Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


perjantai 4. maaliskuuta 2011

Maistettu Gérard Bertrand B.Bon Côtes du Rhône



Rhonen viinit ovat ranskalaisista olleet pitkään mieluisia. Jokainen viini on selvästi oma yksilönsä, mutta silti yhdistävänä tekijänä tietty maanläheisyys ja rustiikkisuus. Lisäksi alueen viineistä löytyy hinta-laatusuhteeltaan useita hyviä viinejä arkiseenkin käyttöön.




Rhonelainen luomuviini, jossa rypäleinä grenache ja syrah. Vasta avattuna oli aromi hivenen tunkkainen ja melko alkoholinen. Punaisten marjojen aromeja, multaisuutta ja hentoa pippurisuutta. Myös vaniljaisuutta tuntuu hentona. Hedelmäisyys ja lämmin maanläheisyys tulevat esiin myös maussa, kuten myös pippurinen mausteisuus. Maku on aluksi varsin hapokas ja tanniininen, jälkimaussa kitkeryyttäkin. Avauduttuaan lasissa puolisen tuntia viini kuitenkin pyöristyy selvästi, ja on varsin nautittavaa sellaisenaankin. Luultavasti tämä olisi omiaan täyteläisen lihapadan kumppanina, lammaspadan kanssa vielä ehken parempi.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ranskalaisen paradoksin selitys







Ammatin puolesta olen pitkään seurannut käytyä alkoholin terveyshyödyistä ja haitoista. Suomessa halutaan vähentää alkoholin kulutusta ja sen vuoksi harkitaan alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä. Esitys tosin kaatui kepun ja kokoomuksen erimielisyyteen keinoista, ehkä onneksi...


Pitkään on ollut näyttöä alkoholin kohtuukäytön suojaavasta vaikutuksesta verisuonisairauksien suhteen. Tämän on arveltu johtuvan alkoholin suotuisasta vaikutuksesta kolesteroliarvoihin ja etenkin viinin sisältämistä flavonoideista.Toisaalta tätä suojavaikutusta on selitetty myös tilastoharhalla, jonka on katsottu johtuvan siitä, että absolutistit ovat usein entisiä alkoholisteja tai muutoin vakavastia sairaita ja sairastuvat siksi helpommin. Viinin terveysväitteitteissä sekoittavana tekijänä on ollut ruokavalio, sillä viinin kuluttajien on myös arveltu syövän terveellisemmin. Ruokavalioharhaa vastaan toki puhuu ns. ranskalainen paradoksi: etenkään pohjosranskalaisessa ruokakulttuurissa ei voita tai kermaa vältellä, mutta silti ranskalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus on selvästi brittejä tai amerikkalaisia vähäisempää.


Nyt British Medical Journalissa julkaistiin 38 eri tutkimuksen tuloksia summaava artikkeli alkoholin verisuonisairauksilta suojaavasta vaikutuksesta. Yhteensä tutkimuksissa oli ollut mukana yli miljoona henkilöä, joita oli seurattu keskimäärin 11v. Ilahduttavaa on, että mukana oli 6 suomalaista tutkimusta. Tulokset puhuivat varsin selvää kieltä kohtuukulutuksen terveyshyötyjen puolesta.


Kuolleisuus sydänsairauteen yleensä ja sepelvaltimotautiin erikseen oli alkoholia käyttävillä noin 0,75 absolutisteihin verrattuna, kuten myös sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus. Tutkimuksista eroteltiin ne, joissa oli käyttetty verrokkeina koko elämänsä absolutisteina olleita. Näissä tutkimuksissa havaittiin aivan samanlainen tulos kuin niissä, joissa juomattomia ei eroteltu entisiin alkoholinkulutajiin ja ikänsä absolutisteina olleisiin. Tämä todistaa vahvasti sen puolesta, että alkoholin sydänsairaudelta suojaava vaikutus on todellinen eikä johdu tilastoharhasta. Myöskään muiden sekoittavien tekijöiden eliminoiminen ei vaikuttanut tulokseen. Sepelvaltimotaudissa ei nähty suojavaikutuksen pienenemistä annosmäärien kasvaessa.


Sen sijaan aivohalvausriskiä alkoholinkäyttö ei pienentänyt, jos verrattiin kaikkia alkoholia käyttäviä absolutisteihin. Vähäisiä määriä eli noin 1 annoksen kuluttavilla halvausriski ja -kuolleisuus olivat kuitenkin absolutisteja pienempia. Kuitenkin suuremmilla kulutusmäärillä riski kuolla aivohalvaukseen näytti hieman kasvavan, ja yli 5 annosta päivässä kuluttavilla aivohalvausriski oli noin 1,6-kertainen absolutisteihin nähden.

Tutkimuksessa oli verrattu myös kokonaiskuolleisuutta. Sen suhteen nähtiin selvä suojavaikutus pienillä kulutustasoilla (1 annos/pv). Sen sijaan yli 5 annosta päivässä käyttävillä kuolleisuus oli selvästi koholla. Siispä pullo viintä viikossa pitää terveenä ja elättää pitkään, mutta pullo päivässä ei.

Suomalaisena olisi tietysti mielenkiintoista tietää, eroavatko terveyshyödyt sen mukaan, miten kulutuksen jakaa käyttökerroille. Mutu-tuntumalla voisi sanoa että kännit kerran viikossa-tyyppisellä käytöllä on enemmän haittavaikutuksia, ja krapula lisää riskiä sydämen rytmihäiriöihin. Toisaalta myös suomalaisissa tutkimuksissa oli saatu positiivista näyttöä alkoholin hyödyistä.


Eli hyviä uutisia kaikille meille viinin ystäville. Otetaan sille. Kohtuudella. Salud!