Joulukalenterin 12.luukku: Punaisia suosituksia joulupöytään

Perinteisille jouluruuille sopii mielestämme paremmin valko- kuin punaviini: Happamanmakeat silakat tai toisaalta suolaiset ja rasvaiset lohikalat huutavat hapokkaan raikkaita valkoviinejä, ja punaisten puolelta on vaikea löytää hyviä pareja myöskään täyteläisille ja makeahkoille joululaatikoille. Yhä useammat kuitenkin syövät joulupöydässään jotain muuta kuin edellä mainittuja, joten punaviinisuosituksillekin on paikkansa:

 Ensimmäisenä hyvin edullinen portugalilainen: Täyteläinen ja marjainen Quinta das Setencostas tulee Alenquerin alueelta, joka on laajemman Lissabonin alueen ala-apellaatio pääkaupungin koillispuolella. Vähemmän tunnetujen paikallisten lajikkeiden sekoite tarjoilee kohtalaisen suoraviivaisen kattauksen tummia marjoja ja pehmoista mausteisuutta. Suussa hyvin täyteläinen (pienen jäännössokerinkin ansiosta), keskitanniininen ja pyöreä. Jos haluat nauttia laatikoiden ja kinkun seurassa punaista, saattaa tämä olla peliliike.

Toinen suositus tulee meidän rakkaasta Prioratistamme: Keskihintainen Nona Petit on alueen viiniksi varsin edullinen. Garnachaa ja Samsoa Bordeaux-lajikkeiden tukemana. Edellistä viiniä punaisempia marjoja kuten kirsikkaa ja mansikkaa, hennosti viikunaa. Runsas ja mausteinen tuoksu. Suussa runsas, hapokkuuden ansiosta kuitenkin melko raikas. Alueelleen tyypillisen tanniininen ja mineraalinen.  Tämä toimii hyvin liharuokien seurassa, laatikoiden seurassa tuskin niinkään.

Viimeinen punaviinisuositus on tilausvalikoimasta: Hivenen hintavampi COS Cerasuolo di Vittoria on ihastuttava ja monikäyttöinen viini. Se tulee kuumasta Sisiliasta, mutta on yllättävän raikas. Nero d'Avolan ja frapatton sekoite on perusvireeltään raikkaan punamarjainen, mutta kaupan päälle saa monikerroksisen kattauksen mausteisuutta, yrttisyyttä ja kukkeutta. Kerrassaan hieno viini, joka sopii runsasaromisille ja yrttisille ruuille, erityisesti tomaattipohjaisille.

Karitsanpaistia ja ratatouillea pääsiäiseksi

Keväällä alkaa munakoisojen ja kesäkurpitsoiden sesonki välimeren maissa, joten näitä alkaa saada Suomestakin edullisemmin. Kyseinen aika ei ole aivan vielä, mutta pääsiäisruuan kanssa ajattelimme ottaa vähän ennakkoa ja kokkasimme karitsanpaistia, ratatouillea ja punaviinikastiketta.

Karitsanpaistia ja ratatouillea

4 annosta

600-800 g Karitsan paistia

Marinadi: 

2 dl punaviiniä
0,5 dl oliiviöljyä
0,2 dl punaista balsamicoa
1 pieni valkosipuli (ei siis kynsi vaan sipuli)
1 sitruunan kuoren keltainen osa
3 oksaa tuoretta rosmariinia
2 tl kuivattua timjamia tai reilusti tuoretta
5 laakerinlehteä
10 kokonaista mustapippuria
2 rkl hunajaa
8-10 g suolaa

Ratatouille: 

1 iso munakoiso
3 porkkanaa
2 keskikokoista sipulia
1 iso paprika tai 2 pientä
1 kesäkurpitsa
10 valkosipulin kynttä
400 g kirsikkatomaatteja (tuoreita tai purkista)
0,5 dl oliiviöljyä
0,3 dl valkoista balsamicoa
3 laakerinlehteä morttelissa murskattuna
timjamia, mustapippuria, rosmariinia
3 rkl sokeria
2 tl suolaa

Tee marinadi edellisenä tai sitä edellisenä päivänä:

Kuori valkosipulit, sekoita marinadin aineet ja laita ne karitsan kanssa lasipurkkiin tai muuhun astiaan vähintään vuorokaudeksi, mielellään kahdeksi. Pidä astia tietysti jääkaapissa.

Tarjoilupäivänä voit esikypsentää karitsan halutessasi seuraavasti: Ota mahdollisimman suuri pata ja täytä vedellä. Lämmitä vesi 55-asteiseksi ja laita uuni noin 50 asteeseen. Ota karitsa marinadista, laita se minigrip- tai muuhun pussiin ilman ilmaa, sulje tämä vielä toiseen pussiin ja laita pussit lämpimään veteen. Jätä lämpömittari pataan, laita se uuniin ja pidä uunia säätämällä veden lämpötila noin 55 asteessa. Tällaisessa koti-sous-videssä karitsa saa muhia tunteja.

Tee ratatouille: kuori sipulit ja porkkanat, pilko kasvikset reilunkokoisiksi paloiksi. Silppua valkosipuli hienoksi. Laita muut kasvikset paitsi tomaatit vuokaan, heittele päälle sokeri, suola ja mausteet, kaada mukaan öljy ja etikka, sekoita ja levittele lopuksi tomaatit päälle. Kypsennä uunissa 175 asteessa ainakin tunti, peitä tarvittaessa foliolla lopussa.

Kastike: 

Marinointiliemi
5 dl liha- tai kasvislientä

Sekoita edelliset, keitä puolisen tuntia. Siilaa pois marinadin kiinteät osat.  Keitä kokoon, mausta tarvittaessa etikalla, suolalla tai sokerilla tarpeen mukaan. Lisää lopuksi voita kiilloksi jos haluat.

Kun ratatouille alkaa olla valmis, ota karitsa pois kylvystä. Avaa pussit. Kuumenna valurautapannu niin kuumaksi kuin hellasta lähtee. Lisää pannuun reippaasti oliiviöljyä. Nakkaa karitsat pannuun ja kypsennä käännellen niin, että palaset saavat maillardia ja hieman karsinogeeniä. Leikkaa paistinpalat siivuiksi, kokoa annos laittamalla pohjalle kastiketta, lammikkoon ratatouillea, päälle karitsat ja vielä lopuksi karitsankostukkeeksi hieman kastiketta. Tarjoa esimerkiksi Bandolin puna- tai roséviinin tai Chateauneuf-du-Papen tai paremman sellaisen kanssa .

joulukalenterin 5. luukku: Tyylikkäät tanniiniset viinit selkeille liharuuille

Tähän joulukalenterin luukkuun olemme keränneet punaviinejä, jotka ovat runsasaromisia ja rungokkaita mutta eivät kuitenkaan hilloisen täyteläisiä. Näissä on raikkautta, mutta niitä ei voi kuitenkaan runsaan tanniinisuutensa vuoksi sanoa kevyiksi. Monet seuraavista suosituksista ovat hieman ikääntyneitä, joten niistä löytyy enemmän kypsytyksen tuomia aromeja ja vähemmän tuoretta marjaisuutta kuin nuorista punaviineistä. Nämä ovat viinejä selkeiden liharuokien kuten paistin tai pihvin seuraksi. 

Ensimmäiseksi suosittelemme loistavaa kreikkalaista viiniä Naoussan alueelta. Kir-Yiannin Ramnista tuli alkon valikoimiin jo vuosia sitten, ja olemme kirjoittaneet siitä ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten. Viini oli välillä poissa valikoimista, mutta on tehnyt paluun tilausvalikoiman puolelle ja sitä voimme lämpimästi suositella. Kohtalaisen täyteläinen, mausteinen, hyvähappoinen, varsin tanniininen ruokaviini, josta alkonkin hinta on kohtuullinen.

Toinen tyylikäs klassikkosuositus tulee Riojasta. Remellurin viinien rypäleet on kasvattetu huolella Riojan korkeimmilla tarhoilla. Eri tarhojen rypäleet viiniytetään erikseen, kypsytetään pitkään tammessa ja sekoitetaan upeiksi klassen satulanahkaisiksi, makean mausteisiksi viineiksi, jotka kestävät hyvin myös pullokypsytystä. Remellurin Reservaa suosittelimme jo viime vuonna Decantalon valikoimasta. Alkon hinta on reilun kympin suurempi, mutta viini on muihin alkon vastaan hintaisiin tuotteisiin nähden varsin laadukas.

Perinteisesti tähän kategoriaan täytisi sisällyttää barolo, ja niitä löytyykin alkosta kohtalaisesti. Nyt suosittelemme kuitenkin hieman vähemmän tunnettua nebbiolo-viiniä Piemontesta: Travaglinin Gattinara on loistava viini, joka mielestämme pesee hinta-laatusuhteessa valtaosan tunnetummista baroloista. Tämä kuten gattinarat yleensäkin on graniittisen maaperän ansiosta barolo-viinejä marjaisampi ja raikkaampi eikä aivan niin kovatanniininen. Tällä hetkellä alkosta on saatavilla vuosikerta 2012, joka on jo varsin lähestyttävä. Tämä sopii hyvin vaikkapa selkeäpiirteisille riistaruuille. Olemme kirjoittaneet travaglinista pariinkin kertaan blogin puolelle jo aikaisemmin, kun vierailimme tilalla keväällä 2015 ja kun travaglini oli viinibloggaajien yhteispostauksen aiheena keväällä 2017. 

Sitten vielä viimeisenä viimekesän matkan ja aiempienkin maisteluiden perustella Etna rosso. Alkosta löytyy useammankin tuottajan viinejä, mutta suosittelemme kuitenkin Tenuta Delle Terre Nereä, koska se on ensimmäinen Etna Rosso jota olemme aikanaan maistaneet. Etnan punaviinejä tituleerataan joskus Sisilian pinot noireiksi, eikä suotta: Etna rosso on toisaalta selkeästi italialaisen kirsikkainen, mutta mausteisuus ja raikas hapokkuus muistuttavat etäisesti pinotia. Viini on mielestämme laatuun nähden kohtuullisesti hinnoiteltu jopa alkossa. Tätä voisi suositella tomaattisille  liharuuille, mutta myös muunlaisilla happamilla kastikkeilla kruunatut lihat toimivat.

Kuvat: alko.fi

Joulukalenterin 4 luukku: Joulun tuhdit punaviinit

Suomessa monet haluavat joulupöytäänsä tuhdin ja runsaan punaviinin. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että on vaikea löytää perinteisille jouluruuille huonommin sopivaa viiniä kuin edellä mainittu: Jouluruokien makeus nostaa viinin alkoholin polttavuutta ja tanniinien purevuutta ja tekee näistä viineistä helposti kovia. Kokonaisuus muodostuu mielestämme myös raskaaksi, kun viini ei tarjoa suuta raikastavaa hapokkuutta vaan jatkaa samaa raskasta linjaa ruuan kanssa.

Vaikka tämä runsas punaviinityyli ei meille kovin läheinen olekaa, on tuhdeille ja täyteläisillekin punaviineille paikkansa: Näitä voi nautiskella vaikkapa kylmänä talvi-iltana lumi(tai räntä)sadetta katsellessa. Jos joulupöydässä on haudutettua lihaa makeiden laatikoiden sijaan, niin silloin näistä jokin voi hyvin toimia joulun ruokaviininäkin.

Ensimmäinen tyylikäs suositus tulee Rhonesta: Domaine du Vieux Lazaret Chateauneuf du Pape Cuvee Exeptionelle on mausteinen, tumman marjainen ja erittäin täyteläinen viini, jossa on runsas mutta pehmeähkö tanniinisuus. Täsmäruoka tälle viinille olisi luonnollisesti riista, joko patana tai fileenä kastikkeen kera

Prioratista tulee vanha suosikkimme Nona Petit, joka on melko tyypillistä Priorat-viiniä pehmeämpi ja runsaampi, koska blendissä on kohtalaisen reippaasti merlot:a. Tästä löytyy vaniljaista tammea, garnachan tuomaa punaista marjaisuutta ja kohtalaisesti tammen pyöristämää tammisuutta. Hyvä viini sellaisenaankin, mutta tämä menee hyvin vaikkapa karjalanpaistin kanssa.

Kenties tuhtien viinien kevyemmästä päästä on Chileläinen Torres Cordillera Carignan. Viinin aromimaailma on mausteinen, lihasan täyteläinen ja tummahedelmäinen. Viinissä on kuitenkin kohtalaisen hyvin hapokkuutta, joka tekee siitä tasapainoisen. Tämä menisi mielestämme erityisen hyvin lihapatojen kanssa.

Viimeisenä on toki pakko suositella Amaronea: Corte Giaran Amarone on kohtalaisen kuiva ja amaroneksi matala-alkoholinen. Tämän lämmittävän viinin aromeista löytyy tummia marjoja ja tammikypsytyksen mokkaisia ja suklaisia aromeja. Tätä sopii nautiskella takkatulen ääressä, mutta tämä voisi toimia myös juustojen kanssa.

Joulukalenterin 3.luukku: Parhaimmat pikkujoulupullot

Pikkujoulujen sesonki on kovimmillaan, joten tietenkin suosittelemme myös parhaat viiniherkut työ/kaveriporukan pikkujouluihin. Hintaluokka on 10-15€ välissä ja listaa koottaessa on käytetty mukana myös hiukan huumoria.

Hipstereiden illanistujaisiin suosittelemme tietenkin italaista tulevaa Hipster Negroamaroa, jonka keskitäyteläinen ja mausteinen maku sopii loistavasti pikkujoulun pöydän herkkujen kanssa. Tästä saa myös loistavia kuvia sosiaalisen median puolelle.

Tyttöjen pikkujouluihin loistava vaihtoehto on puolikuiva risukka Saksanmaalta eli Most Wanted Riesling. Toimii niin ruuan kanssa kuin ilmankin. Jos kuohuva maistuu paremmin tyttöporukalle niin Most Wanted Sparkling tölkki toimii mainiosti myös tyttöjenillan juomamenussa. Molemmat vaihtoehdot toimivat myös loistavasti instagram-kuvissa rekvisiittana.

Poikien illanistujaisissa täyteläisenä punaviininä toimii mainiosti Vino Rosso by Charles Smith. Toinen hyvä vaihtoehto on espanjalaisen Juan Gil 4 Meses Monastrell, jota suosittelemme tanniinisten viinien ystäville.

Jos pikkujouluseurue tykkää glögistä niin suosittelemme ehdottomasti The Ugly Glühweinia.

Näiden vinkkien myötä toivotamme kaikille oikein riemukasta pikkujoulukautta.

Joulukalenterin 15.luukku: Lahjapullot punaviinin ystävälle

Punaviini, mikä takuuvarma lahjaidea. Tässä neljä hyvää vaihtoehtoa Alkon valikoimasta. Disclaimer:QP 2013 saatiin näytteenä maahantuojalta.

Ensimmäisenä alkon syksyn uutuus Antonelli Sagrantino di Montefalco 2008. Montefalco sijaitsee Umbriassa, Toscanan kaakkoispuolella Apenniinien rinteillä. Sagrantino on alueen alkuperäislajike, joka tuottaa erittäin robusteja, mausteisia ja hyvärunkoisia viinejä. Antonellin viini on keskisyvä, reunalta aavistuksen rusehtavaan taittava tiilenpunainen. Tuoksussa hapankirsikkaa, lyijykynäistä kuivaa tammea, mausteisuutta. Maku on hyvin kulmikas: Viinissä on hyvin rapsakka hapokkuus, joka ilman ruokaa maistettuna iskee kuin miljoona volttia. Maku tuo mieleen hieman raa’at puolukat ja kirsikat. Jälkimaussa happo lievenee, kuivattava tanniinisuus saattelee raikkaan marjaista jälkimakua jossa marja-aromit haipuvat pikku hiljaa todella kauniilla tavalla. Viini on varsin jyrkkä, ja kestänee vielä hyvin kymmenisen vuotta kaappia. Loistava kovan rasvaisen juuston kanssa. Toimisi varmaan myös vahvan makuiselle rasvaiselle lihalle tai riistalinnulle

Toisena vaihtoehtona Espanjan klassiselta Riojan viinialueelta tuleva kohtuuhintainen QP 2013. Viinin tuoksu on mausteinen, tumman marjaisa ja satulanahkainen. Maku on täyteläinen, karhunvatukkainen, nahkainen ja aavistuksen vaniljainen. Tanniinit ovat pehmeäköt ja tasapainoiset. Jälkimaku on pitkä ja miellyttävä. Oikein oivallinen tuttavuus Riojan alueen vanhasta tyylistä pitäville alle 15 euron hintaluokassaan, jonka maku sopii varmasti monen suomalaisen suuhun. Saatavilla jouluna alkosta myös lahjapakkauksessa.

Kolmantena vaihtoehtona Viinilehden vuoden paras punaviini vuonna 2015: Luigi Bosca Caberbet Franc 2011. Tumman marjaisa tuoksu, jossa on karhunvatukkaa, vahvaa mausteisuutta ja maanläheisyttä. Maku on raikkaan marjainen, hyvin tasapainoinen ja lämpimän mausteinen. Viinin runko on tasapainoinen ja maku on pitkä, etelä-amerikkalaiseksi yllättävän hapokas ja raikas. Oikein hyvä viini hintaluokassaan (17.88 €). Kerrankin jotain freesiä tavaraa Argentiinan Mendozasta. Voi nauttia jo nyt, mutta kestänee myös muutaman vuoden säilytystä. Käy hakemassa lahjapulloksi, jos vielä löydät alkoista.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä Chilestä Ventisqueron tilan huippuviini Pangea Syrah 2007. Viinin tuoksu on tumman marjaisa, hieman pölyinen ja suklaisen mausteinen. Maku on hyvin täyteläinen ja kypsän hedelmäinen. Viinin runko on hyvä, hapokkuutta on tarpeeksi pitämässä överi marjaisuuden kurissa. Tanniineja viinissä on runsaasti, mutta ne ovat hyvin pehmeenneet iän myötä. Kyseessä on ''isojen'' uuden maailman viinin rakastajan unelmaviini, joka on todella hyvin tehty.

Kuvat:alko.fi

Joulukalenterin 12. luukku: Joulupöydän punkut

Punaviinien löytäminen joulupöytään on mielestämme paljon vaikeampaa kuin valkoviinien, mutta yrittänyttä ei laiteta. Punaviini ei saa olla liian tanniininen, sillä ruokien makeus tekee tällaisesta viinistä herkästi kovan ja epämiellyttävän. Sama koskee korostettua tammisuutta, joka saattaa makean laatikon rinnalla muuttua oksan pureskelua muistuttavaksi. Mielellään viini saisi siis olla kevyehkö, matalatanniininen mutta melko hapokas. Alla kolme ehdotusta.

Tämä kesä oli erittäin lämmin, ja siitä syystä tämän vuoden beaujolais noveau on harvinaisen viinimäinen ja runsaan marjaisa viini. Gamayssa on hyvä hapokkuus, mikä leikkaa kivasti joulupöydän täyteläisiä laatikoita. Siten kannattaa harkita vakavasti vaikkapa Duboeufin Noveauta, jota emme normaalivuonna suosittelisi, mutta nyt hellekesän mahdollisuus on hyödynnettävä. 

Toisena vaihtoehtona suosittelemme viiniä eri planeetalta: Jenkkiläinen Seghesion Sonoma Zinfandel toimii samalla periaatteella kuin valkoviinipuolella puolikuiva viini: tässä on alkoholia 15 %, mikä tekee viinistä makean makuisen ja antaa vastapainoa makeille laatikoille. Kinkkuviiniksi tämä toimii myös aivan hienosti.

Kolmantena vaihtoehtona jälleen kevyempää: Neiss N-II Trocken 2012 on itävaltalainen pinot noir-CS-pinot madeleine-sekoitus, jota on kypsytelty melko reippaasti tammessa. Tammen aromi on kuitenkin varsin hyvin integroitunut, sillä se tuntuu lähinnä lyijykynmäisenä tanniinisuutena jälkimaussa. Olin aluksi skeptinen pinot-cs-yhdistelmän suhteen, mutta ilmeisesti pitkä kypsytys on taittanut pahimman mustaherukkapastillityyppisen cs-aromin; tuoksu on hieman tavanomaista spätburgunder-pinotia runsaamman hedelmäinen, edelleen kuitenkin selvästi tunnistettava kypsän karpaloinen ja aavistuksen vegetaalinenkin. Metsänpohjan aromeja, mausteisuutta löytyy lisäksi. Tanniinit ovat keveähköt, mutta happoa löytyy reippaasti. Maussa hedelmäisyys on korkeintaan keskitäyteläinen. Viini on kepeähkö ja hapokas, joten toiminee varsin hyvin ainakin kinkun ja lohikalojen kanssa. Mikäli tunnet vetoa spätburgunderin aromimaailmaan, niin tämä on valintasi.

Tässä kolme erilaista vaihtoehtoa joulupöytään, toivottavasti löysit näistä inspiraatiota!

Kuvat: alko.fi