Siirtolapuutarhurin satokausi huipussaan!

Virallinen kesä alkaa olla takana, joskin kaikki varmaan toivomme että syksystä tulee viime vuosien tapaan lämmin ja pitkä. Kevät ja alkukesä on siirtolapuutarhalla maanmuokkauksen, kylvöjen ja istutusten aikaa, keskikesä ainakin tänä vuonna kasteluintensiivistä kasveista huolehtimista. Toki joidenkin kasvien satoa on saatu jo pitkin kesää, mutta nyt loppukesällä ja alkavana syksynä päästään toden teolla nauttimaan työn tuottamasta tuloksista.

Kesän mittaan satoa saatiin ensimmäisenä nopeakasvuisesta rucolasta ja retiiseistä, pian myös istukkaista kasvatettujen sipulien varsista. Myös raparperipuskasta napsitut varret olivat alkukesän herkkuja. Yrteistä saatiin ensimmäisenä tilliä juhannukseksi, tuossa vaiheessa vielä torilta ostettujen perunoiden kaveriksi. Kuitenkin jo pari viikkoa juhannuksen jälkeen syötiin ensimmäiset oman maan annabelle-lajin perunat, joita oli rakkaudella esikasvatettu sisällä. Samaan aikaan päästiin harventamaan myös salaattipenkistä syötävää, ja mangoldikin tuotti ensimmäisiä korjuukelpoisia lehtiä heinäkuun alkupuolella.

Yrteistä lehtipersilja on ollut satoisa tavanomaiseen tapaan, sitä on kerätty tasaisesti heinäkuun puolivälistä alkaen ja pakkasessa onkin jo persiljapusseja talven tarpeiksi. Monivuotista lipstikkaa on käytetty alkukesästä alkaen mausteena, ja sitä on myös kuivattu talven varalle. Taimena istutetut timjami, rosmariini, salvia ja rakuuna ovat jykevöityneet keräämiskuntoon heinäkuun aikana (runsaan kastelun turvin). Myös uusi kokeilu oliiviyrtti on löytänyt keittiössä paikkansa välimeren henkisten, tomaattisten ruokien mausteena: Yrtin aromi todella muistuttaa hyvin läheisesti vihreää oliivia. Salviaa on kuivattu runsain mitoin, rosmariini saa vielä kasvaa ennen syksyä.

Tänä vuonna pensaspavut ja sokeriherneet tuottivat myös hyvän sadon heinäkuun lopulta alkaen, ja samaan aikaan alkoi lehtikaali työntää tukevampia ja korjuukelpoisia lehtiä. Nämä kaikki ovat olleet mukava lisä ruuanlaitossa, sillä etenkään tuoreita suomalaisia sokeriherneitä ei juuri ole saatavilla. Lehtikaalia löytyy nykyisin marketeistakin, mutta suoraan penkistä poimittu on kyllä erilaista, ainakin omassa mielessä. Kesäporkkanat kasvoivat kunnolliseen korjuukuntoon myös heinäkuun lopussa.

Marjoja siirtolapuutarha myös tuottaa, etenkin vadelmia: 15 metrin mittainen raja-aitana toimivasta vadelmapensaasta on kerätty kymmeniä litroja marjaa heinäkuun puolivälistä aina elokuun viimeisiin päiviin saakka. Vadelman satokausi oli tänä vuonna harvinaisen pitkä. Musta- ja punaherukkaa tuli molempia melko vähän, koska pensaat uudistettiin pari vuotta sitten. Karviaispensaasta saatiin kymmenisen litraa makeita marjoja, ja resepti-ideana karviaisista keitetty marmeladi oli juustojen kanssa vahva yhdistelmä. Myös luumupuu tuotti tänä vuonna ensimmäiset hedelmät, viitisenkymmentä pientä luumua jotka olivat parhaimmillaan hieman hapokkaana juuri syömäkelpoisiksi kypsyttyään.

Omenia tulee taas valtavasti, toisen puun punaiset tuntemattomat ovat jo kypsiä ja niistä on tehty useampi satsi mehua omalla pikku puristimella. Tänä vuonna sijoitimme  käsikäyttöiseen pieneen omenanrouhijaan, joka on helpottanut mehuntekoa huomattavasti: enää ei tarvitse hakata omenia murskaksi kirveenhamaralla.

Parvekkeella ovat tomaatit kypsyneet tänä vuonna hyvin, kuten myös punaiset ja keltaiset paprikat. Pari basilikapuskaa alkaa muistuttaa näin loppukesästä lähinnä pieniä puita, ja tasaisella keruulla ne on onnistuttu pitämään kukkimattomina. Jokasunnuntaiset margaritanpäälykset on siis vielä toistaiseksi turvattu.

Seuraavaksi maistelukuntoon tulevat ensimmäiset 3-vuotiaan Zilga-köynnöksen tuottamat viinirypäleet, jotka kypsynevät kunnolla viikon parin sisällä. Myöhemmin syksyllä tulee vielä maa-artisokkakausi, nuo auringonkukan sukulaiset kukkivat parhaillaan mikä tietää sitä, että pian mukulat ovat kehittyneet. Viime vuonna kuitenkin totesimme, että liian aikaisin ylös otetuissa maa-artisokissa ei ole samaa maun syvyyttä kuin loppusyksyllä nostetuissa. Tänä vuonna odotamme kärsivällisesti!

Kylmän kesän satoa

Kesä on ollut mökkipuutarhurin kannalta onneton. Vettä on tänä vuonna saatu riittävästi, mutta lämpöä ovat kaipailleet sekä mökkeilijät että kasvimaan kasvit. Aiempina vuosina mansikat ovat kypsyneet kesäkuun toiseksi viimeisellä viikolla, nyt ensimmäiset vasta punertavat. Kasvimaalla rehottavat rikkaruohot, sen sijaan tomaatit ja kurkut kituvat kylmässä hädin tuskin hengissä. Kesäkurpitsoista voi vain unelmoida.

Mutta pitää iloita siitä mitä on: Salaatti kasvaa. Herneet ovat tulollaan. Yrttejä piisaa. Ja villiyrttejä piisaa vielä enemmän. Sipulitkin kasvavat kosteassa loistavasti. Mansikat ja metsämansikat on vihdoin kypsiä. Ensi viikolla nostettaneen ensimmäiset siiklit. Omenapuussa on raakileita vaikka muille jakaa, ja viime vuonna istutetussa kirsikassakin muutama. Onneksi loma on vielä edessä niin on edes teoreettinen mahdollisuus nauttia mökin ja kasvimaan annista... Lämpimiä kelejä odotellessa!

Mökkihulluus iskee joka kevät!

Huhtikuussa se yleensä alkaa. Mökki ja kasvimaakuume, joka on todellakin huipussaan näin toukokuun loppupuolella. Me olemme viettäneet kaikki lapsuuden kesät isovanhempien mökeillä, joten kaipuu mökille kesällä on aina kova. Reilu 3 vuotta sitten tuli mahdollisuus Katrin äidille ostaa mökki Tampereelta Sorilasta ja mahdollisuus käytettiin. Ensimmäinen vuosi me ihmeteltiin porukalla mitä sitä tuli hankittua. Viime vuonna rakennutimme tontille pienemmän mökin ja korjasimme saunaa. Tänä vuonna remontoimme päämökin isoimman huoneen katosta lattiaan. Hyvä tuli vaikka itse sen teimmekin. Ensi vuonna haaveilemme grillipaikan korvaamisesta terasilla, mutta katsotaan...

Mökin ja parin aitan lisäksi tontilla on tilaa vaikka muille jakaa. Iso kasvimaa, 27 viinimarja-ja karviaispensasta, mansikkamaa, 3 omenapuuta, raparperia vaikka muille jakaa, 1 luumupuu, 1 kirsikkapuu ja monta kukkapenkkiä. Aikamoinen urakka pihassa siis on, mutta onneksi työt jakautuvat mökille hyvin. Heikki vastaa kasvimaasta, Katrin äiti kukkapenkeistä ja Katri tekee sitä mitä käsketään. Meidän pienin neiti taas sekoittaa pakkaa minkä kerkiää.

Vanhan pihapiirin ollessa kyseessä on tullut kyllä viime vuosina aikamoisena yllätyksenä tontin monimuotoisuus. Joka kulmasta näyttää aina kasvavan jotain uutta, mikä on kyllä aika hauskaakin. Kasvimaalle Heikki askarteli tontin jämäpuista täksi vuodeksi uudet kasvilaatikot ja Katrin äiti muokkasi mansikkamaasta villiintyneelle tontille uuden kukkapenkin. Lisäksi perennoita on siirretty tänäkin vuonna penkistä toiseen. Saa nähdä miltä tontti näyttää loppukesästä, kun nyt vasta vihertää.

Kasvimaalla kasvaa tänä vuonna vanhoista tutuista perunaa, porkkanaa, sipulia, papuja, herneitä, avomaakurkkuja,  lajitelma erilaisia salaatteja ja yrttejä. Uusia tuttavuuksia tänä vuonna on maissi, chilit ja härkäpapu. Mielenkiintoista seurata mitkä menestyvät ja mitkä eivät.

Onneksi saimme mökin todella läheltä kotia, koska viikonloppu puutarhahommissa väsyttää, mutta myös virkistää kummasti. Todella hyvää vastapainoa normaalille arjelle. Ei kauheasti ehdi ajatella muuta kuin sitä, että miltä sää näyttää, mitä tänään tehdään ja kaikista tärkeimpänä mitä ja milloin syödään. Loisto-ostos siis ja on ainakin lisännyt meidän kesän viihtyvyyttä kovasti.

Melkein täydelliset porsaan ribsit!

Viime viikonloppuna korkattiin käyntiin mökkikausi talkoiden muodossa. Kolmen päivän aikana rempattiin mökin isoin huone katosta lattiaan ja kaadettiin vanha grillikatos. Aikamoinen urakka, joka vaati talkoolaisille kunnon eväät, jotta jaksoi painaa.

Possun ribsit ovat olleet kaikkien huulilla jo muutaman grillikauden, mutta nyt vasta tuli testattua itse ribsien tekoa kotioloissa. Kun kerran ekalla testikerralla tuli todella priimaa tavaraa niin täytyyhän ohje laittaa kiertoon.

Possun ribsit 8 hengelle pieneen nälkään ja 4 hengelle isoon nälkään

3 kg maustamattomia kylkiriviä

Kuivamauste:
1 dl fariinisokeria
2 rkl suolaa
2 rkl tulista paprikajauhetta
1 rkl mustapippuria
4 kuivattua chilinpalkoa pieneksi hakattuna

Sekoita mausteet keskenään ja hiero ribsien pintaan. Anna marinoitua folioon käärittynä yön yli.

Ribsien kypsentäminen coca-colassa

5 dl coca-colaa
kuivamaustetut ribsit

Laita lihat uunivuuan pohjalle ja kaada päälle coca-cola. Laita vuuan päälle folio ja kypsennä n.100-asteisessa uunissa vähintään 5 tuntia. Kun ribsit ovat kypsiä, kaada vuuan pohjalla oleva neste kattilaan ja keitä nestettä kasaan, kunnes nesteestä on jäljellä 1/3. Sivele kokoonkeitetty marinadi ribsien pintaan.

BBQ-kastike ribsille

5 dl cocacolaa
3.5 dl fariinisokeria
2 limeä
2 chilipalkoa
2 cm pala inkivääriä
suolaa
mustapippuria
tilkka viskiä, jos haluat.

Kuori inkiväärit ja paloittele. Kuori myös lime ja leikkaa lohkoiksi. Pilko chilit pieniksi. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä n.1 tunti, kunnes kastike on sakeaa. Poista kastikkeesta limen palat ja aja kastike tasaiseksi bamixilla.

Grillaa ribsit valitsemassassi grillissä keskilämmöllä n. 10 minuuttia niin, että sivelet bbq-kastiketta tasasin väliajoin ribsien molemmille puolille. Ribsit ovat valmiita, kun ne ovat lämpimiä. Tarjoa heti vaikka coleslaw'n ja kirkkaan perunasalaatin kanssa.

Me nautimme ribsien kanssa kahdentyyppistä olutta: Saimaan juomatehtaan Brewer's Special Belgian Wheatia ja Pyynikin käsityöläispanimon KauppaIpaa. Molemmat toimivat mainiosti ribsien kanssa.

Vaikka näissä oli aika paljon tekemistä ennen nauttimista, niin takaan että lopputulos todellakin palkitsee. Ei muuta kuin grilli kuumaksi ja nauttimaan.

Kesän helppoja ja ''yksinkertaisia'' makuja niin lautasella kuin lasissakin

Kesällä elämämme siirtyy mökille ja ruuanlaittoon käytettävä aika minimoidaan. Se ei silti tarkoita, että söisimme huonosti. Viime vuosien aikana olemme löytäneet ja kehitelleet loistavia yksinkertaisia ruokia, jotka valmistuvat mökilläkin käden käänteessä. Blanc de blancsin tavoin meilläkin on kesällä nautittu kotiruokaa ja hyvää viiniä, koska helteessä tuntikausien kokkailu ei innosta. Sitä paitsi kasvimaan hoito ja muut mökin työt vievät leijonanosan päivästä. Myös pystyyn nousemista harjoiteleva 10-kk tyttö vaatii silmät selkään molemmilta vanhemmilta, eikä sekään aina riitä. Beware or I'll eat your zuccini! Pitkän sepustuksen jälkeen tässä tulee muutama kesäinen vakioresepti.

Grillistä:

Paahdettua munakoisoa juustolla
1 munakoiso
1 dl juustoraastetta, mitä vain sattuu löytymään.
suolaa
mustaapippuria
oliiviöljyä

Viipaloi munakoisot ohuiksi viipaleiksi. Raasta juusto. Parhaiten munakoison kanssa sopii yhteen parmesan, mutta myös manchego, gouda ja appenzeller toimivat mainiosti, eikä emmentalillakaan pahaa tule. Grillaa munakoison viipaleet molemmin puolin oliiviöljyn kanssa. Ripotele päälle juustoraastetta. Anna juuston sulaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Nauti niin kalan, kanan kuin lihankin lisukkeena. Tai herkuttele hyvän leivän ja hummuksen kanssa.

Grillatut maissit Glorian ruoka-ja viinilehden mukaan

1 maissi/hlö
majoneesia
chiliä

limen lohkoja
parmesania
korianteria
suolaa
pippuria

Paahda maissit grillissä kypsiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Pyörittele kypsät maissit majoneesissa. Puserra päälle limen mehua, ripottele päälle raastettua parmesania, chilin viipaleita ja hienonnettua korianteria. Tarjoa grilliruuan lisukkeena. Muista myös jääkylmä sol-olut limenviipaleella.

Ratatouille

Reippaasti oliiviöljyä
Munakoiso
Pari kolme sipulia
3-4 Valkosipulin kynttä
Pari pientä kesäkurpitsaa
Paprika
Puolisen kiloa kypsiä, mehukkaita tomaatteja
Pari laakerinlehteä
Timjamia, Rosmariinia ja Basilikaa
Balsamicoa
Suolaa
Sokeria noin 2 tl

Tämän voi tehdä padassa, kasarissa, muurikassa tai uunivuuassa. Paista ensin sipulit öljyssä ja sitten lisää muut kasvikset, mausteet ja nesteet sekaan. Hauduttele kannen alla kypsäksi. Jos teet uunivuuassa, laita vain kaikki aineet vuokaan ja siirrä se kuumaan uuniin kunnes homma on valmista.

Marinoitu ja paahdettu tofu

Paketti tofua
Marinadi:
Soijaa 3 rkl
Mirin-kastiketta 0,25 dl
Riisiviinietikkaa 0,25 dl
Vettä 1/2 dl
1 punainen chili siemenineen
Inkivääriä
(Lakritsijuurta)

Laita marinadin ainesket sekaisin ja tofu marinoitumaan päiväksi-viikoksi. Kun haluat käyttää tofun, ota se marinadista ja paista öljyssä pannulla tai paahda uunissa öljyllä voitelun jälkeen. Jos haluat nähdä vaivaa, pyörittele tofu ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja tämän jälkeen seesaminsiemenissä. Tämän jälkeen paista reippaassa öljyssä rapeaksi. Tarjoa vaikka ratatouillen kanssa.

Tölkkikanaa eli Beer Butt Chicken

1 kokonainen broileri

Marinadi:
chiliä
korianteria
limeä
persiljaa
hunajaa
pippuria
suolaa
öljyä

Kypsentämiseen
1 tölkkiä olutta/siideriä
öljyä
suolaa
pippuria

Valmista ensin marinadi. Hienonna chilit ja yrtit. Sekoita joukkoon hieman öljyä ja mausta limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Työnnä marinadia broilerin nahan alle. Voit myös halutessasi työntää nahan alle limen lohkoja. Hiero marinadia myös broilerin pintaan. Anna marinoitua 3-4 tuntia/yön yli.

Kuivaa ylimääräinen marinadi broilerin pinnasta pois. Juo 1/3 osa juomasta pois. Työnnä tölkki kanan persuksiin ja asettele kana grilliin tölkin ja jalkojen varaan. Grillaa hiljaisella tulella kannen alla 1-1/2 tuntia, kunnes broileri on kypsää. Voit sivellä kanan pintaan öljyä ja olutta/siideriä kypsennyksen aikana. Nauti yllä olevien lisukkeiden kanssa.

Salaatteja:

Mansikoita, kutunjuustoa ja balsamicoa

mansikoita
kutunjuustoa/kotijuustoa
tummaa balsamicoa

Pilko mansikat lautasen pohjalle. Kuutio päälle kutunjuusto. Tarjoa balsamicon ja mustapippurin kera.

Fetaa, oliiveita ja melonia

hyvää fetaa 1 pkt
mustia oliiveita
melonia(hunajameloni tai vesimeloni on meidän mielestä parasta)
oliiviöljyä

Pilko meloni kuutioksi. Lisää salaatin joukkoon fetan kuutiot ja oliivit. Ripottele päälle hyvää oliiviöljyä, sormisuolaa ja mustapippuria.


Villiyrttejä, punaherukoita ja manchegoa

Isomaksaruohoa, niittysuolaheinää, ketunleipää ja vuohenputkea jatkettuna tavallisella lehtisalaatilla tarpeen mukaan. Joukkoon kypsiä punaherukoita ja päälle manchegoa siivuina. Pelittää takuulla.

Viinit: 

Rieslingin ystäville suosittelemme aina luotettavaa itävaltalaista. Bründlmayer riesling Steinmassel toimii kuin junan vessa aikanaan.

Kevyemmän punaviinin suosijoille alkon ainoa Beaujolais Cru, Châteu des Poupets Juliénasista. Keveää marjaisuutta ja hentoa mausteisuutta. Viilennettynä pelittää helteelläkin grillisafkan kyljessä.

Alkosta ei näitä herkkuja juuri löydy, mutta jos jollakulla nyt sattuu lojumaan hyviä muscadeteja kaapin pohjalla, niin nytpä on oiva aika poistaa ne sieltä pyörimästä. Kuten tunnetttua, ei ole parempaa yhdistelmää kuin helteisen päivän ilta ja hyvin viilennetty muscadet.

Ja kuohuvaa pitää aina olla suositeltuna. Alkon tilausvalikoimaan on tullut kuun alussa Recaredon Relats Gran Reserva Brut Nature 2010, jota emme voi olla suosittelematta kokeilematta! Asia korjataan jahka tilausvalikoimasta tilatut viinit saapuvat Tampereelle.Tilalla vieraillessamme saimme niin perinpohjaisen ja innostuneen esittelyn talon viinifilosofiasta, että vakuutuimme täysin. Ja kuriositeettina, kaikki talon cavat kypsytellään luonnonkorkin alla kruunukorkin sijaan. Sitä paitsi taannoin avaamamme talon lippulaivaviini oli ehdottomasti paras maistamamme cava ikinä, joten uskallamme muitakin suositella.

Kasvimaan valtiaat eli miten saadaan säkällä satoa...

Tästä se kaikki alkoi keväällä.

Kesäkuun alussa ostimme yhdessä Katrin äidin kanssa vanhan mökin pihapiireineen Tampereen lähistöltä. Heikki innostui täysillä mökistä, kun selvisi, että siellä on mahdollista harjoitella kasvimaanhoitoa. Aiemmat kokemukset meillä on yhdestä kesäpalstasta Jyväskylästä ja kahden vuoden parvekeviljelystä Tampereella, joten aika nollasta lähdettiin. Siksi on suuri ihme, että satoa on tänä vuonna jo saatu nauttia useaan otteeseen.

Suurin kunnia sadon saamisesta ei kuulu meille vaan mökin edellisille omistajille, jotka olivat pitäneet pihaa kuin kukkaa kämmenellä. Sieltä löytyy niin valmiina upeat kukkaistukset kuin marjapensaat ja omenapuutkin. Kaikista parasta oli, että mökin pihassa oli ihana kasvimaan pohja, johon oli suorastaan naurettavan helppo istuttaa tämän kesän yritelmät. Puhumattakaan mansikkamaasta, joka on tuottanut satoa aivan kuin itsestään. Kyllä on kaupunkilaista lellitty, kun on saanut aloittaa viljelyharjoitukset hyvässä maassa.

Mansikatkin kukkivat ilman asianmukaista hoitoa

Tänä vuonna pääsimme kasvimaan kimppuun äitienpäivän jälkeen ja kasvamaan on saatu niin perunaa, sipulia, avomaankurkkuja, kesäkurpitsaa kuin yrttejäkin. Ainoastaan palsternakat, kukkakaali ja ruusukaali eivät ole ottaneet tulta alleen. Tai eihän sitä vielä tiedä, koska satokautta on vielä pitkälti jäljellä.

Juhannuksena mökillä näytti tältä

Mökin muihin hyviin puoliin seuran lisäksi kuuluu myös Näsijärven hyvät kala-ja rapuvedet, joista ollaan päästy nauttimaan jo monta kertaa tuoreen kuhan merkeissä. Ehkä tänä vuonna opettelemme myös ravustamaan, jotta saamme rapujuhlat järjestettyä. Elokuussa rupeaa tulemaan kiire, kun on yhtä aikaa ravustus-ja sienestyskausi päällä ja lisäksi marjat ja kasvimaan sato pitäisi myös kerätä talteen. Ei pidä kuitenkaan valittaa, koska talvella sitten kiitämme, kun sieniä ja marjoja löytyy pakkasesta ja kasvimaan satoa voidaan hyödyntää säilykkeinä.

Kaupunkissa kasvaneelle, mutta lapsuudenkesät Keiteleen rannalla viettäneelle oma mökki kaupungin bussien säteellä on ollut ainakin tänä kesänä kuin pieni lottovoitto. Niin paljon olemme siellä aikaa viettäneet ja mökin pihapiirin hoitoa jälleen opetelleet. Ilmeisesti olemme tulossa vanhaksi, kun mökkielämä kiehtoo monen kesän jälkeen ihan uudella tavalla. Tai sitten asiaa helpoittaa se, että mökiltä pääsee helposti sadetta kaupunkiin karkuun ja tiskitkin voi tarvittaessa kuljettaa kotiin astianpesukoneen pestäväksi, joka ei Keski-Suomessa olevilla sukumökeillämme oikein onnistu pitkän ajomatkan takia. Joka tapauksessa ainakin tämän kesän perusteella ei olleenkaan huonompi ostos.

-Katri-

Oho, kesäkurpitsa kasvaa sittenkin

Kurkku, eihän tätä ollut vaikea taimesta kasvattaa

Eilen kerättiin tälläinen sato mökin pihapiiristä