Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Marques de Riscal Rueda 2013

kuva: Marques de Riscal

Marques de Riscal tuo suomalaiselle todennäköisesti ensimmäisenä mieleen alkon valikoimasta löytyvän riojalaisen punaviinin. Kyseinen tuottaja on kuitenkin tuottanut viiniä myös Ruedan alueella jo ennenkö kyseinen alue sai D.O. statuksen vuonna 1980. Viime aikoina Rueda on ollut kovassa nosteessa, ja siitä on tulossa kovaa vauhtia espanjan hittivalkkarialue.

Ruedassa sijaitsee Duero-joen eteläpuolella Ribera del Dueron ja Toron alueiden välissä 500-800 m korkuisella tasangolla. Pitkään alueen köyhässä, kalkkikivipainotteisessa maaperässä viljeltiin lähinnä Palominoa väkevöityyn solera-viiniin. Viime vuosina tämä on kuitenkin muuttunut dramaattisesti. Viljellyin rypäle on nykyään ylivoimaisesti Verdejo, joka on alueen natiivilajike. Lisäksi kasvatetaan Sauvignon Blancia.

Verdejo tuottaa yleensä kohtalaisen täyteläisiä, mutta silti raikkaita ja hapokkaita viinejä.  Marques de Riscal vastaa hyvin rypäleen kuvattuja ominaispiirteitä.

Viini on lasissa melko syvän keltainen, liikkeeltään kuivaksi valkoviiniksi melko raskas. Tuoksussa on valkoisen kukkainen, yrttinen, hieman voinen (pitkän maseraation vuoksi). Hedelmistä löytyy lähinnä hunajameloniosastoa. Suussa viini on raikas, hyvän hapokkuuden ansiosta raikkaampi kuin tuoksu antaisi odottaa. Ensituntuma on siis melko voimakas yhdistelmä raikasta happoa ja täyteläistä, hunajamelonimaista hedelmäisyyttä. Jälkimaussa piilee kuitenkin viinin hienous, selkeä salmiakkinen fenkolin maku joka maistuu varsin pitkään raikkaan hapokkaassa jälkihaiussa.

Tämä viini oli hieman erilainen valkkarituttavuus, enkä lainkaan ihmettele että on saanut maailmalla suosiota. Täyteläisyys ja hyvä hapokkuus ovat houkuttava yhdistelmä, kuten Uuden-Seelannin SB on näyttänyt. Ruedan aromimaailma miellytti  kuitenkin meitä enemmän, sillä tomaatinlehtiä saamme haistella riittävästi parvekkeella. Suomen rakas monopoli ei ole tässäkään trendissä menossa aivan aallonharjalla, alkon valikoimissa alueelta löytyy yksi verdejo-viini, joka on sekin tilausvalikoimassa. Onneksi on muita tilausvalikoimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti