Maailman ympärimatka kesäkuussa Yhdysvalloissa

Sateinen ja kylmä suomen kesä vetelee viimeisiään. Tässä kuussa olisimme halunneet kyllä teleportata perheemme amerikan mantereelle nauttimaan hieman lämpimmästä kelistä. Työt tämän kuitenkin estivät, joten nautimme sitten tässä kuussa amerikkalaisia herkkuja kotimaan kamaralla. Tästä loistava menu kesän mökkihetkiin.

 Alkuruuaksi rapukakkuja ja kaljaa

 Pääruuaksi burgeria ja fucking Merlottia

Jälkiruuaksi kesän parasta piirakkaa kirsikoista

Heinäkuussa jatkamme varmaankin Amerikan mantereen valloitusta ja toivomme matkan jatkuvan Etelä-Amerikan maihin. 

Maailman ympäri Yhdysvalloissa: Alkuruuaksi Rapukakkua ja olutta

Crab cakes lienee yksi tunnetuimmista amerikkalaisista alkuruuista. Ne toimivat kätevästi myös grilli-illan alkupalana, sillä massan voi valmistaa etukäteen ja paistella sitten helposti tarjolle. Rapukakuissa on sama idea kuin espanjalaisissa kroketeissa: rapeaa pinnalta, pehmeää sisältä.

Rapukakut ja piparjuurismetana

Piparjuurismetana:

1 prk smetanaa (tai valutettua cremé fraichea)
peukalon kokoinen pala piparjuurta
suolaa maun mukaan

Raasta piparjuuri hienoksi. Sekoita smetanaan. Mausta suolalla.

Rapukakkumassa:

400 g katkarapuja sulatettuna ja kuivaksi puristettuna
1 dl majoneesia
1 muna
noin 0,5 dl murskattuja suolakeksejä
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl worchestershire-kastiketta
0,5 dl ruohosipulisilppua

Lisäksi: polentaa rapukakkujen kuorruttamiseen ja voi-öljyseosta paistamiseen.

Laita kaikki massan ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Anna turvota. Jos jää löysäksi, niin voit lisätä hieman vehnäjauhoa ennen kakkujen muotoilua. Massan on kuitenkin tarkoitus jäädä niin pehmeäksi kuin mahdollista. Muotoile massasta 5 cm halkaisijaltaan ja 2 cm paksuudeltaa olevia kakkuja. Pyörittele kakut polentassa ja paista voi-öljyseoksessa.

Lisäksi tarjoiluun salaatinlehtiä, rucolaa ja retiisejä

Kokoa annos: Pohjalle salaatinlehtiä ja retiisiä, päälle torniksi rapukakkuja joiden väliin piparjuurismetanaa.

Etsimme juomaksi jenkkivalkkaria, mutta valitettavasti alkon valikoima ei tähän taipunut: Annos kaipaa kunnon hapokkuutta, mutta tarjolla olleet viinit eivät tätä speksien perusteella juuri tarjoilleet. Niinpä päädyimme olueen, sillä amerikkalaisten oluiden kohdalla monopolin valikoima on tätä nykyä kattavampi kuin viinien. Brooklynin Sorachi Ace on vanha tuttu, luotettava ja hieman viinillinenkin olut. Japanilainen Sorachi-humala tuo aromimaailmaan sitrushedelmää ja kukkaisuutta ja eksoottista, korianterilla maustetuista belgeistä tuttua yrttisyyttä. Suussa olut on melko runsas, raikkaan aromimaailman alla on sopivasti makean maltainen pohja ja hyvä katkoropuraisu. Kokonaisuus on runsaudestaan huolimatta raikas ja toimii siten rasvaisten rapukakkujen kanssa hienosti!

Maailmanympärimatka helmikuussa kotimaassa: Alkuruuaksi Blinejä!

Myönnetään heti alkuksi että blinit eivät ole suomalaista ruokaa. Mutta, Suomi ehti olla osa Venäjää kauemmin kuin se on ollut itsenäinen, joten tämä itänaapuristamme peräisin oleva ruoka on ottanut paikkana osana Suomalaista ruokakulttuuria. Siten tarjoamme kotimaanmatkan alkuruuaksi blinejä kalaisilla lisukkeilla (jotka kannattaa valmistella luonnollisesti ennen blinien paistoa).

Blinitaikina:

4 dl bulgarianjogurttia
1,5 dl tattarijauhoja
½ pkt hiivaa
sokeria
suolaa
1,5 dl olutta (stout toi mukavan karvauden)
1 muna
voita paistamiseen

Lisukkeet:

Silputtua salottisipulia
Mätiä (nyt on sesonki, joten käytimme mateen mätiä)
Graavikalaa
Smetanaa
Suolakurkkusilppua
Hunajaa

Sekoita  jogurttiin hiiva, lisää sitten jauhot, sokeri ja suola. Anna käydä huoneen lämmössä pari tuntia tai yön yli jääkaapissa. Lisää sitten olut ja anna kuplia vielä noin tunti. Juuri ennen paistamista ota kananmuna, erottele siitä keltuainen valkuaisesta. Lisää keltuainen taikinaan. Vatkaa valkuainen (suolan ja etikan kanssa) kovaksi vaahdoksi ja kääntele se taikinaan. Kirkasta voi sulattamalla se pienessä kattilassa ja kaatamalla kirkas voi heran päältä kippoon. Paista blinipannussa (tai pikkulettupannussa) molemmilta puolilta. Blinejä voi pitää lämpimänä uunissa jos haluaa tarjota koko satsin kerralla.

Juomasuositus

Blinien kanssa voi juoda monenlaisia juomia. Klassinen yhdistelmä on blinit ja samppanja, koska Suomessa ei vieläkään valmistetta samppakaljaa niin tällä kertaa suosittelemme maistamaan blinejä oluen kera. 100-vuotisen Suomen kunniaksi alkoo tuli erä juomia juhlistamaan Suomea. Me maistoimme blinien kanssa Bryggerin Vuosisata oluen ja pidimme yhdistelmästä kovasti. Jos haluat blinien kanssa kevyemmän ja raikkaamman oluen niin Laitilan Agricola Suomi 100-VJuhlaolut sopii blinien kanssa myös mainioisti.

Joulukalenterin 16.luukku: Joulupöydän oluet

Kuva: Pyynikin.com

Jouluruuat ja olut sopvat monien mielestä paremmin yhteen kuin jouluruuat ja viini, joten tässä luukussa suosittelemme valitsemaan jouluillalliselle six-packin olutta suoraan (ei enää vain Eestin  kautta!) Tampereen Tesomalta eli Pyynikin käsityöläispanimolta. Panimolta on tulossa joulukuun aikana hyvin varustettuihin ruokakauppohin lajitelma-sixpack, joka siis sisältää 6 erilaista olutta perinteisessä pakkauksessa.

Joulupöydässä on ruokien puolesta varsinainen makujen kirjo tarjolla, joten makuja vastaan on hyvä käydä taisteluun kuuden erilaisen oluen voimin. American IPA ja White IPA raikastavat kivasti makupalettia alkupaloiksi tarjotun kalapöydän kohdalla. Wheat toimii upeasti yhteen graavilohen kanssa, mutta toimii varmasti myös kinkun ja laatikoiden parina. Red ale taas komppaa makumaailmaltaan mukavasti laatikoiden makeuden kanssa ja toimii myös mukavana yleisoluena aterian aikana. Bitteriä suosittelemme alkumaljaksi tai kalapöydän kaveriksi. Stout taas toimii mainiosti joko suklaiselle jälkiruualle tai pelkästään illan viimeisenä nautiskeluoluena. 

Tässä myös mainio joululahjavinkki oluiden ystäville. Saatavilla Pirkanmaan alueen valikoiduista ruokakaupoista tai Panimon omasta kaupasta osoitteesta Tesoman valtatie 24 tämän viikon lopulta alkaen!

Viini vs. Olut - Battle 26.9 Bier-Bierissä.

Jos aikaa on vain yhteen, niin suosittelemme silloin Bier-Bierin Bier Flightin nauttimista! 

26.9 päätimme päättää kesälomamme oivallisella tavalla osallistumalla olutravintola Beer-Beerin järjestämään Viini vs. Olut - tastingiin. Kutsu viinijoukkueeseen tuli kuukautta etukäteen, ja lähdimme luonnollisesti mukaan haasteeseen.
Tarkoituksena oli parittaa Groteskin uuden ruokalistan artikkeleista koostuvalle menulle sopivat viinit ja oluet. Ateria maisteltaisiin läpi kutsuvieraista koostuvan yleisön kanssa, ja huutoäänestyksellä päätettäisiin, sopiko annokselle paremmin olut vai viini. Simppeli homma. Tai sitten ei.

Menu julkaistiin 15.9. jolloin palasimme juuri sopivasti Espanjasta. Viinitiimi kokoontui pari päivää tämän jälkeen miettimään parituksia annoksia maistellen, mutta allekirjoittanut ei valitettavasti päässyt Tampereelta mukaan BierBierissä pidettyyn palaveriin. Ihmeellinen internet kuljetti kuitenkin ehdotuksia. Viinitiimissä mukana olivat Petteri Nomad Cellarsilta,Deniz Wine and Finland-blogista ja Toni Viinitieltä.

Lauantaina porukka oli paikalla ja jännitys katossa. Parinkymmenen hengen katras aloitti maistelun. Aluksi tarjoiltiin Groteskin Falafelia, maissisalsaa ja tartaria. Viinijoukkue oli ovelasti parittanut näille varsin erilaisille alkuruuille juomaksi Larmand-Bernierin Saignee Rosé:n, joka mielestämme olikin varsin onnistunut valinta: Viini huuhteli hyvin suuta tartarin jälkeen, ja toisaalta maissisalsan pikanttisuus nosti viinistä mukavasti hedelmää esiin. Osa yleisöstä tosin antoi kritiikkiä viinin metallisuudesta tartarin kanssa.

Vastustaja oli varsin epäreilusti valinnut kaksi eri olutta, toisen falafelille ja toisen tuolle tartarille. CRAK Brewingin White Rabbit oli raikas, toimi hyvin falafelille, ei siinä mitään. Tartarille valittu tumma, paksun maltainen Foundersin Kentucky Breakfast Stout oli makuparina loistava, mutta mielestäni kokonaissuutuntuma muodostui mämmisestä oluesta ja tartarista raskaaksi, lihaisaksi puuroksi. Tässä kenties syy siihen, että preferoin viiniä.

Pääruokavaihtoehtoina oli kasvissyöjälle sienipizza, karnivoorille härän picanha ja ribsit. Lisukkeina lämmintä kasvissalaattia ja frittipottuja.

Sienipizzalle valittu viini oli illan kunkku, Nicholas Jolyn Clos Bergerie, mahtavan oksidoitunut chenin Loiresta. Viinissä oli sellaista ylikypsää omenaa ja omenankotaa kuin arvata saattaa, mineraalisuutta ja kukkeutta unohtamatta. Tätä täytyy kaikkien kynnelle kykenevien maistaa! Viini toimi pizzalle hyvin, mutta aivan huippuunsa se nousi hieman kitkeryyttä lehtikaalista saaneen kasvissalaatin kanssa: hedelmäisyys ja viini raikas puoli korostuivat mahtavasti.

Mustista laseista maistelu illallisen ajan oli mukava kokemus.

Lihaisalle pääruualle valittu viini oli Hugelin gewurztraminer jubilee, hyvin hedelmäinen, aavistuksen jäännössokerinen  ja matalahappoinen viini Alsacesta. Tämä ei toiminut aivan yhtä hyvin kuin kasvispizzan viini, paritus oli tehty ajatelle ribbsien mausteista ja makeaa glaseerausta. Viini olisi kuitenkin saanut olla aavistuksen hapokkaampi, vaikka rasvaiset ribbsit happopuolta hieman nostivatkin.

Idean isä Bier-Bierin Juhani. 

Oluttiimi oli valinnut pääruuille kolme tuotetta. Pizzalle, ribbseille ja picanhalle omansa: Jopen koyt gruitbeer, Ballast Poit Grapefruit Sculpin ja Baladin Amber Super. Näiden kuvailut jäten olutkirjoittajille etten kirjoita läpiä päähäni. Toimivat kuitenkin. Oluttiimissä kisaili Aniko, Juulia, Sami, Sammeli ja Jussi. Osaamista löytyi ihmisiltä niin blogien, panimoiden kuin olutravintoloiden pyörittämisen puolelta. Varsin ammattimaista porukkaa oli Olut-tiimissä vastassa.

Jälkiruuaksi saatiin vielä suklaabrulee kahvijäätelöllä. Viiniksi yritettiin kahviaromia ajatellen olorosoa, joka kuitenkin jäi makean jälkkärin rinnalla auttamatta kuivaksi. Viineistä ainoa toimimaton. Miettimäni makea madeira olisi voinut toimia paremmin. Oluena oli Pöhjala öö, tumma baltic porter joka omastakin mielestäni toimi jälkäiruualle paremmin.

Huutoäänestyksen tulos oli katkera tappio viinijoukkueelle, olut voitti kaikki sarjat. Syy oli ilmeinen: oluen ystävät ovat tunnetusti meluisampaa sakkia. (Ja lisäksi tuomari oli ilmeisesti lahjottu, puolueellinen ja päissään).

Kokemus oli kiinnostava. Olimme huomaavinamme parituksiin hieman erilaista lähestymistapaa viini- ja olutjoukkueissa; Oluttiimi oli selvästi hakenut aromillisesti täydellisiä makupareja, mielestäni kuitenkin osin suutuntuman kokonaisuuden välillä uhraten. Viinijoukkue taas panosti suutuntumaan ja pelasi enemmän mauilla tuoksuaromien sijaan. Tästä poikkeuksena oli toki jälkiruokafloppi, jota voi puolustella sillä että viinijoukkue ei valintoja tehdessään saanut maistaa yhtään tuotetta, päinvastoin kuin vastapuoli.

Kivaa oli kuitenkin, tällaiseen lähdetään mukaan vastaisuudessakin. Jos vaikka joku Tampereella nappaa ideasta koppia?

Muutama alkon käsityöläisolut 2015 maistelussa

Mekin kävimme hakemassa kotiin muutaman käsityöläisoluen testiin. Kaiken kaikkiaan 13 oluesta ja 2 siideristä kotiutumme molemmat siiderit ja 7 olutta. Parhaita meidän mielestä oluista oli Stallhagenin Pumpkin ale, Saimaan juomatehtaan Brewer's special Saison ja Prykmestarin SavuVehnä.

Pumpkin ale oli meille ensimmäinen kurpitsaolut ja hieman aluksi ihmettelimme, miksi kurpitsaolutta on tarjolla helmikuun pakkasilla, kun paras sesonki kurpitsalle on kuitenkin syksyllä. Mene ja tiedä oliko alkon valikoimapolitiikalla osuutta asiaan. Maailmalla pumpkin ale on ollut tunnettu tyyli jo pitkään ja onneksi saatiin sitä myös tänne pohjolaan. Mainio olut, jossa kurpitsan makeus yhdistettynä keskiasteiseen humalointiin toimii meidän suissamme ainakin loistavista. Voisin hyvin kuvitella, että kurpitsarisoton kanssa olut voisi toimia parina aika mukavasti.

Saisonista on veikkailtu seuraavaa olutmaailman hittiä IPA-buumin jälkeen ja mielestämme hapanoluet ovat erittäin hyviä, joten jäämme jännityksellä odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Saimaan juomatehtaan saison oli juuri sopivasti sitruunaisella tavalla hapan, reippaasti humaloitu ja hivenen hiivainen. Kokonaisuutena kohtalaisen täyteläisen maltainen. Tätä voisi kuvitella hyvin nauttivansa esimerkiksi loistavan Safkaa-kirjan lohi-avokadosalaatin kanssa; täyteläisyys vastaparina salaatille ja hapan kirpeys lohen rasvaa leikkaamaan.

SavuVehnä oli myös mielenkiintoinen tuttavuus. Savuisia ruisoluita on maisteltu useita, mutta savuisaa vehnäolutta emme muista maistaneemme. Tuoksussa on keskivahva savu- ja terva-aromi. Olut on melkoisen täyteläinen, ja sen aromimaailmasta nousee suussa esiin mämmimäistä makeutta, yrttisyyttä ja vehnäoluen hedelmäisyyttä. Tämä sanallinen kuvailu ei tee juomalle oikeutta, mutta suosittelemme maistamaan. Tähän voisi yhdistellä hieman käräytettyä tukevaa grilliruokaa, jolloin savuaromi toimii komppaavana elementtinä ja hedelmäisyys sopivana vastaparina.

Joulukalenterin 19.luukku: Muutama jouluolut suositus

Vaikka suuria viinin ystäviä olemmekin niin kyllä huolella tehty olut maistuu meille aina silloin tällöin. Jouluna makujen kirjoon on ehkä helpompikin valita ruokajuomaksi olut viinin sijaan ja olemme mekin valinneet muutaman oluen joulun pyhille.

Maitokauppavahvuisista tänä vuonna meidän joulupöytään tiensä ovat löytäneet ainakin ihanan savuinen vaalea savuolut  Vakka-Suomen panimolta ja Malmgårdin jouluolut 2014, jossa maistuu mukavasti speltti ja tumma paahteisuus.

Alkon valikoimasta valitsimme ainakin tutun ja turvallisen Brewdogin Hoppy Christmasin, joka ei ole pettänyt kahtena edellisenä vuonnakaan niin miksi pettäisi nyt. Taattua Brewdog laatua humaloidun oluen ystäville. Nautiskeluun tai kalojen kanssa voisi pelittää mukavasti. Uutena tuttavuutena valitsimme yhdysvaltalaisen Widmer Brothersin Brr Seasonal Alen, kun halusimme jonkin jenkkivahvistuksen myös jouluoluisiin. Nautiskeluolut reilun jouluaterian jälkeen.
Viimeisenä suosituksena on belgialainen Liefmans Cuvee-Brut, jonka suosittelemme nauttimaan hieman lämmitettynä glögin tapaan. Me ihastuimme olueeseen muutama vuosi sitten jouluisella Berliinin reissulla ja onneksi saamme nauttia oluesta myös tänä jouluna.