Ystävänpäivänä on aika hemmotella rakkaita ruualla

Meillä ruokaa laitetaan aina rakkaudella, ja erityisellä rakkaudella silloin kun saadaan lähipiirin jäseniä  vierailulle. Hyvän ruuan laittaminen on yksi tapa osoittaa rakkautta lähipiirille.  Mielestämme mikään ei voita hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. Ystävänpäivänä voit siis hemmoitella lähipiiriä seuraavalla menulla

Sitruunavoissa paistettua madetta ja maa-artisokkakeittoa.
                 ___
Kuorrutettua karitsan karetta, palsterakkapyreetä, yrttisiä perunoita ja kahta kastiketta
                ____
Vadelma-valkosuklaamousse ja suklaalehykäisiä

Menun tekeminen kannattaa aloittaa karitsan marinoimisesta, mutta ohjeet tulevat tässä järjestyksessä. Ohjeista tulee 4 hengelle sopivasti ruokaa.

Maa-artisokkakeitto

1 kg maa-artisokkia
2-3 perunaa
vettä niin, että tuotteet peittyvät
1-2  dl kermaa maun mukaan
suolaa
pippuria
hunajaa
pari lusikallista voita

1 made
1 sitruuna
voita

Kuori maa-artisokat kylmän veden alla ja laita kuoritut ne kylmään veteen kattilaan. Kuori perunat ja lisää maa-artisokkien joukkoon. Keitä suolan kanssa niin kauan, että ovat kypsiä. Kaada osa keitinliemestä erilliseen astiaan ja soseuta tuotteet hienoksi. Jos haluat keitosta samettisen pehmeää, siivilöi keitto vielä siivilän läpi soseuttamisen jälkeen. Mausta pippurilla ja hunajalla. Lisää joukkoon maun mukaan kermaa ja voita. Hunajan makeus sopii hyvin maa-artisokan kanssa yhteen.

Mateen valmistus

30-50 g madetta/hlö

Nylje made tai osta nyljettyä madetta. Irrota filee kylkiruodoista. Leikkaa suupaloiksi. Raasta vajaan sitruunan kuori pannulle, lisää siihen nokare voita. Anna kuumita. Paista mateet pikaisesti sitruunavoissa rusehtaviksi, mausta suolalla ja tarjoa keiton kruununa. Jos madetta jää yli, voit keittää lopuista perinteisen madekeiton.

Kokoa annos. Pohjalle paahdettu leipä, pikkelöityä sipulia ja madetta. Kaada keitto näiden päälle ja tarjoa heti.

Jos haluat, voit tarjota keiton kanssa paahdettua maalahden limppua tai muuta makeaa maltaista leipää.

Pikkelöity punasipuli

1 kpl punasipulia

Liemi:

1 dl valkoviinietikkaa
2 tl suolaa
1 rk sokeria
4 kpl neilikkaa
1 laakerinlehti
3-4 kpl maustepippuria.

Laita kaikki liemen ainekset kattilaan ja kiehauta seos. Lisää joukkoon ohueksi leikatut punasipulin renkaat ja keitä seosta 3-4 minuuttia miedolla lämmöllä. Jätä sipulit jäähtymään liemeen.

Karitsan kare

200 gr karitsan karetta/hlö

Marinadi:

punaviiniä
yrttejä(timjami, oregano, rosmariini, persilja yms.)
suolaa
pippuria

Kuorrute Ravintola Murun tapaan

1 dl timjami-rosmariiniseosta
0.5 dl oliiviöljyä
2-3 ruokalusikallista korppujauhoja
1 valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria
dijon sinappia

Laita siivotut karitsan kareet marinadiin reilua vuorokautta ennen ateriaa. (Muista laittaa lihan siivoamisesta jääneet roippeet talteen, tarvitset niitä kastikkeen valmistuksessa !) Valmista kuorrute tarjoilupäivänä. Silppua yrttejä ja valkosipulinkynttä hieman. Laita astiaan yrtit, valkosipuli, oliiviöljy, mausteet. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisää joukkoon korppujauhoja niin paljon, että seoksesta tulee kiinteää.

Kuivaa marinoidut karitsat ja ota pannulla väri kareen molemmille puolille. Sivele kareen pinta dijon-sinapilla. Lisää dijonin päälle kuorrute ja kypsennä kareet 200-asteisessa uunissa 55 asteeseen, jos haluat karitsasta mediumin. Anna vetäytyä folion alla muutama minuutti ja leikkaa annospaloiksi.

Palsternakkapyree

1 kg palsternakkaa
maitoa niin, että palsternakat peittyvät
2-4 valkosipulin kynttä, jos haluat
suolaa
pippuria
voita

Kuori palsternakat ja pilko niitä hieman. Jos haluat voit ottaa kovan sydämen pois. Laita palsternakat kattilaan ja lisää maitoa niin, että juurekset peittyvät. Lisää kattilaan myös kuoritut valkosipulin kynnet, jos haluat. Keitä matalalla lämmöllä kypsäksi. Varo, että maito ei pala pohjaan. Kaada osa maidosta erilliseen astiaan ja soseuta palsternakat tasaiseksi. Mausta suolalla, pippurilla ja voilla. Voit lisätä maitoa soseen joukkoon, jos se on liian tiukkaa.

Yrttiperunat

1 kg lapin puikuloita
Rosmariinia ja timjamia(tuoreita, jos on)
Suolaa
Oliiviöljyä

Pese perunat ja laita perunat uunivuokaan. Hiero perunoiden pintaan yrtti-suolaseosta. Lisää joukkoon oliiviöljyä reilusti ja paista perunoita 225-asteissa uunissa, kunnes perunat ovat kypsiä.

Tumma kastike

1 sipuli
yrttejä
karitsan kareesta poistetut roippeet
punaviiniä
vettä
suolaa
sokeria
pippuria
maizenaa suurustukseen

Ruskista öljyssä roippeita ja sipulia. Lisää kattilaan yrtit, punaviiniä ja vettä niin, että tuotteet peittyvät reilusti. Mausta pippurilla ja sokerilla. Keitä seosta 1-2 tuntia kasaan niin, että jäljellä on 1/3 osaa alkuperäisestä määrästä. Siivilöi sattumat pois kattilasta. Tarkista suola ja muut mausteet. Suurusta maizenalla, jos on tarpeen. Vatkaa joukkoon juuri ennen tarjoilua hieman voita, että saat kastikkeeseen kauniin kiillon.

Dijonilla ja yrteillä maustettu majoneesi

Perusmajoneesin ohje

1 keltuainen
n.1 dl öljyä
sinappia
suolaa
sokeria
etikkaa
pippuria

Lisäksi:

Dijonsinappia
Timjamia
Persiljaa

Erottele kananmunasta keltuaiset ja valkuaiset. Laita keltuainen kulhon pohjalla. Lisää joukkoon teelusikkallinen sinappia, suolaa, pippuria, sokeria ja tujaus etikkaa. Sekoita ainekset hyvin ja ala lisämään öljyä majoneesin joukkoon koko ajan sekoittaen. Varo lisäämästä öljyä liian nopeasti, jotta majoneesi ei juoksetu. Majoneesissa on tarpeeksi öljyä, kun seos on tiukkaa. Tarkista maku ja mausta lisää jos on tarpeen.

Lisää perusmajoneesin joukkoon pieneksi silputtuja yrttejä ja sinappia maun mukaan.
Kokoa annos. Ensin lautaselle pyre ja perunat, lisää kareet ja päälle tummaa kastiketta. Lisää annoksen viereen myös majoneesi. Jos haluat voit tarjota annoksen lisänä myös vaikka uunijuureksia tai paahdettuja kasviksia.

Valkosuklaa-vadelmamoussea ja suklaalehykäisiä

1/2 dl paseerattua vadelmaa
75 g valkosuklaata
liivatelehti
1,5 dl kermaa

100g tummaa suklaata

Paseeraa vadelma siivilän läpi. Liota liivate. Sulata valkosuklaa vesihauteessa, lämmitä samalla paseerattu vadelma ja liuota liivate siihen. Sekoita sitten vadelma sulaneen suklaan joukkoon, anna jäähtyä. Lisää lopuksi kevyesti vaahdotettu kerma. Jätä jähmettymään 4-5 tunniksi jääkaappiin.

Suklaalehdykät teet temperoimalla tumman suklaan (sulata 2/3 mikrossa varovasti, lisää loppu pieninä paloina joukkoon ja sekoittele kunnes on tasaista). Temperoinnin jälkeen levitä suklaamassa leivinpaperille noin 3 mm paksuiseksi levyksi.

Ennen tarjoamista kokoa komeus: Leikkaa jähmettyneestä tummasuklaalevystä ympyrämuotilla esim 7 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä. (3 per annos). Nosta ensimmäisen päälle reilu nokare.

Ja viineiksi suosittelemme seuraavia: 

Keitolle:

Gosset Excellence brut: Talon viinejä on haukuttu kovasti ruokaystävällisiksi shamppiksiksi. Tämä kuiva, mineraalisen paahteinen viini kompannee kalaisaa, pehmoista keittoa mitä upeimmin.

Toisena vaihtoehtona hieman vähemmän paahteinen ja paremmin päivän teemaväriin uppoava vinkku: Pongrácz rosé on etelä-afrikkalainen pinot noirin ja chardonnayn sekoite. Täysin kuiva, metsämarjainen viini ei varmasti keittoa jyrää.

Pääruoka: 

Tälle emme tarjoa kuin yhden vaihtoehdon, ja se on aina varma Nona Petit (alias Iugiter ?) La Conreria d'Scala Deiltä. Hieman keskivertoa prioratilaista vähemmän mineraalinen, terhakan marjaisa, mutta samalla mausteisen nahkainen. Sopii lampaalle kuin villatumppu lapsosen käteen.

Jälkkäri:

Banyuls on aina oiva vaihtoehto, kun kyseessä on suklainen jälkiruoka. Alkon vakiovalikoimasta löytyy Sardane Banyuls Grand Cru 2006. Makea, hillotun hedelmäinen ja mausteinen viini tekee jälkiruokanautinnon lähes taivaalliseksi!

Viikonlopun viini: La Creu Negra 2008

Viikonlopun viini on tällä kerralla (viimeaikojen Espanja-teemaa jatkaen...) Scala Dein DOCa Priorat. Viini aukeni, kun aurinko ensimmäisen kerran oli näkyvissä horisontin yläpuolella töistä päästessä perjantaina ja muistutti olemassaolollaan taannoisesta Prioratin vaelluksesta. Kyseinen vaellus oli HYVIN aurinkoinen (ja hikinen...).

Scala Dein viinitalolle päädyimme vahingossa. Luulimme varanneemme sieltä kierroksen, mutta osoittautui että kierros olikin cellers del scala dei:stä. Aivan eri asia. Scala dei on prioratin vanhimpia viinintuottajia, tilat ovat vanhassa luostarissa. Sen sijaan cellers on moderni viinitalo, joka muuten tuottaa muun muassa vain alkon valikoimissa olevan Nona Petit-viini. (joskin epäilemme, että tilallakin myytävä Iugiter on sama viini...)

Joka tapauksessa, maistelimme Scala dein viinit, ja niistä siis avattiin nyt La Creu Negra.

Loistava viini: Väri syvä purppura. Tuoksussa ennen kaikkea punaisia marjoja, hentoa yrttisyyttä. Mutta maku, se räjäytti paletin ainakn itselläni: Ensin tuntuu tuo voimakas punaisten marjojen pommitus. Sitä seuraa jännittävä yrttinen vaihe, jossa olin aistivinani jopa appelsiinin kuoren aromia. Tämän jälkeen tulee voimakkaan mineraalinen jälkimaku, joka muistuttaa taas Prioratin kivisistä poluista. Huikea viini. This Rocks.

Lyhyestä virsi kaunis. Jos eksytte prioratiin, käykää ehdottomasti Escala Deissä. Kylä sijaitsee upealla paikalla aivan Montsantin massiivin juurella. Hieno paikka, hienoja viinejä. Ostimme muuten mukaan myös edellä mainitun massiivin päällä kasvaneista rypäleistä tehdyn RAR-viinin, jota on tuotettu vain muutama sata pullollista. Mielenkiinnolla odotamme tuota korkealta massiivilta tulevaa viiniä, joka vielä on maistamatta.

Kesäkivaa!

Satoa viimevuodelta

Kesä tuli viimein, ja Tanniinin viherosasto alkaa parvekkeella rehottaa tosissaan.Tomaatintaimet ja mangoldit kasvavat silmissä, ja yrttipuskia on verotettu jo pari viikkoa. Lämpimät kelit ovat myös rohkaisseet valkoviinien pariin, ja maistettavaksi osuikin varsin mielenkiintoinen tuttavuus.

Tiistaina ruokittiin taas tuttavia, ja kellarinvartija sai seurakseen tuttavien vuoden ikäisen pikkuprinsessan. Näiden yhteiselo sujui hienosti alkukankeuden hävittyä.

Tarjolla arkisen yksinkertaisesti salvia-voipastaa ja nieriää, ohessa parvekepuutarhan basilikalla ja rucolalla kruunattua manchego-salaattia. Pastan Tanniini veivasi omin pikku kätösin, ohjeistusta haettiin henkelän keittiön Silver Spoon-nimisestä raamatusta. (kuva). Ohje on varsin simppeli: 200g 00-karkeuteen jauhettua durumjauhoa, 2 kananmunaa ja ripaus suolaa. Vaivataan jäpäkäksi. Tällä kertaa taikina tehtiin jo maanantaina, ja se sai levätä kelmussa jääkaapissa vuorokauden. Sitten taikinapötkylä jaetaan puolen nyrkin kokoisiin paloihin, jotka jauhotetaan. Palaset ajetaan pastakoneesta läpi ensin paksuksi levyksi, sitten vielä pariin kertaan joka kerralla ohentaen. Välijauhotusta ei tarvittu, mutta valmiit levyt jauhotettiin tarttumisen estämiseksi. Lopuksi levyt ajettiin läpi leikkurista, jolloin niistä saatiin tagliatelle-tyyppistä pastaa .Soirot odottelivat leivinpaperilla keittämistä noin tunnin, eivätkä pahemmin tarttuneet. Operaatio sujui yllättävän helposti noin 15 minuutissa. Tulos oli loistava, ja tätä kokeillaan jatkossakin.

Viininä oli siis Logan Sauvignon Blanc Australian Orangesta.. Kyseinen viini oli uuden maailman SB:ksi melko yllättävä. Väri on vihertävän keltainen. Tuoksu melko tyypillinen SB, herukkaa ja kissanpissiä. Sen sijaan maku poikkesi täysin siitä, mihin esimerkiksi NZ-sauvignoneissa on totuttu: Ei jyräävää hedelmäisyyttä, vaan paremminkin jyräävää mineraalisuutta. Mielen tuli ennemmin Loirelaisen sauvignonin ja Chablis:n risteymä kuin uuden maailman SB. Maussa oli mielestäni myös viitettä malolaktisesta käymisestä, jonkinlaista hapettuneisuutta joka ei kuitenkaan tässä häirinnyt.  Hapokkuus teki suutuntumasta miellyttävän. Maku oli pitkä, ja se kehittyi mineraalien ylivallasta jälkimaun viipyilevään hedelmäisyyteen. Tämä oli ehdottamasti yksi mielenkiintoisimmista SB-viineistä aikoihin, ja tätä taidetaan hankkia kaappin pari pulloa lisää. Voin suositella tutustumista muillekin.

Nyt odotellaan vinantikselle tehdyn Tour de France-tilauksen realisoitumista kotiovelle. Paljon uusia tuttavuuksia, kuten Beaujolais blacia, Corsicalaista roseeta ynnä muuta jännää luvassa. Mutta näistä myöhemmin lisää, jos posti suo. Lisäksi Kupla kävi hakemassa Alkosta pullolliset vanhoja tuttavuuksia Prado Reytä, Nona Petit:ä, Logan Sb:tä ja uutena tuttavuutena Elämän pienien ilojen suosittelemaan Rieslingiä. Eiköhän näillä saada se kesäkin alkamaan...

-Kupla ja Tanniini

Talven keskellä mökillä!Pääosassa hyvä ruoka ja viini...

Viime viikonloppu kului talven keskellä Kuplan mökillä, kun oli aika pitkään odotetun ruoka-ja viiniviikonlopun Kuplan perheen kesken. Kupla ja sen veli saapuivat mökille jo torstaina illansuussa Kellarinvartijan kanssa ja kaupunkilaiskakarat joutuivat tekemään talven ekat ja vikat lumityöt, jotta mökille pääsi sisälle asti. Tanniini ja Kuplan äiti saapuivat mökille perjantaina töiden jälkeen valmiina nauttimaan kahden kokin kokkailuista. Mökillä oli tarkoitus kokata ruokia maaliskuisesta Gaijinin-vierailusta innostuneena. Kuplalla oli mukana joululahjaksi saatu Farangin keittokirja, jonka perusteella menu valikoitui.

Kun kaksi kokkia lähtee mökille niin mukana oli taas kaikkea mahdollista keittiövälinettä, kuten omat veitset, mausteet ja yms. Tanniinilla oli kuulemma hieman orpo olo kokkailla kotona perjantaina, kun kaikki keittiötarvikkeet olivat Kuplan mukana.

 Perjantain menuna oli niin vietnamilaisia rullia, paahdettua ankan rintaa ja chili-sipuliwokkia kuin jättirapuja ja sitrussalaattia ja vaniljalla maustettuja kampasimpukoita. Menun ideana oli tutustuttaa Kuplan äiti Aasialaisiin makuihin, joihin kaikki muut olivat jo menettäneet makuaistinsa ja sydämensä. Kaikki tarjolla olevat tuotteet käärittiin erilaisiin salaatinlehtiin ja nautittiin erilaisten dippien ja kastikkeiden kera.

Juomina perjantaina oli farangin kirjasta inspiraation saaneet erilaiset drinkit, joista saken käyttö drinkeissä oli todella hyvä löytö. Viineinä oli Kuplan äidin tuoma Maurice Lassallen samppanja. Äitikin on opettu tavoille, kun kommentti oli, että ei ole hyvää ateriaa ilman samppanjaa. Toinen viini oli Alkon luotto-ranskalainen, joka toimi makeutensa kautta hyvin aasialaisten makujen kanssa.

Lauantaina mökille tiensä löysivät myös Kuplan isovanhemmat, jotka tulivat tarkistamaan miltä mökki näyttää ja osaako ne lapsenlapset oikeasti kokata. Lauantaina nautittiin sitten enemmän lihapainotteista menua, jonka tähtinä loistivat Farangin karamellisoitu possu ja karitsan ribsit. Possusta kommentti oli, että kuin karkkia söisi, jota chilisalaatin tulisuus tasoitti miellyttävästi. Muuten tarjolla oli minttu-punaviinimarinoitua karitsan entrecota, bataatti-vuohenjuustotorneja, kokonaisina paahdettuja valkosipuleita ja ratatouillea. Tanniinille oli tarjolla kokonaisena paahdettua munakoisoa ja aasialaisia sieniä ja tofu-ananasvartaita. Ruokien kanssa tarjolla oli pari Alkon erikoisolutta ja todella mielenkiintoinen portugaliainen valkoviini, joka ei pelkästään nautittuna juuri loistanut, mutta nousi eloon ruokien parissa. Ainut negatiivinen kommentti kuultiin Kuplan äidiltä, kun tiskaamisen aika koitti - pihalla tiskaaminen ei ollut ehkä kaikkein mukavinta.

Mökkireissun antoisinta anti hyvän ruuan lisäksi oli, kun Kuplan äiti tajusi mitä eroa on massaviinillä verrattuna pienen alueen viiniin. Testissä oli perus-malbec argentiinasta ja mielenkiintoinen espanjalainen Prioratin alueelta. Kuulemma eron todella huomasi, kun maistoi viinejä rinnakkain.

kellarinvartija huokailee raatona päästyään viimein kotiin lepäämään.

Loppujen lopuksi viikonlopusta kehittyi todella onnistunut aloitus keväälle ja taas jaksaa painaa töissä muutaman viikon ennen kuin kesäloma koittaa ja vietnam kutsuu. Mökkireissu taisi olla kaikkein rankin Kellarinvartijalle, joka vahti torstai-illasta sunnuntai-iltapäivään koko mökin pihapiiriä. Kotona hieman nukutti meidän raatoa.