Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Les Crêtes Torrette 2012, Valle d' Aosta

Kuva:lescretes.itv
Valle d'Aostan viinit ovat olleet meille melko tuntemattomia. Tuo pohjoisen Italian alue jakaa monia piirteitä Sveitsin viinien kanssa, ja nämä ovat meille vielä tuntemattomampia. Niinpä tämä pullo oli mielenkiintoinen tuttavuus.

Aostan laakso sijaitsee siis Piemonten, Sveitsin ja Ranskan rajan väliin jäävällä alueella Luoteis-Italiassa. Viinitarhat sijaitsevat melko korkealla, ja tästä syystä päivittäiset lämpötilanvaihtelut ovat suuria. Toisaalta alue on Alppien etelärinteellä, joten aurinko paistaa suurelle osalle tarhoista varsin suoraan ja lämmittää jo varhain keväällä ja myöhään syksyllä.

Rypälelajikkeet alueella ovat pääasiassa varsin natiiveja, mutta Pinot Noiria ja Chardonnayta kasvatetaan kuitenkin melko yleisesti. Punaisista natiivilajikkeista viljellyimmät ovat  Petit Rouge ja Fumin. Näistä jälkimmäistä pidetään laadukkaampana.

Nyt maistettu viini tulee Torretten DOC-alueelta keskeltä Aostan laaksoa. Tämän alueen punaviineissä vähintään 70% tulee olla Petit Rougea, ja loput sitten jotain muita paikallisia rypäleitä.

Les Crêtes on Aostan suurimpia tuottajia, jolla on italialaiseksi viinitaloksi varsin selkeät englanninkieliset nettisivut. Harvinaista herkkua. Torrette on käytetty lämpökontrolloidusti matalahkossa lämpötilassa ja kypsytetty 7 kk terästankissa. Tammea tämä ei ole nähnyt.

Viini on melko tumman purppurainen, kevytliikkeinen. Tuoksu varsin punaisen marjainen, mutta toisaalta varsin mausteinen. Se muistuttaa hämmentävällä tavalla hieman laadukkaampaa gamayta. Tässä on puolukkaa, karpaloa, punaherukkaa pihlajanmarjaa ja aavistus banaaniaromia tuoden mieleen juuri tuon Beaujolas'n. Maku on kepeä, hapokas eli todella hapokas. Kokonaisuus on herukkamehun omainen, mutta mausteisuus tuo mukaan jännän viban. Tanniinit ovat varsin kevyet. Tämä on mielestämme puhtaan marjainen viini pienellä mausteisella twistillä.

Ruokapuolelta yhdistäisin tämän raskaampiin ja rasvaisempiin ruokiin, kuten grillattulle possulle, kermakastikkeille, kermaisille juustoille tai mikä parasta juustofonduelle! Suosittelemme kokeilemaan, Superioressa oli tarjolla säälliseen hintaan eli jos tarvetta täytepullolle tilaukseen niin tätä kannattaa harkita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti