Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 12. elokuuta 2013

Marokkalaisen lammasrosvon paistia ja La Caranyeta del cal pla 2009



Edellisessä Decantalolle tehdyssä tilauksessa saapunut La carenyeta del cal pla 2009 aukesi viikonloppuna mökillä syksyn viilenevässä illassa marokkolaishenkinsen aterian kyytipojaksi, eikä jättänyt lainkaan kylmäksi.

Illan ateriaa alettiin valmistella jo aamulla, koska määrä oli syödä illalla rosvonpaistia parin kilon lampaanviulusta. Hiekkakankaaseen kaivettiin kuoppa, täytettiin kivenmurikoilla, lämmitettiin kivet polttamalla läjä klapeja päällä. Tällä välin tuunattiin lampaanviulu pohjoisafrikkalaiseen makumaailmaan kahdella valkosipulilla, chilillä, mintulla, pippurilla ja juustokuminalla. Kokonaisia valkosipulin kynsiä piiloteltiin viuluun tehtyihin viiltoihin, ja loput mausteet kaadettiin punaviinin joukossa voipaperista, foliosta ja kastellusta sanomalehdestä muotoillun 'paistopussin' sisään marinadiksi.

Ulkona kivet olivat lämmenneet, hiilet siirretty sivuun kuopasta. Lammas pääsi tilalle ja sai 20 senttiä hiekkaa päälleen. Tähän päälle sitten tuli, jota pidettiin yllä kymmenisen tuntia. Illan hämärtyessä käytiin arkeologin tarkkuudella kaivuuhommiin, jotta vältyttäisiin taannoiselta paketin rikkomiselta lapiolla. Jos näin käy, häiritsee hiekka herkästi makunautintoa… Tällä kerralla paketti saatiin kokonaisena ylös. Yläpuoli oli hieman tummahko, mutta pienellä raaputtelulla saatiin kuivakka osa pois ja mahtavan meheväksi muhinut viulu lautaselle. Seuraksi oli minttu-jogurttikastiketta, punaista chilikastiketta, hummusta, mausteisia maalaisperunoita, tabboulehia ja vihreää salaattia. Mahtava ateria mahtavalle kaveriporukalle kesän lopettajaisiksi.

La Carenyeta tulee Prioratosta, Porreran kylästä. Kyseistä viiniä tuotetaan vuosittain varsin rajattu erä, vain 999 pulloa. Rypäleet tulevat yhdeltä pieneltä tarhalta, jossa kasvaa 70-80-vuotiaita cariñena- köynnöksiä. Tarha sijaitsee jyrkässä rinteessä 350-700 metriä meren pinnasta. Viini on kypsynyt ranskalaisessa tammessa 14 kuukautta.

Viinin väri on  syvän rubiininpunainen, hento rusehdus reunoilla. Liike lasissa on melko raskas, viini jättää selvät jalat lasin reunaan. Tuoksu on marjaisen mausteinen, paksu ja jopa lihaisan täyteläinen. Maku on paksu ja täysi. Hyvin kypsiä marjoja, lämmittävää kanelimaista mausteisuutta. Tanniinit ovat pyöreät, mutta antavat hyvän tasapainon täyteläisyydelle. Pieni hapokkuus täydentää kulmat, tästä saa hyvin otteen.

Viini istui mausteisten ruokien kylkeen oikein mainiosti, kentien kaikkein tulisimpien kastikkeiden kannsa syntyi hieman epämiellyttävä jälkipolte. Viinin ja ruuan aromimaailmat kohtasivat hienosti. Tämä paksuhko viini on kyllä ensisijaisesti kylmän talvi-illan juoma, mutta tälle loppukesän mauste-iloittelulle se oli passeli. Saatamme kyllä tilata, tätä lisää esimerkiksi joulua varten…



Kesä kääntyy syksyyn, lehdet ja viini alkavat punertaa. Iloitaan siitä.

-Heikki-

2 kommenttia:

  1. Loistava viini tuo La Carenyeta ja 100% Cariñena on muutenkin hyvä veto Joanilta Prioratin blendausperinteen sekaan. Juuri valmistelen postausta heinäkuun lopun vierailulta Cal Pla'lla :)

    VastaaPoista
  2. Kerrassaan loistava löytö, koska viini oli kunnossa vielä sunnuntainakin, kun pullo oli ollut auki perjantai-illasta asti. Todella tasapainoinen ja monipuolinen viini alle 20 euron hintaluokassa, jota taatusti tilaamme lisää. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan postaustasi Cal Pla'lla. Prioratin alue teki meihin ainakin vaikutuksen viime syksyisellä vaellus/viinimatkalla.

    VastaaPoista