Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 24. helmikuuta 2014

Punainen Penedes

Perjantaina pääsin maistelemaan Viinimestarit.com-verkkokaupan mahdollisia tulevia tuotteita, joita herra viinimestari oli tuonut mukanaan Penedesin tilakierrokselta. Laatu oli laidasta laitaan, lajikkeet kansainvälisiä. Osa vakuutti vahvasti, osa ei lainkaan. Viinit maistettiin seitsemän hengen joukkueella ja asetettiin äänestäen järjestykseen. Tässä ne esitetään kuitenkin henkilökohtaisessa nousevassa järjestyksessäni muutamia näistä.

Pahnan pohjimmaisena Antistiana merlot 2008 Mas Comtalilta. Verenpunainen väri, keskisyvä. Hieman samea. Tuoksussa jo sitä epämiellyttävää savuisaa asvalttityömaata, jota en voi sietää. Taustalla luumua, tummaa kirsikkaa. Suussa keskihapokas, ohut tuoksuun nähden. Poltetun tammen aromi korostuu edelleen. Mielestäni surkea viini tilan antamaan 10 e hintaan nähden.

Viidennelle sijalle pääsi Coma Roma Merlot 2011. Verenpunainen, hieman samea tämäkin. Tuoksu punaherukkainen, todella marjaisan raikas: Mummon puolukkamehu pujahtaa mieleen. Ja maistaessa edellinen vaikutelma korostuu: järjettömän hapokas, raikkaan puolukkamehuinen. Keskipitkä hapokas jälkimaku. Sellaisenaan nautittuna täysin epätasapainoinen. Tätä voisi kuiten kin hyvin käyttää vaikkapa hapokkaana kastikepohjana tai raakakypsyttämään lohta tai silakkaa.

Toiselle sijalle tuli Avinyó CS 2008. Väri keskysyvä miinus purppura. Tuoksu on yrttinen, Herukkaisen hedelmäinen mutta kuitenkin hieman vihreä ja vegetaalinen. Suussa esiin nousee voimakas pyöreä punaisenmarjainen hedelmäisyys. Maku on keskipitkä ja marja-arominen. Tanninia on, mutta ei liiaksi. Helpohko yleisviini, joka myisi alkon hyllystä kuin häkä.

Ensimmäisen tilan vei tällä kertaa aivan erilainen espanjalainen. Vuodelta 2006 oleva CS Bolet on väriltään syvän purppurainen. Tuoksussa heti ensi nuuhkaisulla jotain mitä muista maistettavista ei löytynyt: Tallintauksen maatunutta lantaa, maatuvaa lehteä, tummaa marjaa, suklaata, integroitunutta lyijykynäistä tammea. Suussa tammi ja etenkin marjaisuus nousee tuoksun sekundaariaromien takaa upeasti. Viini on ikääntynyt upeasti, toisaalta kuitenkin säilyttänyt marjaisen raikkautensa. Maku on pitkä, pyörityneiden tanniinien kantama.

Mielenkiintoisia tuotteita. Olen maistellut varsin vähän punaisia Penedesin viinejä, sitäkin enemmän eteläisempiä prioratoja ja montsantilaisia. Nämä olivat kaikki kansainvälisistä merlot:sta ja CS:sta tahkottuja, osa onnistuneesti ja osa täysin epäonnistuneeksi. Näistä ainakin Bolet ja Avinyó tulevat kuulemma myyntiin viinimestarit.com:n kautta, jos kiinnostaa. Itse taidan Boletia tilailla...

Viinimestarit.com tarjosi maistelun ja antoi luvan haukkua ja kehua vapaasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti