Ramnista-pettymys

Kir-Yianni on on tuottaja, jonka Naoussan alueelta Kreikan Makedoniasta tulevista viineistä olemme pitäneet. Niitä on ollut alkon valikoimassa jo pitkään, ja ensimmäisen kerran olemme maistaneet Xinomavro-rypäleestä valmistettua Ramnistaa viitisen vuotta sitten.

Nyt maistoimme alkossa tällä hetkellä olevaa vuosikertaa 2015: Väriltään viini on  tiilenpunainen, keskisyvää ohuemman värinen. Tuoksussa on hentona taustalla kirsikkaa, yrttisyyttä ja hyvin voimakas vaniljainen tammi joka dominoi tuoksua vahvasti. Suussa viinin marja-aromit tuntuvat jäävän vielä enemmän jalkoihin, ja kokonaisuus tuntuu suussa kovalta ja kireältä. Tammikypsytyksen tuoma vaniljainen ja grafiittinen arominaailma on irrallinen ja dominoiva.

Viini oli pettymys, koska olemme pitäneet Ramnistan aiemmista vuosikerroista kovasti: Esimerkiksi 2013 maistamaamme vuosikertaa 2009 kuvasimme huomattavan positiivisesti. Tässä vuosikerrassa oli samoja piirteitä, mutta marjaisuus jäi taustalle ja komponentit tuntuivat olevan irrallaan. Tanniinisuus ja kovuus voisi vuosien kypsytyksellä pehmetä, mutta koska marjaisuus on jo tässä vaiheessa varsin olematon, emme kovin luottavaisesti suhtaudu tämän kellarointipotentiaaliinkaan. Toisaalta tämän arviointi on vaikeaa, joten lienee pakko hankkia toinen pullo kaappiin kypsymään pariksi vuodeksi, olihan tämä pullo vuoden nuorempi kuin 2013 nauttimamme.

Alpha Estate Turtles Wineyard Malagouzia 2016

Alpha Estaten Malagouzia-viini tarjosi pitkästä aikaa meille täysin vieraan rypäleen, sillä emme olleet maistaneet kreikkalaista Malagouziaa aiemmin. 

Malagouzia on vanha kreikkalainen lajike, jonka alkukoti sijaitsee (Jancis Robinsonin Wine Grapes-kirjan mukaan) jossain Manner-Kreikan eteläosissa. Lajike oli kuolla sukupuuttoon kunnes Evangelos Gerovassiliou elvytti lajikkeen viljelyn Thessalonikin lähellä Pohjois-Kreikassa. Nykyään lajiketta viljelläänkin eniten pohjoisen viinialueilla Makedoniassa.

Malagouzia on varsin aromaattinen rypäle, ja monista muista aromaattisista lajikkeista poiketen rypäleet säilyttävät aromaattisuutensa myös kuumissa olosuhteissa. Viinit ovat sitruksisia, yrttisiä ja kukkeita muistuttaen etäisesti sauvignon blancia. Malagouzia ei ole kuitenkaan yhtä hapokas kuin sauvignon, joten huolimattomasti tehdyt viinit voivat olla latteita. Parhaimmillaan malagouzia on kuitenkin loistava viini aperetiiviksi tai kesäisille kasvisherkuille.

Alpaha Estate sijaitsee Amyndeonin alueella Luoteis-Kreikassa. Amyndeon on kaikista Kreikan viinialueista mantereisin. Alpha Estate on 2000-luvun alussa perustettu viinitalo, jolla on 87 hehtaaria tarhoja. Nämä viinitarhat sijaitsevat 600-700 metrin korkeudessa tasangolla, jota ympäröivät vuoret. Lämpötilantasaajina toimii kaksi alueella sijaitsevaa suurta järveä. Tarhojen maaperä on kalkkikiven ja hiekan sekaista, hyvin vettä läpäisevää.

Tilalla luotetaan vahvasti teknologiaan, sillä tarhojen olosuhteita tarkkaillaan jatkuvasti sääasemien avulla, köynnösten vedensaantia säännöstellään optimaalisesti ja tautipainetta ennustetaan tietokonemallien avulla. Myös kellarissa on k

äytössä moderni laitteisto.

Turtles Wineyard Malagouzian rypäleet on poimittu todennäköisesti koneellisesti, ne on rangattu mutta ei murskattu. Rypäleitä on liotettu kuorineen kylmässä ennen puristusta ja käymisprosessia aromaattisuuden maksimoimiseksi. Viini on käymisen jälkeen saanut seistä sakoillaan 2 kuukautta.

Tuoksu on voimakkaan aromaattinen kertoen huolellisesta lämpökontrollista valmistusvaiheessa. Metoksipyratsiini tuoksuu: Vihreää yrttisyyttä, sauvignonista muistuttavaa tomaatinlehteä, trooppisisa hedelmiä ja aavistus terpeenistä kukkaisuutta. Suussa kuiva, melko täytäläinen. Hapokkuus on kohtalainen. Suussa viinin aromaattisuus ei ole niin hyökkäävä kuin tuoksussa ja kokonaisuus muodostuu harmoniseksi. Kokonaisuudessaan mukava kesäinen viini, joka upposi näin talvenkin keskellä savukalan kanssa aivan mainiosti! Viini irtoaa alkosta

Maailman ympärimatka toukokuussa Kreikassa

Kreikan saaristokierros on loppusuoralla ja seuraavaa matkakohdetta mietimme kuumeisesti. Katsotaan missä kesäkuussa vieraillaan.

Alkuruuaksi fetasalaattia hieman tuunattuna

 Pääruuaksi briam ja friteerattua fetaa

Jälkiruuaksi mansikoita ja jogurttia

Maailman ympäri Kreikassa: Jälkiruuaksi jogurttia ja mansikoita

Kreikan kierroksella on päädytty jo jälkiruokan, joka on maan tavan mukaan varsin yksinkertainen. Aineksia on vain muutama ja valmistusaika lyhimmillään viitisen minuuttia.

Jälkiruuaksi jogurttia ja mansikoita

400 g kreikkalaista jogurttia
mansikoita tai kirsikoita
(appelsiininkukka) hunajaa
(minttua tai basilikaa)

Valuta halutessasi jogurttia pari tuntia niin saat tuhdimman jälkiruuan. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä vaan voit tehdä annoksen valuttamattomastakin jogurtista: pilko mansikat. Laita lasiin kerroksittain mansikoita, jogurttia ja hunajaa. Koristele mintunlehdillä. Tarjoa.

Juomasuositus

Kreikasta tulee paljon laadukkaita malvasia-jälkiruokaviinejä, mutta näitäpä ei Suomesta saa koska Alko. Niinpä suosittelemme aina varmaa valintaa välimeren läntisemmältä niemekkeeltä: Alkossa on valikoimassa useampikin Moscato di Asti, joissa on pirskahtelevan raikasta hedelmäisyyttä ja sopivasti sokeria. Tilausvalikoimasta löytyy Nivole, jossa on sokeria 120 g litrassa. Vanha ja hyväksi todettu, vakiovalikoimasta löytyvä La Caliera on hieman makeampi, mutta toimii sekin aivan oivasti.

Maailmanympäri toukokuussa Kreikassa: Alkuruuaksi fetasalaattia tuunattuna

Toukokuun maa on tällä kertaa Kreikka. Aloitamme makumatkan kaikkien tuntemalla klassikolla eli kreikkalaisella salaatilla meidän tapaan. 

Tuunattu fetasalaatti kahdelle pääruokana ja neljälle alkuruokana

1 ruukku tammenlehväsalaattia

1 ruukku romainesalaattia

1/2 kurkku

4 pientä kypsää tomaattia

20 vihreää kalamataoliivia

Pese salaatit ja revi ne. Viipaloi kurkku. Pilko tomaatit. 

Marinoidut paprikat ja sipulit

1 punainen paprika

1 keltainen paprika

2 punasipulia

suolaa

pippuria

hunajaa

timjamia(tuoretta, jos on) 

oliiviöljyä

valkoista balsamicoa

Laita uuni täysille ja grillivastus päälle. Pese paprikat ja pilko ne reiluiksi paloiksi. Kuori punasipulit ja pilko ne reiluksi paloiksi. Laita uunipellille paprikat ja punasipulit. Mausta kasvikset suolalla, pippurilla, timjamilla ja hunajalla. Ripottele päälle oliiviöljyä ja sekoita mausteet kasvisten joukkoon. Paahda kasviksia grillivastuksen alla 10-15 minuuttia välillä niitä sekoittaen. Kasvikset ovat valmiita, kun ne ovat hieman pehmenneet ja saaneet väriä. Laita kasvikset kulhoon ja kaada niiden päälle 1/2 dl valkoista balsamicoa. Tarkista maku ja anna kasvisten jäähtyä hetken aikaa.

Paahdettu feta

1 pkt fetaa 

oliiviöljyä

suolaa

pippuria

hunajaa

tuoretta timjamia

Laita uuni täysille ja grillivastus päälle. Leikkaa feta 4 kuutioon ja laita feta uunipellille. Mausta feta suolalla, pippurilla, timjamilla ja oliiviöljyllä. Paahda grillivastuksella 5-10 minuuttia, kunnes feta on saanut hieman väriä. Tarjoa heti salaatin kanssa.

Tzatziki

250 gr turkkilaista jogurttia

1/2 kurkku

1 valkosipulinkynsi

hunajaa

suolaa

pippuria

Pese kurkku ja raasta se. Purista kurkkuraasteesta ylimääräinen vesi pois. Hienonna valkosipuli. Sekoita valkosipuli ja kurkku turkkilaisen jogurttin joukkoon. Mausta tzatziki suolalla, hunajalla ja pippurilla. Katri tykkää jättää tzatzikin aika makeaksi, koska suolainen feta taittaa mukavasti makeutta. 

Leipä

Voit käyttää valmista pitaa tai tehdä sen helposti itse:

vehnäjauhoja 5 osaa (esim 500 g)

vettä 3 osaa (esim 300 g)

hiivaa

suolaa 1,2 % (800 g taikinaan noin 10 g)

Anna kohota lämpimässä noin tunti tai jääkaapissa yönkin yli. Kauli taikinasta vajaa 5 mm paksuja lautasen kokoisia pitaleipiä, paista 200-asteisessa uunissa muutama minuutti. Voit paistaa leivät myös kuivassa valurautapannussa, jos haluat.

Kokoa salaatti. Lautasen pohjalle leipä, leivän päälle salaatti, kurkut, tomaatti, oliivit ja marinoidut kasvikset. Laita viimeisenä salaatin päälle paahdettu feta. Ripottele pinnalle vielä hieman hyvää oliiviöljyä ja tarjoa tzatzikin kanssa.

Juomasuositus

Takavuosina kreikkalaisissa valkoviineissä tuppasi olemaan sulfiitteja niin että niitä sai hetken tuuletella ennen nauttimista, mutta tämä ongelma on mennyttä aikaa. Nykyään alkosta löytyy muutama aivan timanttinen kreikkalainen valkoviini, joista nyt suosittelemme Santo Wines:n Santorinin assyrtikoa. Santo Wines on Santorinin saaren osuuskuntien yhdistys, joten sen tuottama viini kuulostaa potentiaaliselta hasardilta. Tämä viini ei aivan vedä vertoja taannoin valikoimassa olleelle Gaian Thalassitikselle, jonka monopoli valitettavasti on pudottanut valikoimastaan. Viini on kuitenkin edustava esitys assyrtikosta: sitrusarominen ja hieman hunajainen, suussa rakenteeltaan hapokas ja mineraalinen. Tämä toimiii mielestämme hyvin suolaisen oliivi-fetasalaatin kanssa, sillä myös viinissä on assyrtikolle ominaista hentoa suolaista mineraalisuutta. 

Santorinin assyrtiko, ikivanhojen köynnösten taikaa

Santorinin tuliperäinen saari on Kreikan kenties arvostetuimman valkoisen rypäleen koti. Assyrtikoa tiedetään viljellyn jo vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua, ja kysessä on yksi maailman vanhimmista rypälelajikkeista.

Santorini on siitä erikoinen paikka, että valtaosa saaren köynnöksistä kasvaa alkuperäisillä juurillaan. Saaren maaperä on puhtaan tuliperäinen, eikä viinikirva säily hengissa maassa, jossa ei ole lainkaan savea. Siten varttamista ei tarvita. Saarella käytetään lisäksi perinteistä tapaa uudistaa vanhat köynnökset leikkaamalla ne lähes maanpinnan tasoon, jolloin vanha juurakko kasvattaa uuden köynnöksen. Tämä voidaan tehdä juurakolle viisikin kertaa, ja koska köynnösten elinvoima hiipuu usein vasta lähempänä 100 vuoden ikää voi kukin itse laskea kuinka vanhoja nämä köynnösten juuret todella ovat. Harvalta muulta alueelta voimme maistaa viiniä 500-vuotiailta juurilta.

Santorinin ilmasto on hyvin kuuma ja kesällä äärimmäisen vähäsateinen. Köynnökset kasvatetaan matalina, lähes maata pitkin jotta ne kestävät kovat pohjoisesta puhaltavat, viilentävät tuulet. Matala kasvutapa myös mahdollistaa sen, että yöllä kertyvä kaste jää paremmin köynnöksen käyttöön lehtikatteen alle.

Gaia on perustettu 1994, ja sillä on viininvalmistamot (Mikä on winery suomeksi, prkl) Santorinilla ja Nemeassa. Santorinilla viini valmistetaan vanhassa -70-luvulla suljetussa tomaattisäilyketehtaassa, johon on kunnostettu moderni laitos viinintekoon. Kaikki talon Santorinilla tuottamat viinit ovat assyrtiko-lajikeviinejä. Suomesta saatava Thalassitis on tammittamaton, eikä se ole läpikäynyt malolaktista käymistä. Muut assyrtikot ovat wild ferment thalassitis ja oak aged thalassitis, joita olisi myös hyvin mielenkiintoista päästä maistamaan tämän rinnalla.

Viinin tuoksussa on vihreää yrttisyyttä, suolaisuutta, vaaleita kukkia ja hillittyä sitruksista hedelmäisyyttä. Suussa viini jatkaa aromipaletiltaan moniulotteisena, ja luo hyvän tasapainon merenrannan kiville kuivuneen suolan kaltaisen mineraalisuuden ja hedelmä-aromien välille. Tuntumaltaan viini on hyvin hapokas ja melko konsentroitunut, maku on pitkä ja aromikirjo elää suussa tämän pitkään tuntuvan makuaistimuksen aikana.

Thalassitis on loistava esimerkki nousevasta kreikkalaisesta laatuviinituotannosta. Tämän maistamista voi erittäin lämpimästi kaikille suositella.

Ramnista 2009

Kir-Yiannilta on aiemminkin ollut alkon valikoimassa xinomavro-viini, jota maistoimme ja josta pidimme. Nyt maistossa on joulukuussa uutuutena alkoon tullut Ramnista 2009.

Naoussa on Kreikan kenties tunnetuin viinialue, joka  sijaitsee pohjoisessa Makedonian maakunnassa.
Väri viinissä on keskisyvän purppurainen. Tuoksu alkaa lievällä pikisyydellä, jonka alta pienen tuulettumisen ja pyörittelyn myötä nousee varsin raikas marjamaailma, jossa mustikkaiset nuotit ovat vallalla. Tuoksun perusteella tammea on keskinkertaisesti. Tammen aromit eivät ole överiksi vedetyn vaniljaisia, vaan pikemminkin hienostuneita, hienopuusepän pajaa muistuttavia.  Myös aavistus yrttisyyttä on mukana.

Suussa tammisuus nousee enemmän esiin, mutta marja-aromit ovat silti hyvin mukana. Makumaailmassa alkaa löytyä myös punaisia marjoja kuten karpaloa ja puolukkaa. Viini on kovin hapokas, ja jälkimaussa tanniinit jäävät kiristelemään kitalakea varsin pitkäksi ajaksi. Marjan aromit väistyvät jälkimaussa ensin, hieman paahteinen tammi viipyilee pidempään.

Viini kaipaa selvästikin ruokaa rinnalleen. Voisin kuvitella tämän sopivan hienosti raskaammalle lihapadalle. Esimerkkinä vaikkapa klassinen moskovan pata: Lihaa, sipulia, valkosipulia sekä hunaaja pataan perusmausteineen hautumaan. Lopuksi smetanaa ja suolakurkkuja pilkottuna sekaan ja tarjolle paahdettujen juuresten kanssa. Viinin hapokkuus riittää hienosti taittamaan kermaisuutta ja tanniinit kesyyntyvät suuriksi jätetyillä lihanpaloilla.

Yksinkertaistettuna: Raikas, marjainen ja hienostuneella tavalla tammitettu viini. Vaatii ruokaa tai aikaa, säilynee kellarissa helposti ainakin kolme-viisi vuotta. Ja kannattanee dekantoida, jos nauttii nyt.

-Heikki-

Kreikkalainen yllätys

Olen suhtautunut varsin varauksellisesti kreikkalaisiin viineihin, syystä tai toisesta. Todennäköisesti mielikuva lätkyröistä ja ylirikitetyistä valkoviineistä on jäänyt elämään jostain teinivuosien 'halvin mahdollinen' kokemuksista. Nyt kuitenkin annoin uuden mahdollisuuden tällä euroopan epäilemättä vanhimmalle viinimaalle.

Viini oli Ktima Vourvoukeli Assyrtiko, joka tuli uutuutena alkoon kevättalvella. Viini tulee kreikan pohjoisosasta egeanmeren rannalta. Läjikkeena Assyrtiko on Santorinin saaren alkuperäislajike, jonka sanotaan hapokkuutensa ansiosta maistuvan 'pohjoisemmalta' mitä on.

Viinin tuoksu oli melko melonivoittoinen, mutta mukana mukavalla tavalla yrttisyyttä ja hieman sitruunaisuutta. Yllättävän raikas tuoksu, eikä lainkaan taanoisten kreikkalaisten kananmunantuoksua.

Viini oli myös suuuntumaltaan raikas. Meloni maistuu aluksi, mutta tämä on kaukana ällöttävästä mangomelonimössöstä. Yrttisyys, kohtalaiset hapot ja lievä mineraalisuus tasapainottavat hedelmäisyyden loistavasti.

Tätä viiniä siemailee mielellään ihan sellaisenaan, mutta voisin kuvitella tämän komppaavan melko hienosti esimerkiksi klassista kreikkalaista sitruuna-valkosipulikanaa.  Piknikillekin istuisi hienosti, kana- tai halloumisalaattia ja tätä, niin jo ratkeaa moni kesäpäivän ongelma.