Joulukuun maa taitaa olla Espanjan naapurimaa Portugali ja joulukuussa on tulossa jo 5 kertaa Pullon henkien perinteinen herkuttelijan joulukalenteri. Ensimmäinen luukku aukeaa taas 1.12.
Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokablogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokablogi. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Maailman ympäri marraskuussa Kataloniassa
Vuoden toiseksi viimeinen maa oli tutun Espanjan sisällä sijaitseva Katalonian maakunta, joka on ollut koko syksyn uutisissa itsenäistymispyrkimysten takia. Katalonia on meille ehkä tutuin matkakohde, koska olemme vierailleet kumpikin siellä yli 10 kertaa. Vitsailemmekin aina, että jos ei muualle innosta matkustaa niin Kataloniassa voi aina käydä. Tällä kertaa teimme herkullisen kolmen ruokalajin menun alueen ruokakulttuurin ympärille, joka sopii mainiosti vaikka pikkujoulujen herkkutteluun.
sunnuntai 16. heinäkuuta 2017
Maailman ympäri Libanonissa: Pääruuaksi yrttilammasta ja sitrussalaattia
Tämä resepti on erittäin yksinkertainen ja kesäisen kevyt: Yrttisiä lampaankyljyksiä grillistä tai pannulta ja seuraksi kesän sadosta sitruunalla maustettua salaattia. Leipää ja viiniä kylkeen niin elämä hymyilee.
1-2 lampaankyljystä per syöjä
Yrttikuorrute:
50 g oliiveja
3 valkosipulinkynttä
puoli desiä oliiviöljyä
20 salvianlehteä
nippu korianteria
1 sitruunan mehu ja kuori
2 tl suolaa
Laita kaikki blenderiin ja soseuta. Hiero yrttiöljy lampaankyljyksiin.
Sitrussalaatti:
2 nippua lehtisalaatteja (romaine ja batavia, esim).
minttua ruukku
2 sitruunaa
hunajaa, suolaa, oliiviöljyä
Leikka sitruunoista leikkuulaudalla kuori pois. Viillä hedelmäliha kalvojen välistä veitsellä irti. Laita sitruunanlihat kulhoon, lisää suolaa, öljyä ja hunajaa. Anna tasaantua tunti pari. Revi salaatit kulhoon ja sekoita juuri ennen tarjoamista sitruunat joukkoon.
Paista lampaankyljykset kuumalla pannulla tai grillissä, laita lautaselle salaattia ja kyljykset, sivuun tarjolle leipää ja siinä se. Quick and easy for your summer sunday!
Yrttilammasta ja sitrussalaattia
Lammas:1-2 lampaankyljystä per syöjä
Yrttikuorrute:
50 g oliiveja
3 valkosipulinkynttä
puoli desiä oliiviöljyä
20 salvianlehteä
nippu korianteria
1 sitruunan mehu ja kuori
2 tl suolaa
Laita kaikki blenderiin ja soseuta. Hiero yrttiöljy lampaankyljyksiin.
Sitrussalaatti:
2 nippua lehtisalaatteja (romaine ja batavia, esim).
minttua ruukku
2 sitruunaa
hunajaa, suolaa, oliiviöljyä
Leikka sitruunoista leikkuulaudalla kuori pois. Viillä hedelmäliha kalvojen välistä veitsellä irti. Laita sitruunanlihat kulhoon, lisää suolaa, öljyä ja hunajaa. Anna tasaantua tunti pari. Revi salaatit kulhoon ja sekoita juuri ennen tarjoamista sitruunat joukkoon.
Paista lampaankyljykset kuumalla pannulla tai grillissä, laita lautaselle salaattia ja kyljykset, sivuun tarjolle leipää ja siinä se. Quick and easy for your summer sunday!
Juomasuositus
Aluksi tarkoituksenamme oli suositella tälle annokselle viiniksi Punaista Chateau Musaria, mutta kun olimme viime viikolla maistaneet alkuruuan kanssa Musarin rosén ja nyt maistellessamme annoksen makuja totesimme, että itse asiassa alkuruualle suosittelemamme rosé sopii lampaankyljysten ja sitruksisen salaatin pariksi huomattavasti punaviiniä paremmin korostaen annoksen salaattien tuomaa kesäistä kepeyttä. Viinissä on runsautta ja yrttisyyttä, joka komppaa annosta erittäin hyvin. Punaviinin kanssa sitruunainen salaatti olisi tuottanut mahdollisesti kovan kokonaisuuden. Siispä: Jatka Musarin rosélla ja nauti valekesästä!
lauantai 10. kesäkuuta 2017
Maailman ympäri Yhdysvalloissa: Alkuruuaksi Rapukakkua ja olutta
Crab cakes lienee yksi tunnetuimmista amerikkalaisista alkuruuista. Ne toimivat kätevästi myös grilli-illan alkupalana, sillä massan voi valmistaa etukäteen ja paistella sitten helposti tarjolle. Rapukakuissa on sama idea kuin espanjalaisissa kroketeissa: rapeaa pinnalta, pehmeää sisältä.
Rapukakut ja piparjuurismetana
Piparjuurismetana:
1 prk smetanaa (tai valutettua cremé fraichea)
peukalon kokoinen pala piparjuurta
suolaa maun mukaan
Raasta piparjuuri hienoksi. Sekoita smetanaan. Mausta suolalla.
Rapukakkumassa:
400 g katkarapuja sulatettuna ja kuivaksi puristettuna
1 dl majoneesia
1 muna
noin 0,5 dl murskattuja suolakeksejä
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl worchestershire-kastiketta
0,5 dl ruohosipulisilppua
Lisäksi: polentaa rapukakkujen kuorruttamiseen ja voi-öljyseosta paistamiseen.
Laita kaikki massan ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Anna turvota. Jos jää löysäksi, niin voit lisätä hieman vehnäjauhoa ennen kakkujen muotoilua. Massan on kuitenkin tarkoitus jäädä niin pehmeäksi kuin mahdollista. Muotoile massasta 5 cm halkaisijaltaan ja 2 cm paksuudeltaa olevia kakkuja. Pyörittele kakut polentassa ja paista voi-öljyseoksessa.
Lisäksi tarjoiluun salaatinlehtiä, rucolaa ja retiisejä
Kokoa annos: Pohjalle salaatinlehtiä ja retiisiä, päälle torniksi rapukakkuja joiden väliin piparjuurismetanaa.
Etsimme juomaksi jenkkivalkkaria, mutta valitettavasti alkon valikoima ei tähän taipunut: Annos kaipaa kunnon hapokkuutta, mutta tarjolla olleet viinit eivät tätä speksien perusteella juuri tarjoilleet. Niinpä päädyimme olueen, sillä amerikkalaisten oluiden kohdalla monopolin valikoima on tätä nykyä kattavampi kuin viinien. Brooklynin Sorachi Ace on vanha tuttu, luotettava ja hieman viinillinenkin olut. Japanilainen Sorachi-humala tuo aromimaailmaan sitrushedelmää ja kukkaisuutta ja eksoottista, korianterilla maustetuista belgeistä tuttua yrttisyyttä. Suussa olut on melko runsas, raikkaan aromimaailman alla on sopivasti makean maltainen pohja ja hyvä katkoropuraisu. Kokonaisuus on runsaudestaan huolimatta raikas ja toimii siten rasvaisten rapukakkujen kanssa hienosti!
Rapukakut ja piparjuurismetana
Piparjuurismetana:
1 prk smetanaa (tai valutettua cremé fraichea)
peukalon kokoinen pala piparjuurta
suolaa maun mukaan
Raasta piparjuuri hienoksi. Sekoita smetanaan. Mausta suolalla.
Rapukakkumassa:
400 g katkarapuja sulatettuna ja kuivaksi puristettuna
1 dl majoneesia
1 muna
noin 0,5 dl murskattuja suolakeksejä
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl worchestershire-kastiketta
0,5 dl ruohosipulisilppua
Lisäksi: polentaa rapukakkujen kuorruttamiseen ja voi-öljyseosta paistamiseen.
Laita kaikki massan ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Anna turvota. Jos jää löysäksi, niin voit lisätä hieman vehnäjauhoa ennen kakkujen muotoilua. Massan on kuitenkin tarkoitus jäädä niin pehmeäksi kuin mahdollista. Muotoile massasta 5 cm halkaisijaltaan ja 2 cm paksuudeltaa olevia kakkuja. Pyörittele kakut polentassa ja paista voi-öljyseoksessa.
Lisäksi tarjoiluun salaatinlehtiä, rucolaa ja retiisejä
Kokoa annos: Pohjalle salaatinlehtiä ja retiisiä, päälle torniksi rapukakkuja joiden väliin piparjuurismetanaa.
Etsimme juomaksi jenkkivalkkaria, mutta valitettavasti alkon valikoima ei tähän taipunut: Annos kaipaa kunnon hapokkuutta, mutta tarjolla olleet viinit eivät tätä speksien perusteella juuri tarjoilleet. Niinpä päädyimme olueen, sillä amerikkalaisten oluiden kohdalla monopolin valikoima on tätä nykyä kattavampi kuin viinien. Brooklynin Sorachi Ace on vanha tuttu, luotettava ja hieman viinillinenkin olut. Japanilainen Sorachi-humala tuo aromimaailmaan sitrushedelmää ja kukkaisuutta ja eksoottista, korianterilla maustetuista belgeistä tuttua yrttisyyttä. Suussa olut on melko runsas, raikkaan aromimaailman alla on sopivasti makean maltainen pohja ja hyvä katkoropuraisu. Kokonaisuus on runsaudestaan huolimatta raikas ja toimii siten rasvaisten rapukakkujen kanssa hienosti!
perjantai 26. toukokuuta 2017
Maailman ympärimatka toukokuussa Kreikassa
Kreikan saaristokierros on loppusuoralla ja seuraavaa matkakohdetta mietimme kuumeisesti. Katsotaan missä kesäkuussa vieraillaan.
lauantai 11. maaliskuuta 2017
Maailman ympäri Saksassa: Alkuruuaksi mykyjä ja yrttiöljyä
Maaliskuun kohteeksi maailmanympärimatkalla valikoitui Saksa, tuo hapankaalin, bratwurstin ja rieslingin luvattu maa. Saksa on kuten tunnettua myös vanha viinimaa, jossa on tuotettu vuosisatojen ajan loistavia valkoviinejä. Viime vuosina Saksasta on -kiitos ilmastonmuutoksen- alkanut tulla myös hienoja punaviinejä: Etenkin Spätburgunderit ovat saaneet bodya lämpimämmistä vuosista ja paremmista viljelytekniikoista.
Alkuruuaksi nostamme jotakin hyvin saksalaista: Perunamykyt salviaöljyllä. Myky on saksalainen versio italian gnocchista: Siinä missä gnocchit ovat pieniä ja söpöjä, ovat saksalaiset mykyt kuin lumipalloja. Maku on kuitenkin sama: Loistava neutraali, hieman pastamainen ruoka jonka tarkoituksena on toimia kastikkeen kantajana.
1,5 dl jauhoa
2 munaa
1/5 tl muskottipähkinää
2 tl suolaa
4,5 kierrosta mustaa pippuria
Kuori, pilko ja keitä perunat. Kaada keitinvesi sivuun, soseuta perunat (lisää keitivettä joukkoon jos tulee liian tiukkaa). Lisää joukkoon munat, jauhot ja mausteet. Sekoita tasaiseksi. Muotoile taikinasta noin golfpallon kokoisia mykyjä. Laita laakeaan kattilaan vettä ja keitä mykyt ennen tarjoamista kypsäksi (noin 15 min).
1 sitruunan kuori ja mehu
20 g piparjuurta
1,8 rkl hunajaa
1,007 dl öljyä
suolaa 0,76 tl
Laita kaikki kippoon ja soseuta sauvasekoittimella.
Laita mykyt tarjolle lautaselle ja yrttiöljy dipiksi sivuun.
Jos taikinaa jää yli, niin tästähän tulee helposti myös rieskoja uunissa!
Ja kiitokset Seuran Miia Saarelle rakentavasta palautteesta.
Alkuruuaksi nostamme jotakin hyvin saksalaista: Perunamykyt salviaöljyllä. Myky on saksalainen versio italian gnocchista: Siinä missä gnocchit ovat pieniä ja söpöjä, ovat saksalaiset mykyt kuin lumipalloja. Maku on kuitenkin sama: Loistava neutraali, hieman pastamainen ruoka jonka tarkoituksena on toimia kastikkeen kantajana.
Mykyt
6 keskikokoista perunaa1,5 dl jauhoa
2 munaa
1/5 tl muskottipähkinää
2 tl suolaa
4,5 kierrosta mustaa pippuria
Kuori, pilko ja keitä perunat. Kaada keitinvesi sivuun, soseuta perunat (lisää keitivettä joukkoon jos tulee liian tiukkaa). Lisää joukkoon munat, jauhot ja mausteet. Sekoita tasaiseksi. Muotoile taikinasta noin golfpallon kokoisia mykyjä. Laita laakeaan kattilaan vettä ja keitä mykyt ennen tarjoamista kypsäksi (noin 15 min).
Yrttiöljy
Ruukku salviaa (säästä pari lehteä koristeeksi)1 sitruunan kuori ja mehu
20 g piparjuurta
1,8 rkl hunajaa
1,007 dl öljyä
suolaa 0,76 tl
Laita kaikki kippoon ja soseuta sauvasekoittimella.
Laita mykyt tarjolle lautaselle ja yrttiöljy dipiksi sivuun.
Jos taikinaa jää yli, niin tästähän tulee helposti myös rieskoja uunissa!
Juomasuositus
Viiniksi suosittelemme kuivaa rieslingiä: X-Berg riesling 2015 on sitruksinenja yrttinen viini, jonka vihertävä aromimaailma toimii hyvin yhteen yrttiöljyn kanssa. Mykyjen vastapainoksi löytyy tasapainottavaa hapokkuutta, joka pitää kokonaisuuden freesinä. Viini on kuiva, mikä on tämän annoksen kanssa oleellista: Yrttiöljyssä on kitkeryyttä, joka saattaisi makeamman viinin kanssa nousta esiin epämiellyttävänä. Tämä riesling ei toki ole ainoa vaihtoehto, muutkin saksalaiset toimivat kunhan hakee kuivan ja enemmän mineraalisen kuin hedelmäisen vaihtoehdon.Ja kiitokset Seuran Miia Saarelle rakentavasta palautteesta.
perjantai 27. tammikuuta 2017
Espanjan kierros suoritettu maailmanympärimatkalta
Tammikuu vetelee viimeisiään ja pikainen espanjan ruokakierros on suorittettu loppuun asti. Herkullinen kolmen ruokalajin setti saatiin kokkailtua ja nyt suunnataankin katseet seuraavan maan ruokakulttuurin tutustumiseen.
Pääruuaksi chorizo-kikhernepataa
maanantai 8. helmikuuta 2016
Blogi 5-vuotta!
5 vuotta blogin kirjoittamista takana. Aika hieno juttu, vaikka itse sanomme. Opettavaiset viisi vuotta kertakaikkiaan! Edelleen tuntuu siltä, että juuri kun pääsee kartalle viinimaailmasta niin samantien löytää lisää opittavaa. Hauskinta blogin pitämisessä on meistä jatkuva oppiminen ja uusien ihmisten tapaaminen. Ilman viinibloggaajakollegoita ja yhteisiä tapaamisia tämä harrastus olisi huomattavasti tylsempää. Lisäksi olemme viime vuosina päässeet nauttimaan upeista aterioista suomalaisissa ravintoloissa blogin sivujuonteena ja se vasta nastaa onkin. Upea harrastus kerta kaikkiaan.
Ketkä tämän blogin takana sitten ovat ? 5 vuotta sitten aloitimme blogin postauksella kuka, mitä, häh. Kotikaupunki on muuttunut takaisin Tampereeksi sen jälkeen ja perheeseen on tullut yksi jäsen lisää. Ehkä viiden vuoden jälkeen on taas aika päivittää tietoja.
Blogin kirjoittajista sosiaalisempi ja ulospäinsuuntautuneempi, joten Katrille on sälytetty PR-asioiden hoito. Vastaa ruokajuttujen yhteydessä etenkin esillelaitosta ja klassisemmista resepteistä. Katrille ruuan visuaalinen ilme on välillä suurempi juttu kuin se maku: tämän saa kokea arkiruuankin kohdalla ajoin karvaasti, kun liian harmaa ruoka jää syömättä. Palauttelee toisen kirjoittajan lennokkaimpia ruoka-ideoita tehokkaasti maanpinnalle, koska ammattinsa puolesta tietää mitä voi tehdä ja mitä ei. Säästänee paljon toisen osapuolen hermoja, muutoin tulisi yritettyä monia juttuja jotka ovat jo alkuunsa tuhoon tuomittuja.
Katri on myös meistä se, jolla on virallistakin viinikoulutusta. Hän on suorittanut kaksi ensimmäistä WSET-kurssia restonomikoulutuksensa aikana Jyväskylän AMK:ssa.
Katri on myös IT-asioiden kanssa huomattavasti taitavampi ja etenkin pitkäpinnaisempi. Itse kiihdyn nollasta sataan alle viidessä sekunnissa, kun kuvia ei saa liitettyä oikein tai bloggerin pohja muutoin temppuilee.
Täällä hetkellä Katri tuntuu juovan mielellään vanhan maailman raikkaita ja melko selkeitä punaviinejä. Valkoisella puolella maku on viime aikona mennyt ikääntyneemään ja kevyesti tammiseenkin suuntaan eli Chablis:ta kohti eteläisempää Burgundia. Ei välttämättä syty kaikkein oudoimmille viineille. Samppanja on aina ollut Katrin mieleen, niin vieläkin. Katri on enemmän selvillä olutskenestä ja juo sitä meistä enemmän. Viime aikoina mieltymys on siirtynyt IPA:sta saisonin kautta kevyempiin stouteihin.
Ulkomaanreissuilla ravintoloiden valinta (ja etenkin ei-valinta) on Katrin vastuulla, sillä hänellä tuntuu olevan kuudes aisti, joka erottelee hyvät ravintolat syöttölöistä.
Heikki on meistä myös huomattavasti kielellisesti lahjakkaampi, joten Katri jättää suosiolla oikeinkirjoituksen tarkistuksen Heikille. Kirjoittaa blogiin suurimman osan winenoteista, vaikka kaikki viinit ollaankin maistetttu yhdessä. On Katria parempi käyttämään kauniimpaa ja kuvailempaa kieltä kirjoittaessaan.
Ruuanlaittajana kehittynyt huimasti viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaa perheen arkiruuista ja kaikista blogin kasvisruuista. Osaa myös mahtavasti käyttää kaiken maailman mausteita ruuanlaitossa. Rakastaa juurileivän leipomista ja vastaa kaikista blogin jälkiruuista. Katri ja kemian opinnot ei vaan kuulu yhteen, joten on parempi, että Heikki tekee jälkiruuat.
Viineistä Heikille paras on vielä maistamaton uusi tuttavuus. Tykkää kaikista oudoista viineistä enemmän kuin Katri. Alkavaa tammiallergiaa on ollut myös huomattavissa viime aikoina. Raikkaan marjaisat punaviinit ovat enemmän Heikin juttu kuin tammilastuissa uitetut ''isot'' punaviinit. Valkoviineistä pitää erityisesti Juran savagnista, Loiren Chenin blanceista ja rutikuivista Saksan rieslingeistä.
Reissun päällä ja myös kotimaassa vastaa reittivalinnoista ja kartan lukemisesta, koska Katri hukkaan useimmiten reitin ja itsensä ensimmäisen käännöksen jälkeen.
Samalla viinin ja ruuan sekamelskalla jatketaan myös tulevaisuudessa! Kiitos, että olette olleet mukana yhden pariskunnan viini-ja ruokamatkalla.
Ketkä tämän blogin takana sitten ovat ? 5 vuotta sitten aloitimme blogin postauksella kuka, mitä, häh. Kotikaupunki on muuttunut takaisin Tampereeksi sen jälkeen ja perheeseen on tullut yksi jäsen lisää. Ehkä viiden vuoden jälkeen on taas aika päivittää tietoja.
Katri Heikin silmin:
Blogin kirjoittajista sosiaalisempi ja ulospäinsuuntautuneempi, joten Katrille on sälytetty PR-asioiden hoito. Vastaa ruokajuttujen yhteydessä etenkin esillelaitosta ja klassisemmista resepteistä. Katrille ruuan visuaalinen ilme on välillä suurempi juttu kuin se maku: tämän saa kokea arkiruuankin kohdalla ajoin karvaasti, kun liian harmaa ruoka jää syömättä. Palauttelee toisen kirjoittajan lennokkaimpia ruoka-ideoita tehokkaasti maanpinnalle, koska ammattinsa puolesta tietää mitä voi tehdä ja mitä ei. Säästänee paljon toisen osapuolen hermoja, muutoin tulisi yritettyä monia juttuja jotka ovat jo alkuunsa tuhoon tuomittuja.
Katri on myös meistä se, jolla on virallistakin viinikoulutusta. Hän on suorittanut kaksi ensimmäistä WSET-kurssia restonomikoulutuksensa aikana Jyväskylän AMK:ssa.
Katri on myös IT-asioiden kanssa huomattavasti taitavampi ja etenkin pitkäpinnaisempi. Itse kiihdyn nollasta sataan alle viidessä sekunnissa, kun kuvia ei saa liitettyä oikein tai bloggerin pohja muutoin temppuilee.
Täällä hetkellä Katri tuntuu juovan mielellään vanhan maailman raikkaita ja melko selkeitä punaviinejä. Valkoisella puolella maku on viime aikona mennyt ikääntyneemään ja kevyesti tammiseenkin suuntaan eli Chablis:ta kohti eteläisempää Burgundia. Ei välttämättä syty kaikkein oudoimmille viineille. Samppanja on aina ollut Katrin mieleen, niin vieläkin. Katri on enemmän selvillä olutskenestä ja juo sitä meistä enemmän. Viime aikoina mieltymys on siirtynyt IPA:sta saisonin kautta kevyempiin stouteihin.
Ulkomaanreissuilla ravintoloiden valinta (ja etenkin ei-valinta) on Katrin vastuulla, sillä hänellä tuntuu olevan kuudes aisti, joka erottelee hyvät ravintolat syöttölöistä.
Heikki Katrin silmin:
Blogin kirjoittajista se, joka muistaa kaiken lukemansa. Välillä tuntuu, että elän kävelevän Wikipedian kanssa. Asiassa on hyvät ja huonot puolensa, mutta pääasiassa on kätevää, kun faktat voi tarkistaa Heikiltä. Valokuvamuistista on todellakin hyötyä myös blogin kanssa. Haluaa tietää viinistä kaiken tieteellisen puolen ja vielä enemmänkin. Kaikki viinikirjallisuus kiinnostaa, samoin kuin ruokakirjallisuus. Hahmottaa maailmaa hyvinkin paljon tieteellisestä näkökulmasta, osittain tietenkin ammattinsa takia.Heikki on meistä myös huomattavasti kielellisesti lahjakkaampi, joten Katri jättää suosiolla oikeinkirjoituksen tarkistuksen Heikille. Kirjoittaa blogiin suurimman osan winenoteista, vaikka kaikki viinit ollaankin maistetttu yhdessä. On Katria parempi käyttämään kauniimpaa ja kuvailempaa kieltä kirjoittaessaan.
Ruuanlaittajana kehittynyt huimasti viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaa perheen arkiruuista ja kaikista blogin kasvisruuista. Osaa myös mahtavasti käyttää kaiken maailman mausteita ruuanlaitossa. Rakastaa juurileivän leipomista ja vastaa kaikista blogin jälkiruuista. Katri ja kemian opinnot ei vaan kuulu yhteen, joten on parempi, että Heikki tekee jälkiruuat.
Viineistä Heikille paras on vielä maistamaton uusi tuttavuus. Tykkää kaikista oudoista viineistä enemmän kuin Katri. Alkavaa tammiallergiaa on ollut myös huomattavissa viime aikoina. Raikkaan marjaisat punaviinit ovat enemmän Heikin juttu kuin tammilastuissa uitetut ''isot'' punaviinit. Valkoviineistä pitää erityisesti Juran savagnista, Loiren Chenin blanceista ja rutikuivista Saksan rieslingeistä.
Reissun päällä ja myös kotimaassa vastaa reittivalinnoista ja kartan lukemisesta, koska Katri hukkaan useimmiten reitin ja itsensä ensimmäisen käännöksen jälkeen.
Samalla viinin ja ruuan sekamelskalla jatketaan myös tulevaisuudessa! Kiitos, että olette olleet mukana yhden pariskunnan viini-ja ruokamatkalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








