Jokaperjantaisella kauppahallikierroksella bongasimme Valliuksen vihanneskaupasta giganttisia, lähes kilon painoisia palsternakkoja. Näistä juureksista usein sanotaan että pienet ovat parhaita, mutta pakko sanoa että pesäpallomailan kokoisessa palsterissa on tiettyä tyyliä.
Tällainen palsternakki tarttui mukaan, ja päätimme testata vanhaa kunnon hidasta kypsennystä uunissa kuorineen. Tekniikkaa olemme käyttäneet menestyksellisesti juurisellerille jo useamman vuoden, joten luotto palsternakankin kohdalla oli kova.
Valmistus on simppeli: Laitettaan uuni lämpiämään 200 asteeseen. Rapsutellaan palsternakka puhtaaksi, kuoria sitä ei pidä. (Me käytämme juuresten puhdistamiseen tätä nykyä kattilatiskiin tarkoitettua karhunkieltä, jota ei voita mikään.) Juureksen pintaan vedetään pitkittäiset, noin 5 mm syvät viillot neljälle sivulle. Palsternakka öljytään oliiviöljyllä, sen pintaan ripotellaan suolaa ja lopuksi kääritään folioon. Paketti laitetaan uuniin pariksi tunniksi.
Lopputulos on huikea. Palsternakka makeutuu lähes karamellimaiseksi, kuori pehmenee niin että se on täysin syötävää (kenties jopa juureksen maukkain osa). Söimme tätä herkua paistettujen muikkujen lisäkkeenä perunoiden ohella, ja oli vähän siinä ja siinä olivatko annoksen pääasia muikut vai tämä upea, makea palsternakka.
Voisin hyvin kuvitella tällaisen myös hienona visuaalisena elementtinä tarjoilussa: Jos valmistat esimerkiksi riistaa tai muuta lihaa, täydentää jättiläismäinen höyryävä palsternakka tarjoiluvatia hienosti! Suosittelemme vahvasti kokeilemaan.
Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti