Ongelma näissä entisissä sosialistimaissa on sama kuin monen muunkin diktatuurin kanssa: viinikulttuuri onnistuttiin tuhoamaan tehotuotantovaatimuksilla lähes tyystin. Toki tähän on päästy monin paikoin myös puhtaasti demokraattisin markkinatalousperiaattein. Eräänlainen diktatuuri tämäkin, ainakin tuottajalle.
Bolfanissa kuitenkin on viinikulttuuri voimissaan: Tila tuottaa viininsä täysin luonnollisesti, ilman kasvatettuja hiivakantoja, torjunta-aineita tai agrokemiallisia lannoitteita. Tila sijaitse Pohjois-Kroatiassa Hrascinan kylässä, Zagrebista koilliseen. Tarhat 250-380 metrin korkeudessa, etelään ja kaakkoon viettävillä rinteilläLasissa viini on pinot noiriksi melko intensiivisen purppurainen. Tuoksussa pihlajanmarjaa, karpaloa, puolukkaa. Tammi tuntuu kohtalaisen selvästi, tuo itsensä ilmi sikarilaatikkoisena ja tavallaan metsäisenä. Lisäksi löytyy jonkinlainen suklainen nuotti.
Maku on raikkaan hapokas. Tammi tuntuu alussa yhdessä marja-aromin kanssa. Jälkimaussa on maanläheisyyttä ja jännittävä suklainen nuotti, joka tuo kummasti mieleen portviinin, vaikka makeus on tästä kaukana. Keskitäyteläinen tapaus.
Lyhyesti: Alkuperämaahan nähden yllättävän moniulotteinen pinot. Tyyliltään soutaa jossakin NZ-pinotin ja vanhan maailman välisillä vesillä, mielestäni: hieman enemmän täyteläisyyttä kuin esimerkiksi pohjois-italiasissa pinot neroissa, mutta ei kuitenkaan mitään övereitä. Tykkäsin tästä. Alkon hintaan parikymmentä euroa ei nyt mikään löytö, mutta saattaisin hyvin ostaa toistekin.
Ilolla ja mielenkiinnolla seuraamme vuosituhansien viinikulttuurin omaavien maiden kuten Kreikan, Kroatian ja entisen itä-blokin maiden uutta viinillistä nousua. Luulen, että näistä maista tulee paljon mielenkiintoista seuraavan 10 vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti