Joulukalenterin 15.luukku: Lahjapullot punaviinin ystävälle

Punaviini, mikä takuuvarma lahjaidea. Tässä neljä hyvää vaihtoehtoa Alkon valikoimasta. Disclaimer:QP 2013 saatiin näytteenä maahantuojalta.

Ensimmäisenä alkon syksyn uutuus Antonelli Sagrantino di Montefalco 2008. Montefalco sijaitsee Umbriassa, Toscanan kaakkoispuolella Apenniinien rinteillä. Sagrantino on alueen alkuperäislajike, joka tuottaa erittäin robusteja, mausteisia ja hyvärunkoisia viinejä. Antonellin viini on keskisyvä, reunalta aavistuksen rusehtavaan taittava tiilenpunainen. Tuoksussa hapankirsikkaa, lyijykynäistä kuivaa tammea, mausteisuutta. Maku on hyvin kulmikas: Viinissä on hyvin rapsakka hapokkuus, joka ilman ruokaa maistettuna iskee kuin miljoona volttia. Maku tuo mieleen hieman raa’at puolukat ja kirsikat. Jälkimaussa happo lievenee, kuivattava tanniinisuus saattelee raikkaan marjaista jälkimakua jossa marja-aromit haipuvat pikku hiljaa todella kauniilla tavalla. Viini on varsin jyrkkä, ja kestänee vielä hyvin kymmenisen vuotta kaappia. Loistava kovan rasvaisen juuston kanssa. Toimisi varmaan myös vahvan makuiselle rasvaiselle lihalle tai riistalinnulle

Toisena vaihtoehtona Espanjan klassiselta Riojan viinialueelta tuleva kohtuuhintainen QP 2013. Viinin tuoksu on mausteinen, tumman marjaisa ja satulanahkainen. Maku on täyteläinen, karhunvatukkainen, nahkainen ja aavistuksen vaniljainen. Tanniinit ovat pehmeäköt ja tasapainoiset. Jälkimaku on pitkä ja miellyttävä. Oikein oivallinen tuttavuus Riojan alueen vanhasta tyylistä pitäville alle 15 euron hintaluokassaan, jonka maku sopii varmasti monen suomalaisen suuhun. Saatavilla jouluna alkosta myös lahjapakkauksessa.

Kolmantena vaihtoehtona Viinilehden vuoden paras punaviini vuonna 2015: Luigi Bosca Caberbet Franc 2011. Tumman marjaisa tuoksu, jossa on karhunvatukkaa, vahvaa mausteisuutta ja maanläheisyttä. Maku on raikkaan marjainen, hyvin tasapainoinen ja lämpimän mausteinen. Viinin runko on tasapainoinen ja maku on pitkä, etelä-amerikkalaiseksi yllättävän hapokas ja raikas. Oikein hyvä viini hintaluokassaan (17.88 €). Kerrankin jotain freesiä tavaraa Argentiinan Mendozasta. Voi nauttia jo nyt, mutta kestänee myös muutaman vuoden säilytystä. Käy hakemassa lahjapulloksi, jos vielä löydät alkoista.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä Chilestä Ventisqueron tilan huippuviini Pangea Syrah 2007. Viinin tuoksu on tumman marjaisa, hieman pölyinen ja suklaisen mausteinen. Maku on hyvin täyteläinen ja kypsän hedelmäinen. Viinin runko on hyvä, hapokkuutta on tarpeeksi pitämässä överi marjaisuuden kurissa. Tanniineja viinissä on runsaasti, mutta ne ovat hyvin pehmeenneet iän myötä. Kyseessä on ''isojen'' uuden maailman viinin rakastajan unelmaviini, joka on todella hyvin tehty.

Kuvat:alko.fi

Tasting: Vuoden viini-finalistit testissä

Viikonloppuna maistettiin vuoden viini-kilpailun finalistit, kolma valkoista ja kolme punaista viiniä. Kyseiset viinit on esitelty viinilehden sivuilla. Maistelemassa oli kuplan ja tanniinin lisäksi Tanniinin vanhemmat, lankomies ja kuplan äiti. Vanhempi polvi ei aiemmin juuri viinejä ole maistellut näin järjestelmälllisesti, vaikka kaikki viineistä pitävät ja niitä säännöllisesti nauttivat.

Maistelu aloitettiin valkoisista, ja ensimmäisenä maistettiin Schloss Gobelsburg Grüner veltliner 2011 Kamptalista Itävallasta. Viini tuoksui hennosti persikalle, mineraalilli ja  pippurille. Suussa raikas, kohtalaisen täyteläinen. Hyvät hapot, jotka kantoivat makua pippuria korostavaan loppuun. Kiva kokonaisuus. Ei välttämättä siemailtavaksi, mutta ruuan loistava.

Seuraavana kaikista alkoista jo loppunut  Kung Fu Girl Riesling 2011 Washingtonista USA:sta. Herra Charles Smithin tuottama viini on noussut suosion harjalle, ei vähiten Viinipirun kannustamana. Viini väriltään hailakka sitruuna. Tuoksussa petrolia, sitruunaa. Petrolin tuntu keskivoimakas. Jonkinlaista hunajaista makeutta tuoksussa tuntuu myös, eikä se petä: Viini on aavistuksen makea, suussa melko täyteläinen ja silti raikas. Petroli korostuu jälkimaussa. Varsinaisen maistelun viinejä testattiin erilaisten pikkusuolaisten kanssa, ja tämä sopi erityisen hyvin brucettan päälle levitetyn avokado-pastakastikkeen kera. Kyseisessä kastikkeessa on varsin itämainen twisti limen ja chilin ansiosta, mutta viini kesti hyvin.

Viimeisenä valkoisena Villa Maria SB -11 Marlborough'sta Uudesta Seelannista. Oljenkeltainen viini tuoksui kesäpäiväle: Herukkaa, ruohoa, aurinkoa... Kuitenkin jotain muutakin kuin halvemman hintaluokan NZ-Sauvignonit: Tuoksusta löytyi myös yrttisempää vivahdetta. Maku oli suuntäyttävä, herukkaisen vihreä ja raikas. Jälkimaku keskipitkä.

Valkoisista päädyttiin lopuksi äänestystulokseen 2-4-0. Tanniini piti Itävallan puolia, mutta Rieslingin pieni makeus teki siitä mukavan siemailuviinin, joka kesti tällä kertaa viinin seuraan tehdyt, melko voimakkaatkin ruuat mainiosti. Go USA ! Tätä lisää siltä suunnalta, toivomme me.

Sitten oli aika punaisten. Näissä viineissä oli huomattavaa tyylieroa, joten niiden asettaminen paremmuusjärjestykseen osoittautui huomattavan vaikeaksi. Lopputulemaksi jäi, että kaikki viinit olivat hyviä ja kukin on omassa tilanteessaan paras.

Ensimmäisenä Vina Pedrosa Crianza Espanjan Ribera Del Duerosta. Viini purppurainen väriltään. Tuoksussa voimakkaana nahkaa ja eläimellisyyttä, amerikkalaistyyppinen tammi myös selvästi aistittavissa. Marjapuolella liikutaan selvästi punaisella kirsikka-osastolla. Suussa viinin tuntuma on alussa pettymys, ensituntuma on heikko. Myöhemmin auki olon ja ilmaantumisen myötä tämä ongelma osin poistuu. Maussa korostuvat mausteet ja tammi. Tanniinit kohtalaisesti pehmenneet mutta selvästi tuntuvat. Ei kuitenkaan mikään nuori crianza, onhan vuosikerta 2008.

Seuraavaksi maistettiin Regolo. Tämä on italialainen ripasso eli amarone-mäskillä pehmennetty veneton lahja siemailuviinikategoriaan. Sellaisena tämäkin toimi loistavasti. Viini on valmistettu Corvinasta. Väri siinä hieman läikuultavan tiilenpunainen. Tuoksu on selkeän marjainen, kirsikkainen. Jouluiset mausteet tuoksuvat myös. Suussa helposti soljuva pehmeä viini, jonka maku toistaa hyvin tuoksua. Maku jää melko lyhyeksi edelliseenkin crianzaan verrattuna.

Viimeisenä Esporao reserva, jota maistettiin jo taannoin Portugali-tastingissa. Viini tulee siis Alentejosta lissabonin kaakkoispuolelta. Väriltään viini on tumman purppurainen. Tuoksussa mausteita, eläimellisyyttä ja maanläheistä tallintaustaa. Maistetuista tämän aromimaailma on moniulotteisin. Viinin suutuntuma heti avaamisen jälkeen on jäätävä: Tanniinit puraisevat ilman ruokaa kunnolla, happo kannattelee makua pitkään ja kieli liimautuu kitalakeen vielä minuutin kuluttua. Ei siemailuviini, ainakaan heti... Mausteisuus ja tammisuus tuntuvat pitkään, pitkään, pitkään. Myös marjaisuus jää elämään vienona kutkutteluna suuhun. Viini pehmenee pari tuntia auki oltuaan siemailtavaksikin, mutta sitä ennen sitä pehmennettiin kovilla juustoilla ja pähkinöillä, onnistuneesti.

Punaisista ei selvää konsensusta löytynyt. Pedrosa sai vähiten kehuja, Regolo toimi parhaiten siemailuviininä ja sitä moni alkuun pitikin parhaana. Aika ja ruoka kuitenkin nostivat Esporaon vahvasti rinnalle.


Kaikki maistetut viinit olivat oikein hyviä. Hinta-laatusuhteella loistivat Regolo ja Kung Fu Girl. Tässä suhteessa heikoiten pärjäsi Villa Maria, joka ei 20e hinnastaan huolimatta ole niin kovin luonteikas SB.