Travaglini, Gattinara

Bergamon reissulla ehdimme tehdä päiväretken myös Piemonten pohjoisosaan. Matka sinänsä ei ollut pitkä, mutta Milanon ympäristön ruuhkat hidastivat reissua melkoisesti. Menomatka kesti reilut pari tuntia, tästä valtaosa ruuhkassa seisoessa.

Ensimmäisenä oli suuntana Gattinara ja alueen suurin ja suomalaisille tunnetuin tuottaja, Travaglini. Talo omistaa noin puolet koko DOCG-alueen viiniviljelmistä, ja siten se on ainoa talo joka pystyy tarjoamaan riittävän määrän viiniä alkon vaatimuksiin. Monopolista löytyy talon perus-Gattinara, tällä hetkellä vuosikerta 2009.

Travaglini on perustettu vuonna 1920-luvulla, ja se on edelleen Travaglinin suvun omistuksessa. Tällä hetkellä taloa luotsaa Perustaja Clemente Travaglinin pojan pojan tytär Cinzia Travaglini ja viininteosta vastaa hänen miehensä Massimo Collauto.

Gattinaran alueella viinien perustana on sama nebbiolo-rypäle kuin etelämpänä Piemontessa, mutta monet tuottajat sekoittavat siihen Vespolinaa pehmentääkseen jyrkkätanniinista nebbioloa ja tuodakseen väriä hentoihin viineihin. Travaglini kuitenkin tuottaa nebbiolo-viininsä puhtaina.  Gattinarassa maaperä on köyhempää kuin etelämpänä Barolon ja Barbarescon tuotantoalueilla, ja tästä syystä viineistä tulee mineraalisempia ja hapokkaampia. Maaperässä on alppien graniitin lisäksi rautamineraalia, joka tuottaa oman lisänsä.

Travaglinin Gattinara ja Gattinara riserva kypsyvät ainoastaan suurissa slovenian tammesta tehdyissä sammioissa, joita talon kellarissa on eri kokoisia suuresta valtavaan. Vain nuorempana nautittavaksi tarkoitettu Tre Vigne kypsyy barrique-tynnyreissä, siitäkin tosin vain 20 % 10 kk ajan.

Meidät otettiin hyvin vastaan tilalla, jonka löysimme Gattinaran kaupungin ulkopuolelta helposti. Meitä kierrätti kellareissa talon export manager, ja tämän jälkeen maistelimme talon viineistä Perus-DOCG:n, riservan ja Tre Vignen. Näistä pidimme enemmän kahdesta ensimmäisestä, jotka olivat upealla tavalla hapokkaita, tervan ja ruusun aromimaailmassa liikkuvia viinejä. Niissä molemmissa oli hyvin tuntuva tanniinisuus, mutta vaikka kyse oli varsin nuorista 2009 viineistä, ne olivat jo täysin nautittavissa (vaikkakin riserva vähän siinä rajoilla ilman ruokaa). Monikaan klassisen tyylin barolo ei näin nuorena olisi ollut vielä lähestyttävä, ja tilan edustaja painottikin sitä, että Gattinara on mineraalisuutensa ja suhteellisen keveytensä vuoksi lähestyttävissä aiemmin kuin Barolot. Tre vigne oli täysin nautittava, täyteläisempi ja lämpimämmän mausteinen viini, joka kentien istuisi hyvin alkonkin valikoimaan.

Kierroksen jälkeen ostimme vielä muutaman tuliaispullon ja jatkoimme matkaa kohti Ghemmeä ja Rovellottin tilaa.