Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Roseviinitasting ystävän polttareissa

Viime lauantaina juhlin taas yksiä polttareissa. Jännästi tässä kolmenkympin molemmin puolin on ystäväpiirissä juhlittu neljäntyyppisiä juhlia, synttäreitä, polttareita, häitä ja ristiäisiä. Polttarisankari on toivonut vuosikausia Kalevan viiniklubin porukalle roseviineihin keskittyvää tastingia. Sellainen on kyllä suunnitteilla tälle kesälle, mutta pitihän tasting myös ottaa polttareiden ohjelmaksi.

Alkossa ei rosee-kausi ole vielä selvästi alkanut, koska valikoima oli aavistuksen verran rajoittunut. 3 erityyppistä viiniä tarttui kuitenkin mukaan. Tarkoituksella valitsin viineiksi kuivan, puolikuivan ja puolimakean, koska polttariporukasta osa osallistui ensimmäiseen viinitastingiin.

Puolikuivaa edusti Suomen tunnetuin rosee, Portugalin ylpeys Mateus. En ole aikaisemmin maistanut Mateusta, ja ainoat muistikuvat pullosta minulla on mökiltämme löytyvistä kynttilänjaloista. Viini oli tuoksultaan makeahkon mansikkainen, tuttifruttimainen ja aika pitkälti sellainen kuin olin kuvitellutkin. Maku seuraili tuoksua. Makeus ei noussut päällimmäiseksi mauksi, koska viinissä olevat pienet kuplat taittoivat makeutta mukavasti. Minun makuuni viini oli liian yksioikoinen, mutta ymmärrän ihmisten viehätyksen Mateukseen. On tällä paikkansa varmasti Alkon valikoimassam ja voisi toimia drinkkien pohjana kuumana kesäpäivänä ihan mukavasti.

Kuiva vaihtoehto oli Itävallasta St.Laurent-rypäleestä tehty Stadlmann rose 2012. Luomuviini tulee Thermenregionin alueelta, josta St.Laurent on peräisin. Rypäle on ilmeisesti Pinot Noirin ja vielä jonkin tunnistamattoman lajikkeen risteytys. Viinin väri oli kauniin vaalean oranssi. Tuoksu on hillittyn hienostunut, josta löytyy vadelmaa, metsämansikkaa ja mietoa kukkaisuutta. Maku on kuiva, hapokas ja raikas. Tarkemmalla maistamisella mausta löytyy marjaisuutta, mineraaleja ja hillittyä omenaa. Maultaan viini on enemmän valkoviinimainen kuin tyypillinen roseeviini. Varsin mainio löytö hintaluokassaan (12.88€). Tätä tulee taatusti nautittua tänä kesänä. Tämä oli myös muun polttariporukan suosikki.  Löysipä yksi vieraista tämän avulla sen jujun miksi roseviinejä valmistetaan ja nautitaan.

Viimeisenä maistettiin puolimakeata viiniä Yhdysvalloista. Beringer Zinfandel Rose 2012 oli täysin omanlainen viininsä tässä seurassa. Viinin tuoksussa oli aistittavissa voimakaasti mansikkahilloa, marjaisuutta ja makeutta. Maku seurasi vahvasti tuoksun mailmaa ja oli todella makea. Viini ei uponnut minulle makeutensa vuoksi kovinkaan hyvin, mutta voisi toimia mansikoiden ja vaahtokarkkien kanssa hyvin jää(h)dytettynä.

Kaiken kaikkiaan antoisa tasting, joka toimi hyvänä ohjelmanumerona polttareissa. Ei huono tasting, kun löytyi taas yksi hyvä roseviini lisää nautittavaksi kesähelteillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti