Portviinisarja jatkuu: LBV:n ja tarha-portviinin jälkeen vuorossa on vintage port, joita on ilmaantunut viime vuosina alkonkin valikoimaan melko runsaasti. Nämä ovat portviinitalojen lippulaivoja, joiden eteen nähdään paljon vaivaa. Rypäleet tulevat parhailta tarhoilta, ne valitaan tarkkaan, viini puristetaan edelleen usein jaloin tallaamalla. Sadonkorjuun jälkeen viinin kehitysta tarkkaillaan, ja mikäli viini on tarpeeksi lupaavaa, voi tuottaja julistaa kyseisen viinin vintage-portiksi. Useimmat talot julistavat vuosikerran samoina vuosina, mutta tästä voi olla poikkeuksia. Yleensä näitä vuosikertoja ilmestyy 3-4 vuosikymmenessä, viimeisimmät ovat 2011, 2007 ja 2003.
Vuosikertaportin sanotaan kehittyvän positiiviseen suuntaan elämänsä ensimmäiset 10-15 vuotta ja sukeltavan sitten sulkeutuneeseen vaiheeseen. (Näinhän käy ihmisellekin: lapsuuden progressiivinen kehitys vaihtuu viiden vuoden jurotukseksi siinä 12-14 vuoden iässä.) Parhaimmillaan nämä viinit ovat useimmiten siinä 25-30-vuoden iässä, huippuviinit kehittyvät positiivisesti vielä tämän jälkeenkin.
Vintage Portia avatessa kannattaa muistaa, että pullossa on aina reippaasti sakkaa. Tämän vuoksi viini kannattaa dekantoida varovasti, tarvittaessa suodattimen läpi.
Alkon valikoimasta löytyy melko hyvin vuosikertaportviinejä. Hyvin edustettuna ainakin Graham's (1983, 2000, 2003, 2011) ja Fonseca (1997, 2000). Lisäksi löytyy tutuista Dow's vintage 2011, Kopke 2011 ja Taylor's 1997. Jos löytyy iso porukka ja riittävästi massia, niin Graham's:n viineistä saa jo jonkinlaisen vertikaalin ja siten käsityksen portviinin kehityksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti