Go to Goto

Teimme kesäretken Raumalle, jossa kaverimme on ollut keikkatöissä jo pari vuotta. Reissu piti tehdä jo viime kesänä, mutta nyt viimein löysimme sopivan vapaapäivän keskeltä helteistä viikkoa.

Ajelimme parin tunnin matkan Raumalle ja Poroholman leirintäalueelle, josta olimme varanneet mökin yöksi. Majoitus oli melkoinen järkytys, 110 e hinnalla olimme kuvitelleet yöpyvämme kohtalaisen mukavasti varustellussa mökissä. Näin ei kuitenkaan ollut: noin 20 neliön mökissä oli varusteina jääkaappi, mikroaaltouuni, mikroWC ja muoviset kertakäyttölakanat. Jos majoituksesta maksaa saman kuin hyvästä hotellista Helsingin keskustassa, niin odottaa ehken jotain muuta...

Mökin aiheuttamasta ketutuksesta aloimme kuitenkin toipua nopeasti, kun saimme ex tempore varattua pöydän kehutusta ravintola Gotosta.  Myös alkumaljana kävelyn lomassa nautitulla samppanjapullolla saattoi olla osansa ketutuksen vähentymisessä... Käppäilimme parin kilometrin matkan leirintäalueelta vanhaan Raumaan, ihastuttavaan vanhojen puutalojen ja mukulakivikatujen maailmaan.

Puurauman keskeltä, torin laidalta löytyi Goto punaisesta puutalosta, jonka julkisivu oli remontoitu moderniksi suurine ikkunoineen. Sisältä ravintolasali oli valoisa, kaunis yhdistelmä vanhaa ja uutta. Vanhoja hirsiseiniä oli jätetty esiin, keittiö oli avoin salin suuntaan. Tiistai-iltanakin ravintolassa oli kohtalaisesti asiakkaita, noin puolet pöydistä oli varattuna.

Ravintola kertoo sivuillaan pyrkivänsä tekemään yksinkertaisia, selkeän makuisia annoksia lähellä tuotetuista, korkealaatuisista tuotteista. Tätä ilmensi ainakin syömämme menu Goton alkuruoka, jossa oli porkkanamoussea, pikkelöityä kukkakaalia ja retisiä. Annos oli juuri sitä mitä haettiin, selkeä makuinen ja tuore. Pääruokavaihtoehtoina oli joko Iberico-possua BBQ tai puna-anturaa meuniere. Itse en aivan ymmärrä, miksi Suomen rannikolla tarjotaan kalana puna-anturaa, jos tarkoitus on tehdä ruokaa lähellä tuotetuista tuoreista raaka-aineista. Lisäkkeenä oli perunoita ja kauden raaka-aineena kanttarelloja. Annos oli maukas, mutta lisäkkeenä tarjotut kermaiset kanttarellit näin sienifriikin näkökulmasta hieman mielikuvituksettomat. Iberico-possu oli todella maukas ja rapsakka.

Jälkiruokana saimme todella kauniin annoksen samppanjaparfait'a ja mansikoita. Huippujälkkäri, jonka syöminen jo silmillä oli ilo.

Menun suositusviinit toimivat hienosti. Alkuruualle Sancerrea, Kalalle chardonnayta Maconista ja jälkiruualle loistava Moscato d'Alba.

Goto oli siis miellyttävä kokemus, jota suosittelemme Raumalla vieraileville. Muutenkin Vanha Rauma oli viehättävä kesäkaupunki, johon kannattaa lähteä päiväretkelle. Ruuasta innostuneiden kannattaa toki käydä myös luomukauppa Lumossa, hieman kauempana torin toisella puolella. Emme kuitenkaan missään nimessä voi suositella yöpymistä leirintäalueella mökeissä, sillä vuokramökkejä voi kuvata lähinnä sanalla ryöstö. Sen sijaan asuntoautolla kyllä kannattaa suunnata poroholmaan.