Alkon makuhaku

Selailin huvikseni alkon uutuuksia, ja samalla törmäsin uuteen lajitteluperusteeseen, makutyyppiin. En ole itse alla olevia viinejä maistanut. Tiedän toki, että Bordeaux:ssa eri tilojen viinit ovat varsin erilaisia. Kaksi viiniä, sama vuosikerta, samat sekoitesuhteet, sama AC. Arvatkaa kumpi on kumpi. Ja kaiken kaikkiaan, onko 2008 Saint-Estèpe kehittynyt?

Täytynee maistaa, joskin mieluummin odottaisin 10 vuotta...

Domaines Audoy, AC Saint-Estèphe  MERLOT (45 %), CABERNET SAUVIGNON (55 %). 2008

Keskitäyteläinen, tanniininen, herukkainen, kirsikkainen, hennon mokkainen, mausteinen, tasapainoinen

Château Phélan Ségur, AC Saint-Estèphe  CABERNET SAUVIGNON (55 %), MERLOT (45 %). 2008

Täyteläinen, erittäin tanniininen, hapokas, tummakirsikkainen, kypsän karpaloinen, mausteinen, kevyen mokkainen, tamminen

Kesäkivaa!

Satoa viimevuodelta

Kesä tuli viimein, ja Tanniinin viherosasto alkaa parvekkeella rehottaa tosissaan.Tomaatintaimet ja mangoldit kasvavat silmissä, ja yrttipuskia on verotettu jo pari viikkoa. Lämpimät kelit ovat myös rohkaisseet valkoviinien pariin, ja maistettavaksi osuikin varsin mielenkiintoinen tuttavuus.

Tiistaina ruokittiin taas tuttavia, ja kellarinvartija sai seurakseen tuttavien vuoden ikäisen pikkuprinsessan. Näiden yhteiselo sujui hienosti alkukankeuden hävittyä.

Tarjolla arkisen yksinkertaisesti salvia-voipastaa ja nieriää, ohessa parvekepuutarhan basilikalla ja rucolalla kruunattua manchego-salaattia. Pastan Tanniini veivasi omin pikku kätösin, ohjeistusta haettiin henkelän keittiön Silver Spoon-nimisestä raamatusta. (kuva). Ohje on varsin simppeli: 200g 00-karkeuteen jauhettua durumjauhoa, 2 kananmunaa ja ripaus suolaa. Vaivataan jäpäkäksi. Tällä kertaa taikina tehtiin jo maanantaina, ja se sai levätä kelmussa jääkaapissa vuorokauden. Sitten taikinapötkylä jaetaan puolen nyrkin kokoisiin paloihin, jotka jauhotetaan. Palaset ajetaan pastakoneesta läpi ensin paksuksi levyksi, sitten vielä pariin kertaan joka kerralla ohentaen. Välijauhotusta ei tarvittu, mutta valmiit levyt jauhotettiin tarttumisen estämiseksi. Lopuksi levyt ajettiin läpi leikkurista, jolloin niistä saatiin tagliatelle-tyyppistä pastaa .Soirot odottelivat leivinpaperilla keittämistä noin tunnin, eivätkä pahemmin tarttuneet. Operaatio sujui yllättävän helposti noin 15 minuutissa. Tulos oli loistava, ja tätä kokeillaan jatkossakin.

Viininä oli siis Logan Sauvignon Blanc Australian Orangesta.. Kyseinen viini oli uuden maailman SB:ksi melko yllättävä. Väri on vihertävän keltainen. Tuoksu melko tyypillinen SB, herukkaa ja kissanpissiä. Sen sijaan maku poikkesi täysin siitä, mihin esimerkiksi NZ-sauvignoneissa on totuttu: Ei jyräävää hedelmäisyyttä, vaan paremminkin jyräävää mineraalisuutta. Mielen tuli ennemmin Loirelaisen sauvignonin ja Chablis:n risteymä kuin uuden maailman SB. Maussa oli mielestäni myös viitettä malolaktisesta käymisestä, jonkinlaista hapettuneisuutta joka ei kuitenkaan tässä häirinnyt.  Hapokkuus teki suutuntumasta miellyttävän. Maku oli pitkä, ja se kehittyi mineraalien ylivallasta jälkimaun viipyilevään hedelmäisyyteen. Tämä oli ehdottamasti yksi mielenkiintoisimmista SB-viineistä aikoihin, ja tätä taidetaan hankkia kaappin pari pulloa lisää. Voin suositella tutustumista muillekin.

Nyt odotellaan vinantikselle tehdyn Tour de France-tilauksen realisoitumista kotiovelle. Paljon uusia tuttavuuksia, kuten Beaujolais blacia, Corsicalaista roseeta ynnä muuta jännää luvassa. Mutta näistä myöhemmin lisää, jos posti suo. Lisäksi Kupla kävi hakemassa Alkosta pullolliset vanhoja tuttavuuksia Prado Reytä, Nona Petit:ä, Logan Sb:tä ja uutena tuttavuutena Elämän pienien ilojen suosittelemaan Rieslingiä. Eiköhän näillä saada se kesäkin alkamaan...

-Kupla ja Tanniini

Kylmän kesän luottopunkut

Kylmä ja sateinen kesä yllätti Vietnamin lämpöisiin keliin tottuneet ja valkoviinien sijaan meillä on viime aikoina juotu punaviiniä. Reissun aikana puhuimme välillä siitä, kuinka kivaa olisi nauttia lasi valkoista tai kuohuvaa kesän kunniaksi omasta viinikaapista, mutta valkoviini-ja kuohuviinihylly jatkaa kasvamistaan ja punaviinivarastoista on tyhjennetty jo pariin kertaan muutama hyväksi havaittu punainen.

Ensimmäinen kesän suosikki on Gourmonde.de-nettikaupasta muutama vuosi sitten löydetty Italiasta Valtellinan alueelta tuleva Nino Negrin Superiore, jota on maisteltu jo aikaisemmin alppiviinien jälkipyykissä ja sillä kertaa testissä oli vuosikerta 2006. Tänä kesänä on maisteltu taas vuosikertaa 2007, joka oli edelleen suutuntumaltaan ja ensipuraisulta aavistuksen mitäänsanomaton, mutta Nebbiolo-rypäleen hienous nousi esiin, kun viini sai aikaa avautua. Miellyttävä kokonaisuus, jossa nebbiolo ei dominoi liikaa, ja mausta tulee mieleen muutakin kuin liian nuori barolo. Maussa hieno marjaisuus yhdistyy sopivaan määrään paahteista tanniinisuutta muodostaen melko tasapainoisen kokonaisuuden. Loistava ruokaviini, joka uppoaa ehdottomasti Kuplan lempiruuan eli pastan kanssa. Sopii loistavasti myös kylmään kesäkuiseen iltaan, jolloin oli mukava katsella sadetta ikkunalasien läpi ja nauttia kivasta punaisesta hyvässä seurassa.

Toinen kesän suosikki on ollut Alkonkin valikoimasta löytyvä Ribeira del duorosta kotoisin oleva Prado Rey roble 2009, johon Kupla tutustui ensimmäistä kertaa työpaikallaan, kun uudelle ruokalistalle testattiin sopivia viinejä. Tinta Fina-rypäleestä tehty viini jätti vuosi sitten jo mukavan muistijäljen ja kun Kupla maistoi viiniä uudestaan Pirkkahallissa järjestetyissä viinimessuilla tuli houkutus ostaa viiniä muutama pullo kotiinkiin. Onneksi ostettiin, koska viini on sopinut loistavasti rankan työputken päälle avattavaksi viiniksi, joka Kuplan mielestä kelpaa mahtavasti pelkäksi juomaviiniksi, mutta sopii myös loistavasti ruuankin kanssa. Viini on täyteläinen, pehmeä ja jopa helposti lähestyttävä. Maku on runsas, paahteinen, paljon tummia marjoja ja ehkä viikunaa. Mielestäni hyvin tehty Ribeira del douron alueen viini, jossa hinta-laatusuhde on ehdottomasti kohdallaan. Hieman viinistä aistii samoja vaikutteita kuin Uuden maailman bulkkiviineistä, mutta kun viini saa happea, maku monipuolistuu ja todella miellyttävä.

Nyt tuntuu kesä lämpiävän, joten ehkäpä pian päästään niiden vaaleampien ja kuohuvampienkin pariin... Toivotaan.

Takaisin kotona

Pullon henki on hiljentynyt hävettävän pitkäksi aikaa, mutta nyt ollaan taas takaisin arjessa. Pullon hengen porukka lomaili tänä vuonna lähes koko vapaansa ulkomailla. Kupla ehti käydä suosikkikaupungissaan Barcelonassa, jossa rakastui uudestaan Cavaan ja espanjalaisiin tapaksiin. Viinitiloilla ei loman lyhyyden vuoksi ehditty kierrellä, mutta ehkä sit ensi kerralla.

Kupla jatkoi Barcelonasta suoraan Tanniinin ja velipojan kanssa seikkailulle Pohjois-ja Keski-Vietnamiin, jossa matkareitti kulki akselilla Hanoi-Cat Ba-Hue-Lang Co-Hoi An-Vedena Lagoon-Hue-Hanoi-Sapa-Hanoi. Lomalla ei paljon viiniä juotu, koska Franfurtin lentokentältä ostettu samppanjakin jäi jonnekin lähtöportin ja lentokoneen välille. Ainut viiniin liittyvä kokemus oli pullo Obikva SB, jota nautitiin kiskurihintaan paikallisessa 5 tähden resortissa. Velipoika maistoi pakollisen lasillisen Vietnamin omaa punaista Dalat-viiniä, joka oli kuulemma kamala kokemus. Asiaan saattoi vaikuttaa viiniin sekoitettu mulberry-marja ja viinin lämpötila, joka kohtasi paikallisen helteen todella hyvin.

Osterit ja merenelävät olivat niin hyviä

Torilla

Loman parhaaseen antiin kuului Vietnamilainen ruoka ja paikallinen rento meininki, johon järjestelmällisellä suomalaisella on hieman sopeutumista. Jos paikallinen sanoo, että bussi ottaa 3 tuntia ja lähtee kohta niin kannattaa lisätä matka-aikaan muutama tunti lisää ja ottaa mukava asento penkiltä. Ei se ole niin justiinsa tuntui olevan motto ja lomalaisillehan se sopi. Rannat ja sää myös suosivat meitä ja lämpimästi suosittelemme Vietnamia nyt ennen kuin siitä tulee uusi turistikohde Kaakkois-Aasiassa.

Loman jälkeen tehtiin muutaman kerran ruokaa kotonakin ja Alsacen tuliaisviinien ympärille rakentuvasta menusta lisää tietoa heti ensitilassa, kun kuvat ja arviot saadaan Tanniinin puolesta koneelle ja blogiin asti.

Salaatin loistavat raaka-aineet

Kokkikurssilla vieraalla maalla.

Tässä kohtaa vielä kysymys, että mitähän arvon lukijakunta haluaisi meiltä tulevaisuudessa kuulla. Lisää viiniarvioita, reseptejä, matkakertomuksia, ravintola-arvosteluja vai jotain ihan muuta?

-Kupla-

Viimeiset kevätpäivät suomessa ennen reissua

Reissu vietnamiin alkaa parin päivän päästä, huomenna Tanniini jättää Tampereen tomut ja suuntaa Helsinkiin, josta matka jatkuu maanantaina kohti Hanoita ja trooppista lämpöä. Ruokapostauksia saattaa reissun aikana sadella sen mukaan, miten WiFi-verkkoja sattuu hotelleista löytymään. Viimevuotisen vietnaminmatkan perusteella ruoka tulee olemaan mielenkiintoista ja loistavaa.

Viimeisenä iltana poikettiin Tampereen Eurooppalaisella Ruokatorilla. Nyt jo kolmatta kertaa järjestettävä toritapahtuma toi elämää muutoin usein hiljaiseen Hämeenpuistoon, ja ihmisiä oli kevään auringossa liikkeellä kiitettävästi.

Poikkesimme Vinoteca del Piemonten pitämälle terassille ja maistelimme aina keväisen pirskahtelevaa proseccoa. Tunnelma oli juuri sopivan leppoisa, ihmiset iloisia. Tällaissia kaupunkia elävöittäviä tapahtumia on alkanut Tampereellekin ilmaantua entistä enemmän, ja hyvä niin. toivottavasti linja jatkuu.

Maistettu Prosecco (Le Colture Pianer) oli kuivaa, hieman vihertävään kallistuvaa väriltään. Aromina päärynä, maussa mukavan hapokas loppupuraisu. Keväisen raikasta!

Tällainen lyhyt postaus, nyt täytyy hoitaa viimeiset pakkailut.

Perjantaipullo

Ravintolatyöntekijällä vapaa perjantai-ilta ja suunnitelmissa grillata kavereiden kanssa. Perjantaipulloksi valikoitui parsalle kaveriksi valkoista sauvignon blancia kuohuvan muodossa. Kupla on mainonnan uhri ja bongasi Alkosta uuden kuohuvan, jonka tyylisiä kuohuvia ei ollutkaan vielä maistanut. Sää ei näytä tänään suosivan grillaamista, mutta ei se estä perjantaipulloa avaamasta.Toivottavasti kuohuva nostaa hieman tämän sateisen perjantain tunnelmia.

Ps.Kupla lähtee keskiviikkona pitkäksi viikonlopuksi Barcelonaan, joten vinkkejä hyvistä viinibaareista ja ravintoloista otetaan mielellään vastaan.

-kupla-

Kuohuvaa puolisokkona.

Vappua vietettiin siis tänä vuonna kuohuvan puolisokkotastingin ja 

hyvien ruokien parissa. Piknik jäi kylmän ilman vuoksi haaveeksi, 

korvikkeena toimi pullonhenkelä aurinkoisine parvekkeineen.

Maistetut juomat esiteltiin edellä, ja nyt on aika 

julkistaa tulokset.

Maistetuissa kuohuvissa todettiin selkeitä eroja jo värissä: yksi oli 

vihertävän keltainen, yksi kullankeltainen ja kaksi taittui hieman 

punertavaan. Tämä paljasti heti jotain ainakin allekirjoittaneella: 

Punertavat olivat Coquelicot 2002 ja Brut Cavendish, sillä ne olivat 

klassista shampanjablendiä punaisine rypäleineen. Molempien tuoksu oli 

paahtoleipäinen. Toisessa oli vieno marjaisuus mukana, toisessa tuoksu 

oli selkeämmin mineraalinen.

Marjaisalta tuoksuneessa kuplia oli vähemmän, ja tämän perusteella 

tanniini päätyi pitämään sitä 10 vuoden ikäisenä coquelicotina. Ja 

osui oikeaan. Maku tässä oli täysin kuiva, kuplat melko heikot. Aromi 

oli hivenen marjainen, maku varsin pitkä.

Toinen punertava oli Brut Cavendish, jossa oli melko voimakas 

kuplarakenne, mineraalinen ja paahtoleipäinen tuoksu ja varsin kuiva, 

pitkähkö (mutta edellistä lyhyempi) paahteinen ja mineraalinen maku.

Ensimmäisenä rivistössä ollut kullankeltainen viini oli Blanc de 

Blancs 2002. Sen tuoksua vallitsi voimakas paahteisuus, joka muistutti 

jopa poltettua pähkinää. Taustalla tuntui omenainenkin hedelmän 

tuoksu. Kuplat olivat vielä hyvässä kunnossa, ja suutuntuma 

täyteläisen pirteä. Maku oli selvästi edellisiäkin pidempi. Tätä 

päädyttiinkin yleisesti pitämään ruokashampanjana 

voimakasluonteisuutensa vuoksi. Sopisi hyvin äyriäisille, esimerkiksi 

grillatuille sellaisille.

Viimeisenä oli siis Agosarat, sarjan vanhus. Se oli kupliltaan hyvässä 

kunnossa edelleen. Tuoksu oli selvästi edellisiä hedelmäisempi, 

persikka oli paahteisuuden ohella vallistevassa asemassa. Maku oli 

muita maistettuja vähemmän mineraalinen ja hivenen lyhyempi. Erilaisen 

rypälevalikoiman erotti selvästi. Mutta pahaa ei ollut tämäkään.

Yleisesti ottaen parhaana pidettiin Blanc de Blancsia, josta tuli 

ainakin Tanniinin uusi lempishampanja. Luonnetta löytyi, ja tätä 

tullaan todella testaamaan jatkossa. Kaikkia edeltäviä on kaapissa 

runsaasti jäljellä, ja niiden kehitystä tullaankin tulevina vuosina 

seuraamaan.

-Tanniini