Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste blanc de blancs 2002. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blanc de blancs 2002. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Viinibloggaajien illallinen: viinejä, ruokaa ja loistavia ihmisiä

8.3. lauantaina järjestettiin viinibloggareiden tapaaminen Helsingissä. Idea toistuvista tapaamisista syntyi saman porukan pikkujouluissa, ja tämä oli ensimmäinen jatko-osa.

Tilaisuus järjestettiin Ceesta shop:n tiloissa töölöntorinkadulla. Paikka ei olisi voinut olla sopivampi, liiketila täynnä upeita herkkuja ja laadukkaita viinilaseja. Illallisesta vastasivat WomenMenWinen Miikka ja Toni. Ruuista ei voi sanoa pahaa sanaa, taso pysyi hyvänä koko illan vaikka keittiö maisteli kaikki viinit muun porukan mukana. Merkki todellisesta ammattitaidosta !

Homma toimi niin, että kukin paikalla olleista bloggareista oli valinnut viinin, jolle WMW:n pojat olivat suunnitelleet annoksen. Herrat tosin ohjailivat hieman valintoja, kun 15 punaviinin maistaminen alkoi häämöttää. Myöhässä viininsä ilmoittaneet siis toivat valkkareita ja kuohuvia, mutta muutoin valinta oli vapaa. Yhden annoksen kanssa maistettiin ähkyn välttämiseksi useampaa viiniä, jolloin päästiin myös arvioimaan mikä yhdistelmä toimi parhaiten.

Itse veimme mukanamme monesti kehumaamme samppanjaa, Maurice Lassallen Blanc de Blancs 2002:a. Tämä Chigny-Les- Roses:n kylästä Montagne de Reims:n alueelta tuleva samppis on jo hyvin ikääntynyt. Tuoksu on vahvasti voinen ja paahtoleipäinen sekä mineraalinen*. Hedelmäpuolella tuoksu oli lähinnä persikka-päärynäakselilla. Maku on säilynyt raikkaana, kuplat ovat pienet ja pirteät. Teräksisyyttä maussa ei ole, alkutuntuma on hedelmäisen hapokas ja raikas, jälkimaku pitkähkö ja briossisen paahteinen. Harmi vain, että vuosikerta -02 on loppu viinimestareilta. Täytyy varmaan tilata testiin vuosikerta -08.


Viini tarjottiin kauniin, sormin syötävän amusen kanssa. Paahdetun maa-artisokan päälle oli koottu erityisrasvaista hapankermaa ja siianmätiä, ja nälänherättäjänä tämä toimi mahtavasti. Myös viini toimi mielestämme hienosti annoksen kanssa: Raikkaat hapot puhdistivat suun hapankerman raskaan ja täyteläisen suuntäyttävyyden jälkeen, ja mineraalisuus toimi yhteen mädin kanssa hienosti. Paahteisuus sai tukea paahdetusta maa-artisokasta, jonka rakenne oli muuten yksi parhaista koskaan ! Viinin hedelmä toi oman lisänsä makupaletille, ja kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa.

Ateria jatkui myöhään iltaan, ja ilta jatkui vielä myöhempään kuin ateria. Lassallen jälkeen seuraava viini oli Blanc de Blancsin tuoma ei-samppis! Jos haluat tietää lisää menusta, niin kurkkaa WMW:n poikien blogin puolelle.

*Jossakin vaiheessa todettiin, että mineraalisuus on vain sosiaalinen konstruktio eikä todellinen asia, joten  se siitä. Never again.

Harvinaisen monipuolinen kattaus maistettuja viinejä yhden illan aikana.

torstai 3. toukokuuta 2012

Kuohuvaa puolisokkona.


Vappua vietettiin siis tänä vuonna kuohuvan puolisokkotastingin ja 
hyvien ruokien parissa. Piknik jäi kylmän ilman vuoksi haaveeksi, 
korvikkeena toimi pullonhenkelä aurinkoisine parvekkeineen.
Maistetut juomat esiteltiin edellä, ja nyt on aika 
julkistaa tulokset.
Maistetuissa kuohuvissa todettiin selkeitä eroja jo värissä: yksi oli 
vihertävän keltainen, yksi kullankeltainen ja kaksi taittui hieman 
punertavaan. Tämä paljasti heti jotain ainakin allekirjoittaneella: 
Punertavat olivat Coquelicot 2002 ja Brut Cavendish, sillä ne olivat 
klassista shampanjablendiä punaisine rypäleineen. Molempien tuoksu oli 
paahtoleipäinen. Toisessa oli vieno marjaisuus mukana, toisessa tuoksu 
oli selkeämmin mineraalinen.
Marjaisalta tuoksuneessa kuplia oli vähemmän, ja tämän perusteella 
tanniini päätyi pitämään sitä 10 vuoden ikäisenä coquelicotina. Ja 
osui oikeaan. Maku tässä oli täysin kuiva, kuplat melko heikot. Aromi 
oli hivenen marjainen, maku varsin pitkä.
Toinen punertava oli Brut Cavendish, jossa oli melko voimakas 
kuplarakenne, mineraalinen ja paahtoleipäinen tuoksu ja varsin kuiva, 
pitkähkö (mutta edellistä lyhyempi) paahteinen ja mineraalinen maku.
Ensimmäisenä rivistössä ollut kullankeltainen viini oli Blanc de 
Blancs 2002. Sen tuoksua vallitsi voimakas paahteisuus, joka muistutti 
jopa poltettua pähkinää. Taustalla tuntui omenainenkin hedelmän 
tuoksu. Kuplat olivat vielä hyvässä kunnossa, ja suutuntuma 
täyteläisen pirteä. Maku oli selvästi edellisiäkin pidempi. Tätä 
päädyttiinkin yleisesti pitämään ruokashampanjana 
voimakasluonteisuutensa vuoksi. Sopisi hyvin äyriäisille, esimerkiksi 
grillatuille sellaisille.
Viimeisenä oli siis Agosarat, sarjan vanhus. Se oli kupliltaan hyvässä 
kunnossa edelleen. Tuoksu oli selvästi edellisiä hedelmäisempi, 
persikka oli paahteisuuden ohella vallistevassa asemassa. Maku oli 
muita maistettuja vähemmän mineraalinen ja hivenen lyhyempi. Erilaisen 
rypälevalikoiman erotti selvästi. Mutta pahaa ei ollut tämäkään.
Yleisesti ottaen parhaana pidettiin Blanc de Blancsia, josta tuli 
ainakin Tanniinin uusi lempishampanja. Luonnetta löytyi, ja tätä 
tullaan todella testaamaan jatkossa. Kaikkia edeltäviä on kaapissa 
runsaasti jäljellä, ja niiden kehitystä tullaankin tulevina vuosina 
seuraamaan.
-Tanniini

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Hyvää vappua!

Tänään vapun ja kevään kunniaksi Pullon henkelessä maistetaan sokkona seuraavat kuohuvat.

Alkon valikoimasta testissä on monopolin ainut englantilainen kuohuva Ridgeviewin cawendish brut 2009(klassinen samppanjablend), Espanjan cavaa edustaa Guileran Agosarat vuosikertaa 1998(klassinen cavablend), samppanjaa edustaa kaksikin versiota tutuksi tulleelta Maurice Lassalen tilalta, Coquelicot 2002, (Pinot Noir 50 ja Chardonnay 50) ja Blanc de Blancs 2002. Pullon henki kertoo myöhemmin miten se sokkomaistelu meni ja löytyikö joukosta raadin selkeää suosikkia.

Oikein kuohuvaa vappua kaikille!

-Kupla-