Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanriskiä ?

Viime viikon lopulla uutisoitiin laajasti kautta median tätä Sipilän ja Kaprion Fintwin-aineistoon perustuvaa tutkimusta alkoholin ja kuolleisuuden korrelaatiosta. Toistaiseksi konsensus on ollut se, että alkoholinkulutuksen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä voidaan selittää j-käyrällä, jossa matalin kuolleisuus saavutetaan 1-2 päivittäisen alkoholiannoksen kohdalla. (Isohkon meta-analyysin tulokset löytyvät esimerkiksi BMJ:stä) Tämän vuoksi olin hieman hämmentynyt, kun näitä tuloksia ei ole ainakaan vielä suuremmin noteerattu kansainvälisesti. Oli siis pakko hankkia alkuperäisartikkeli.

Artikkelin abstrakti löytyy täältä.

Tutkimus perustuu siis suomalaiseen aineistoon, jossa on seurattu kaksospareja. Tässä tutkimuksessa käytetty data on kerätty kyselytutkimuksena vuosina 1975 ja 1981. Tutkimukseen osallistuvilta on kysytty alkoholinkulusta seuraavasti: nautitun viinin ja oluen määrä viikossa, viinan määrä kuukaudessa, runsas juominen (<5 annosta kerrallaan vähintään kahdesti kuussa) ja sammumiset. Tutukittavat jaettiin kuukausittaisen (!) alkoholinkulutuksen mukaan kahdeksaan kategoriaan, joista korkeimmassa alkoholinkulutus oli yli 259 g/kk eli noin 22 annosta.

Tuloksena oli, että korkeimmassa kategoriassa kuolleisuus oli suurempi. Tutkimuksessa ei otettu lainkaan kantaa siihen, miten alkoholinkulutus jakaantui kuukaudelle. Myös sammumiset liittyivät suurempaan kuolleisuuteen. Kuolinsyitä ei ollut tarkemmin määritely.

Tulokset ovat varmasti täysin validit ja kiinnostavatkin. Kaksospareja vertaamalla on voitu poissulkea geneettisiä ja kasvyympäristön vaikutuksia. Myös sekoittavia tekijöitä on paljolti otettu huomioon, muun muassa tupakointi, ylipaino ja liikunta.

Ongelmana on kuitenkin mielestäni tapa, jolla tätä tutkimusta on uutisoitu Suomessa ja myös se, miten tutkijat itse ovat kommentoineet tuloksia. Tutkimuksessahan ei ole tutkittu sitä, miten yksi päivittäinen alkoholiannos vaikuttaa kuolleisuuteen vaan sitä, miten 22 alkoholiannoksen nauttiminen kuukaudessa vaikuttaa kuolleisuuteen. Samaan tapaan voisi tutkia, miten 22 parasetamolitabletin nauttiminen kuukaudessa vaikuttaa kuolleisuuteen: Jos ne nautittaisiin suomessa 1975 ja 1981 vallinneen alkoholinkäyttökulttuurin mukaisesti parina lauantaina, niin päädyttäisiin tulokseen että yhden päivittäisen tabletin käyttö kipulääkkeenä lisää merkittävästi maksavaurion riskiä.

Tutkijat itsekin viittaavat tähän tuona aikana vallinneeseen alkoholikulttuuriin: Finnish drinking habbits are typical of nordic cultures but differ from many others, and we caution generalization of our results; cultural contexts may modify effects. Eli suomeksi: saattaa olla, että kuolleisuuden lisääntyminen johtuu datankeruuaikana vallinneesta humalahakuisesta juomakulttuurista, eikä tuloksia voida yleistää koskemaan tilannetta, jossa alkoholia käytetään esimerkiksi Etelä-Eurooppalaiseen tapaan ruokajuomana. Onko tulosta lehdistölle kommentoineilta tutkijoilta päässyt mopo käsistä ? Olisi myös kiinnostavaa tietää, ovatko jutuja kirjoittaneet toimittajat lukeneet artikkelin tai edes sen kolmannessivun abstraktin ?

but differ from many others, and we caution generalization

of our results; cultural contexts may modify ef fects.