Vuoden paras aika on käsillä sienifanin mielestä. Kuivasta ja kuumasta kesästä huolimatta kanttarelleja on löytynyt jo muutaman viikon ajan. Meille kantterellit ovat kuitenkin vasta esimakua. Heikki rakastaa herkkutatteja, ja niiden löytyminen on loppukesän kohokohtia. Eilen korjattiin talteen ensimmäinen saalis: Vajaa muovipussillinen täydellisiä, napakoita pikkutatteja. Tästä alkavat sienihullun onnenpäivät. Ensin kerätään varastot täyteen herkkutatteja, sitten mustia torvisieniä ja viimeisenä suppilovahveroita. Katrin mielestä vähempikin sienimäärä riittäisi. Viime syksynä meinasi usko loppua, kun Heikki kantoi kassikaupalla sieniä kotiin. Onneksi paikallinen ravintola suostui lahjakorttia vastaan lunastamaan osan saaliista, muuten en tiedä mihin ne kaikki sienet olisi säilötty...
 |
| Kuva:viinimestarit.com |
No mitä siitä tatista sitten voi tehdä ja ennen kaikkea, mitä sen kanssa voi juoda? (Kun viiniblogikin ollaan.) Parhaita Katrin mielestä tatit ovat pastan tai risoton joukossa, Heikki taas napostelee kuivattuja tatteja ihan sellaisenaan ja lisää niitä käytännössä joka ruokaan. Viinikombona Katri suosittelee aina luotettavaa sangiovesea Italiasta. Tomaattista tattipastaa ja chiantia ei voi mennä pieleen. Hyvä vaihtoehto on myös luottotuottajamme
Bariccin rosso di Montalcino, jota joimme näistä ensimmäisistä tateista tehdyn pastan kanssa. Vuosikerta 2011 oli edelleen varsin hyvin hapoissaan: Kirsikkaa, lisää kirsikkaa, sopivasti mausteisuutta tuoksussa. Todella raikas maku: Hyvät hapot, mukavasti taittuneeet tanniinit. Kelpo tavaraa!
Ja sitten se tattipasta:
(1 iso padallinen)
Noin 1 litra napakoita pieniä herkkutatteja, jalkoineen tietysti
loraus oliiviöljyä
5 kynttä valkosipulia
2 sipulia
1 iso munakoiso
1 tölkkiä (á 400g) mutti-murskaa
kauhallinen punaista balsamicoa
lasillinen punkkua
Suolaa, pippuria, timjamia ja anista
(anjovisfileitä 5-10)
(kinkkusuikaleita)
Silppua tatit sopivankokoisiksi paloiksi maun mukaan (Katrille mikroskooppiseksi, sillä on koostumusongelma). Laita kasariin tai pataan, paista osa nesteestä pois. Lisää oliiviöljyä loraus ja sipulit sekä valkosipulit. Paistele viitisen minuuttia. Lisää vinkku ja balsamico ja kuutioitu munakoiso sekä tomaattimurska. Mausta ja laita halutessasi sekaan anjovikset ja/tai kinkut. Hauduta pienellä lämmöllä tunteroinen. Tarjoa al denteksi keitetyn pastan ja raasetun parmesanin kanssa. Tamperelaisille suosittelemme Keittiöelämää-kaupasta saatavaa Martellia.
Jos teet kastikkeesta vegeversion ilman kinkkua kuten Heikki, niin sen voi tarjota myös puy-linssien kanssa. Tai puy-linssien ja pastan, koska Martelli on herkkuva!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti