Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


torstai 20. lokakuuta 2011

Shiraz/syrah maistelussa


Viiniklubi aktivoitui kesän kiireiden jälkeen viime lauantaina ja tällä kertaa päästiin jo punaisten rypäleiden pariin. Ensimmäisen punaisen horisontaali-maistelun avasi Syrah/shiraz-rypäle. Maistelussa oli tällä kerta poikkeuksellisesti 2 puhdasta syrah-viiniä ja 3 sekoitetta, joissa pääosassa syrah. Syynä tähän oli se, että allekirjoittaineiden mielestä syrah-rypäleestä puhutessa ei saa unohtaa juuria ja sitä, että klassisesti syrah-rypälettä on sekoitettu muiden rypäleiden kanssa. Syrah-rypäle valikoitui maisteluun siksi, että Kupla aloitti punaisten viinien maistelun Espanjasta ja siirtyi pikkuhiljaa Uuden-Maailman Shiraz-rypäleiden kimppuun ja joi klassissesti liikaa Uuden Maailman punaisia ja kyllästyi. Nyt rypäle sai uuden mahdollisuuden ja osoitti hampaansa.


Maistelussa oli puolisokkona Alkon valikoimasta valitut Chateau Cesseras 2007 ( Syrah 70%, Grenache 10%, Mourvedre 10&, Garignan 10%), Yalumba Hand-picked Shiraz-viognier 2005( Syrah 95%, Viognier 5%), Bellingham Shiraz 2008, Maycas del Limari Reserva Especial Syrah 2009 ja Chateau Ste Michelle Syrah 2007(Syrah 99%, Viognier 1%).



Maistelussa oli helppo erottaa toisistaan puhtaat Syrah-viinit ja sekoiteviinit, mutta sen jälkeen järjestykseen laittaminen olikin vaikeampaa. Allekirjoittanut veikkaisi 3/5 viinistä oikein ja ainut syy miksi niin tapahtui oli, että tunnistin viineistä Viognierin kukkaisen aromin ja Etelä-Afrikan viinejä leimaavan piki-aromin. Jokaisesta viinistä tunnisti Syrahin ominaispiirteet tummat marjat, vahvat tanniinit, mausteisuuden ja Uuden maailman viineissä oli myös hyvin esillä nahkaa ja lakritsia.




Parhaimmaksi viiniklubin jäsenet rankkasivat Yhdysvalloista Washingtonin osavaltiosta tulevan Ste Michelle Syrahin, jota kuvailtiin sanoin miellyttävä kokonaisuus, tanniinit tasapainossa, Viognier tuo mukavan omaleimaisuuden viiniin, voisin ostaa vielä toisenkin kerran. Toinen suosikki oli Ranskasta Pohjois-Rhonesta tuleva Chateu Cesseras, jonka tasapainoista makua kiiteltiin ja kehuttiin, että viini sopi hyvin myös tarjolla olevien sienipiirakoiden kyytipojaksi. Eniten mielipiteitä jakoi Yalumban Shiraz-Viognier, joka ei meidän mielestämme vastannut hinta-laatusuhdettaan. Viini oli mielenkiintoinen, mutta varsinkin aluksi suun täyttävä hillomaisuus häiritsi makunautintoa. Viini parani selvästi, kun sai happea ja makunystyrät turtuivat nautittujen lasien jälkeen.



Kupla jää jännityksellä odottamaan seuraavia viini-iltoja, jossa jatkamme horisontaalimaistelun teemoissa ja tutkimme tarkemmin muita punaisia rypäleitä.



-Kupla-





2 kommenttia:

  1. Hyvää settiä. Cesseras tosin ei tule Pohjois-Rhonesta vaan huomattavasti etelämmästä Minervois La Livinièresta, eikä ainakaan mielestäni edusta ranskalaista Syrah'ta kovin tyylipuhtaasti. P-Rhone on Alkossa surkeasti edustettuna, mutta ainakin tilausvalikoiman Saint-Joseph Offerus ja Alain Graillot Crozes-Hermitage ovat edustaneet aluetta hyvin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkeistä, täytyy testata. Kunhan viiniklubi tästä vähän edistyy, niin päästäneen vielä ajan myötä spesifimpiin aluemaistingeihin...

    VastaaPoista