Kolmantena suositus pehmeämmille juustoille ja etenkin vuohenjuustolle: Sancerren hapokkaat ja aromikkaat, kuivat sauvignon blanc-viinit komppaavat hyvin kermaisia tuoreempia juustoja. Esimerkiksi Domaine de la Perrière Sancerre on sitruksinen ja yrttinen, vain hennosti herukanlehtinen SB, jota kuivien viinien ja pehmeiden juustojen ystävän kannattaa hankkia juustojensa kaveriksi!

Viimeisenä suosituksena vielä kuohuvaa: Pehmeille juustoille ja erityisesti valkohomejuustoille voi valita pariksi myös kuohuvan viini, jonka kuplat puhdistavat suuta ja tuovat komboon kepeyttä: Samppanjan sijaan suosituksena cheniin blanc-rypäleestä valmistettu Vouvray, josta alkosta löytyy De Chanceny Exellence Vouvray Brut. Cheninin aromimaailma on hieman runsaamman hedelmäinen kuin perinteisten samppanjarypäleiden, ja tämä toimiikin hyvin myös hieman ikääntyneille ja runsasaromisemmille valkohomejuustoille.

Tässäpä juustoviinisuosituksia laidasta laitaan, toivottavasti näistä löytyy sopivia joka makuun. Osa edellä mainituista on tyyriitä, mutta kannattaa huomioida että kalliimmat tuotteet ovat sikäli intensiivisiä että pienempiki lasillinen tarjoaa täyden makuelämyksen!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 10. luukku: Heikin jouluinen glögi

Kaikissa aiemmissa joulukalentereissa lienee ollut Heikin glögiresepti, joka elää fiiliksen mukaan vuodesta toiseen. Tämän vuoden glögin määrääväksi aromiksi valikoitui appelsiini, ja kokonaisuudesta tuli hyvinkin miellyttävä.

Jouluglögi:

0,5 l neutraalia viinaa
2 kanelitankoa
10 neilikkaa
puolikas kuivattu peperoncino-chili
10 kaardemumman siemenkotaa tai 1 tl siemeniä
10 korianterinsiementä
1 vaniljatanko
1 appelsiinin kuoren keltainen osa

Laita mausteet ja viina lasipurkkiin viikoksi pariksi. Siilaa puhtaaksi. Tämän glögipohjan voi sekoittaa sekä puna- että valkoviiniglögigsi. Sekoitussuhde on 1+6 eli puolesta litrasta juurta riittää kolmeen litraan viiniä. Saat siis valmista glögiä 3,5 litraa. Sekoitukseen tarvitaan hieman makeutta, joten lisäsimme glögiin (viiniin keitettämällä sulatettua) sokeria noin 0,5 dl/litra.

Itse teimme glögiä lahjaksi, joten ostimme 3 litran hanapakkauksen punaviiniä, otimme 2 dl sokeria ja 2 dl viiniä ja keitimme näistä sokeriliemen. Sitten sekoitimme lopun viinin, glögijuuren ja sokerin ja pullotimme pieniin pulloihin.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 9. luukku: Joulun oluet

Jos ei halua joulupöytäänsä pelkkää viiniä, on olut hyvä pari monille joulun ruuille. Seuraavassa joitakin mielestämme toimivia oluita jouluruokien kaveriksi.

Alkon kuva

Kalapöydässä toimii lager tai pils. Nämä oluttyylit ovat mielestämme sellaisia, että ne kannattaa nauttia mahdollisimman tuoreena joten suosimme näissä suomalaista. Esimerkiksi Ruosniemen Koodari on hyvä amerikkalaistyyppinen runsaasti humaloitu lager, jonka katkerot pelittävät hyvin niin sokerisuolattujen silakoiden ja sillien kuin rasvaisten ja suolaisten lohikalojenkin kanssa. 


Laatikoita ja kinkkuja lähtisimme ovelasti tasoittelemaan happamalla: Rodenbachin Grand Cru on klassikko, joka ei mielestämme juuri perustelujakaipaisi, mutta tämä hedelmäinen, aromeiltaan viinimäsen moniulotteinen olut on raikas tuulahdus keskelle lanttuisaa laatikkokimaraa.



Myös jälkiruokien kanssa voi nauttia olutta, seuraavassa pari runsaampaa ehdotusta joko jälkiruuaksi tai -ruualle:

Flying Dutchman Rasperry porterin tuoksussa on suklaata ja vadelmaa. Maku on melko kevyt, vienosti maltainen, aavistuksen hapan. Kaikenkaikkiaan varsin helposti lähestyttävä porter sellaisenaan nautittavaksi, tämä ei välttämättä rungoltaan kestä esimerkiksi tuhteja suklaisia jäkiruokia.

Pohjola Talveöön tuoksussa erittäin vahva kookos, vanilja aavistettavissa taustalla. Tuhti hieman paahtunut maltaisuus nousee myös nokkaan. Suussa paksuhkon maltainen, alkuun suutuntuma on rungokas mutta raikkaahko. Jälkimakuun nousee kohtalainen humalan katkeruus, joka tuntuu kitalaessa ja nielussa melko pitkään. Kookoksen jälkimaku tuntuu todella pitkänä. Ehdottomasti jälkiruokien kaveri.