Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 30. huhtikuuta 2012

Muutama arvio vielä ennen vappua!






Muutama arvio vielä ennen vappua!

Ennenkö kuplat huuhtovat pään tyhjäksi täytyy postata arviot 
muutamasta maistetusta viinistä.
Sunnuntain päivällisellä avattiin pitkään säästelty, Tanniinin 
aikanaan valmistujaislahjaksi (2008) saama pinot. Lankomies lahjoitti 
tuolloin pullon, ja nyt kyseisen henkilön läsnäollessa se viimein 
korkattiin. Kyseessä oli siis Bourgognelainen Domaine des Perdrex Nuit 
st. Georges premier cru aux Perdrix, vuosikerta 2002.
Viini oli väriltään jo rusehtavaan kääntynyt. Sen tuoksussa oli 
kuitenkin edelleen voimakkaan marjainen aromi, lähinnä puolukka ja 
vieno mansikka nousivat mieleen. Kuitenkin viinissä tuoksui vahvana 
myös tammiaromi. Tuoksu toi jossainmäärin mieleen paahteisen 
hakkuuaukin puolukkämättäineen. Toivottavasti tällainen maalaileva 
kuvailu sallitaan, viini oli niin loistava kokemus että vielä näin 
seuraavanakin päivänä olen ihan fiiliksissä. Maussa oli hyvä 
marjaisuus, hapot olivat loistavassa kunnossa edelleen. Pyöreitä 
tannineja oli sopivasti. Viini täydensi loistavasti ruokaa, lautasella 
pinot noir-risoton päällä loistavan rosé ankanrinta. Tämä oli 
taivaallista.
Perjantaina löytyi toinen loistava makupari. Viikolta jäänyttä, hieman 
intialaisittain maustettua munakoiso-herkkusienipaistosta tuli 
jatkettua kesäkurpitsalla ja hieman liian suurella hyppysellä currya. 
Kurkuman karvaus pyrki karkaamaan kimppuun ruuasta. Auki sattui 
kuitenkin olemaan Columbia Wineryn Small lot riesling, ja siitäpä 
löytyi apu. Aavistuksen makea, voimakkaan petrolinen ja mineraalinen 
jenkkiriesling pehmesi ruokaa, ja toisaalta ruuan karvaus teki 
viinistä raikkaamman ja korosti kivasti makeutta. Kyse lienee samasta 
efektistä kuin aiemmin todettu yhdistelmä vahvasti humaloitu porter + 
gewurztraminer. Kokeilkaa, jos ette usko.
Hauskaa vappuaattoa kaikille!
Drink responsibly.

-Tanniini-

Hyvää vappua!

Tänään vapun ja kevään kunniaksi Pullon henkelessä maistetaan sokkona seuraavat kuohuvat.

Alkon valikoimasta testissä on monopolin ainut englantilainen kuohuva Ridgeviewin cawendish brut 2009(klassinen samppanjablend), Espanjan cavaa edustaa Guileran Agosarat vuosikertaa 1998(klassinen cavablend), samppanjaa edustaa kaksikin versiota tutuksi tulleelta Maurice Lassalen tilalta, Coquelicot 2002, (Pinot Noir 50 ja Chardonnay 50) ja Blanc de Blancs 2002. Pullon henki kertoo myöhemmin miten se sokkomaistelu meni ja löytyikö joukosta raadin selkeää suosikkia.

Oikein kuohuvaa vappua kaikille!

-Kupla-

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Talven keskellä mökillä!Pääosassa hyvä ruoka ja viini...

Viime viikonloppu kului talven keskellä Kuplan mökillä, kun oli aika pitkään odotetun ruoka-ja viiniviikonlopun Kuplan perheen kesken. Kupla ja sen veli saapuivat mökille jo torstaina illansuussa Kellarinvartijan kanssa ja kaupunkilaiskakarat joutuivat tekemään talven ekat ja vikat lumityöt, jotta mökille pääsi sisälle asti. Tanniini ja Kuplan äiti saapuivat mökille perjantaina töiden jälkeen valmiina nauttimaan kahden kokin kokkailuista. Mökillä oli tarkoitus kokata ruokia maaliskuisesta Gaijinin-vierailusta innostuneena. Kuplalla oli mukana joululahjaksi saatu Farangin keittokirja, jonka perusteella menu valikoitui.

Kun kaksi kokkia lähtee mökille niin mukana oli taas kaikkea mahdollista keittiövälinettä, kuten omat veitset, mausteet ja yms. Tanniinilla oli kuulemma hieman orpo olo kokkailla kotona perjantaina, kun kaikki keittiötarvikkeet olivat Kuplan mukana.

 Perjantain menuna oli niin vietnamilaisia rullia, paahdettua ankan rintaa ja chili-sipuliwokkia kuin jättirapuja ja sitrussalaattia ja vaniljalla maustettuja kampasimpukoita. Menun ideana oli tutustuttaa Kuplan äiti Aasialaisiin makuihin, joihin kaikki muut olivat jo menettäneet makuaistinsa ja sydämensä. Kaikki tarjolla olevat tuotteet käärittiin erilaisiin salaatinlehtiin ja nautittiin erilaisten dippien ja kastikkeiden kera.

Juomina perjantaina oli farangin kirjasta inspiraation saaneet erilaiset drinkit, joista saken käyttö drinkeissä oli todella hyvä löytö. Viineinä oli Kuplan äidin tuoma Maurice Lassallen samppanja. Äitikin on opettu tavoille, kun kommentti oli, että ei ole hyvää ateriaa ilman samppanjaa. Toinen viini oli Alkon luotto-ranskalainen, joka toimi makeutensa kautta hyvin aasialaisten makujen kanssa.









Lauantaina mökille tiensä löysivät myös Kuplan isovanhemmat, jotka tulivat tarkistamaan miltä mökki näyttää ja osaako ne lapsenlapset oikeasti kokata. Lauantaina nautittiin sitten enemmän lihapainotteista menua, jonka tähtinä loistivat Farangin karamellisoitu possu ja karitsan ribsit. Possusta kommentti oli, että kuin karkkia söisi, jota chilisalaatin tulisuus tasoitti miellyttävästi. Muuten tarjolla oli minttu-punaviinimarinoitua karitsan entrecota, bataatti-vuohenjuustotorneja, kokonaisina paahdettuja valkosipuleita ja ratatouillea. Tanniinille oli tarjolla kokonaisena paahdettua munakoisoa ja aasialaisia sieniä ja tofu-ananasvartaita. Ruokien kanssa tarjolla oli pari Alkon erikoisolutta ja todella mielenkiintoinen portugaliainen valkoviini, joka ei pelkästään nautittuna juuri loistanut, mutta nousi eloon ruokien parissa. Ainut negatiivinen kommentti kuultiin Kuplan äidiltä, kun tiskaamisen aika koitti - pihalla tiskaaminen ei ollut ehkä kaikkein mukavinta.












Mökkireissun antoisinta anti hyvän ruuan lisäksi oli, kun Kuplan äiti tajusi mitä eroa on massaviinillä verrattuna pienen alueen viiniin. Testissä oli perus-malbec argentiinasta ja mielenkiintoinen espanjalainen Prioratin alueelta. Kuulemma eron todella huomasi, kun maistoi viinejä rinnakkain.

kellarinvartija huokailee raatona päästyään viimein kotiin lepäämään.
Loppujen lopuksi viikonlopusta kehittyi todella onnistunut aloitus keväälle ja taas jaksaa painaa töissä muutaman viikon ennen kuin kesäloma koittaa ja vietnam kutsuu. Mökkireissu taisi olla kaikkein rankin Kellarinvartijalle, joka vahti torstai-illasta sunnuntai-iltapäivään koko mökin pihapiiriä. Kotona hieman nukutti meidän raatoa.













keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Tamperelaista osaamista viinikartta.fi-palvelussa

Yleensä pullon henkelä arvostelee täällä viinejä ja kirjoittaa ruoka-ja juomakokeilusta omasta näkökulmasta, mutta nyt täytyy kyllä kehua Tamperelaista viiniosaamista yhdistettynä tietotekniseen osaamiseen. viinikartta.fi-palvelun pitäjät ovat lanseeranneet uuden version jo vuoden päivän pystystä olleesta viiniportaalista, joka sijoittaa halutut viinit kätevästi kartalle. Palvelusta löytyy Alkon viinien lisäksi muutkin Alkon juomat, joita käyttäjät saavat arvostella tähtien ja kommentien avulla. Uutta palvelussa on myös ruuan ja juoman yhdistäminen.

Kupla antaa plussaa ehdottamasti kätevästä karttahausta ja tuotetietojen mukana tulevista mahdollisista kommenteista. Annetaan tekijöiden itse lopuksi kertoa mistä kaikki sai alkunsa. Viinikartta.fi tekijöiden haastattelu.

Toivottavasti palvelun käyttäjämäärät kasvavat ja tuotetiedot/kommentit viineistä lisääntyvät, jolloin palvelu toimii loistavasti alan harrastajien tietopankkina Alkon tuotteista.


-kupla-

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Muistoissa Alsacen vaellus!

Kun pääsiäisestä ja punaisista on päästy, alkaa kevät ja valkoisten kausi. Kuolaten jo lueskelin viinilehden parsaa, hollandaisea ja lohipastramia- reseptiä, ja etekin sen kylkeen suositeltua Loirelaista Sauvignonin kuvausta. Valkoinen kausi aukesi kuitekin jo hiljattain taannoisen Alsacen vaelluksen tuliaisella.

Ensimmäisenä avattiin kentien muistorikkain pullo, joka oli muistaakseni myös ensimmäinen tuolta vaellukselta mukaan tarttunut. Olin vaeltanut 2 päivää varsinaisen viinialueen eteläpuolisilla vuorilla, ja toisen päivän iltana saapunut etelään Thannin kylään, jossa viinialuen eteläisimmät (Rangenin) laatupalstat sijaitsevat. Kolmantena päivänä kävelin lähinnä pikkuteitä pitkin viinitarhojen läpi kohti Westhaltenia. Ólin varannut yön Domaine du Bollenbergiltä. Illansuussa aloin lähestyä kylää, ja tarkistin yöpaikan tarkempaa osoitetta. Pieneksi kauhukseni huomasin, että tie tilalle kulki aivan toisesta suunnasta, kukkulan itäpuolelta. Tietä pitkin kiertoa olisi tullut noin 10km, mikä ei innostanut enää koko päivän kävelyn jälkeen. Niinpä päädyin kysymään viininpoimijajoukolta, josko tilalle olisi jokin oikoreitti. Ja sehän oli: Tuosta viinitarhanpoikki kukkulalle, sieltä kinttupolkua vasemmalle, niin siellä jossakin se on. Tämä siis vastaus huonolla englannilla. Lähdin yrittämään, ja onnistuin. Sain huoneen, peseydyin, lepäsin hetken.

Siten pääsin asiaan eli maistamaan tilan viinejä. Tämä oli yksi harvoja tuottajia, jotka edelleen käyttävät puisia käymissammioita ilman lämpökontrollia. Viinien vuosikerrat siis vaihtelevat paitsi kasvukauden, myös viinin käymisen ajan säiden mukaan: Nopasti viilenevänä syksynä saadaan makeampia viinejä käymisen pysähtyessä aiemmin. Maistoin vertikaalisesti eri lajikeviinejä, ja erot olivat aivan selkeitä. Erityisesti ihastuin hieman makeaan Pinot Grisiin vuodelta 2009, ja sitä tarttui pullo mukaan.

 Kyseinen viini aukesikin nyt hyvässä seurassa, ja se oli juuri niin hyvää kuin muistin: Tuoksussa omenaa ja hieman persikkaa, mutta myös voimakas mineraalisuus. Suutuntuma melko täyteläinen. Sopiva, hentona tuntuva makeus joka täydensi mineraalisuutta hienosti. Toimii loistavasti esimerkiksi äyriässalaatille tai muille kevyehköille ruuille.