Melini Brunello 2001

Pullo osui käteen viinikaapin italialaisesta hyllystä vahingossa, kun sysipimeänä sateisena iltana kaiveltiin kaappia ilman valoja. Tällä alkoi olla jo ikää, joten ei muuta kuin blop ja lasiin. Pullo oli tilattu muistaaksemme Enoteca Lucantonilta joskus pari vuotta takaperin. Kyseisen tuottajan brunelloja ei tosin enää näyttäisi heidän valikoimissaan olevan. Fattorie Melini on varsin vanha tuottaja, talo on perustettu vuonna 1705 eli jo ennen Chiantin aluleen määrittelyä. Ensimmäiset viinit tosin lienevät olleet melko erilaisia nykyisiin verrattuna, sillä lasipulloja alettiin käyttää vasta 1860...

Väriltään viini on tiilenpunainen, keskisyvä ja reunoiltaan rusehtava. Tuoksu on marjaisen mausteinen, raikas. Maku suussa on ikään nähden yllättävä. Ilmeisin marjaisuus on väistynyt, mutta mausteisuuden ja suklaisten aromien taustalla on silti selvänä aistittavissa punaisten puutarhamarjojen aromeja. Aromimaailma on siis jokseenkin odotetun lainen, mutta sen sijaan huomattava hapokkuus on se yllättävä piirre. Näin iäkkään viinin luulisi jo alkuperäisestä tuotteesta pehmenneen, joten voi vain kuvitella millaista tämä olisi ollut 10 vuotta sitten avattuna. Huh. Nyt hapokkuus on kuitenkin jokseenkin kohdallaan ainakin meidän makuumme, viini on hieno yhdistelmä iän tuomia aromeja ja hyvänä säilynyttä rakennetta. Tanniinit ovat keskivoimakkaat, selvästi pehmenneet. Jälkimaku on pitkä, marjaisen suklainen.

Viini oli siis hyvässä mallissa. Varsin harmillista että tätä oli vain yksi ainoa pullo, olisi hapokkuudesta päätellen kestänyt vielä parisen vuotta ikäännyttämistä ja olisi ollut mukava nähdä vieläkö tämä olisi parantunut vai joko ollaan nilkuttamassa kohti hautaa. Tässä vaiheessa kuitenkin vahvassa vauhdissa. Loistava viini pimeän illan iloksi.