Tamperrada 2015-Pintxoksilla koko perheen voimin

Tamperrada-tapahtumaa on järjestetty Tampereella vuodesta 2013 lähtien ja olemme käyneet joka vuosi testaamassa muutaman ravintola Pintxokset. Tapahtumassa on kaksi osaa: Tamperrada-fiesta oli kauppahallissa viime lauantaina. Tänä vuonna useiden tamperelaisten ravintolan kokit laittoivat parastaan. Tarjolla oli 16 eri ruokalajia ja niihin sopiva viinipaketti. Toinen osa on pinxto-kilpailu, johon tänä vuonna osallistuu 20 ravintolaa. Me emme valitettavasti pääseet sukujuhlien takia fiestaan paikalle, mutta kävimme eilen nauttimassa pintxoja muutamassa ravintolassa.

Aloitimme Piemontesta Suvantokadulta. Kisapintxossa oli leivällä basilikafrittataa ja tryffelimoussea. Maut olivat tryffelin rakastajan mieleen, mutta pintxo oli melko korkea ja hieman hankala syödä.

Toisena viime vuoden suosikkimme Inez, joka ei pettänyt tänäkään vuonna. Kisa-annoksena Mureno, jossa oli vahvasti valkosipulista broileria majoneesilla päällystetyllä leivällä. Maut olivat voimakkaat ja selkeät, leivässä hyvä paahto. Syötävyydessä oli mielestämme tavoitettu pintxouden ydin: Broilerinpalat olivat tikussa leivän päällä, jolloin annoksen pystyi syömään sormin useammalla haukulla ilman, että se hajosi käsiin.

Kolmentana vielä uusi lähibaarimme Gastropub Kaleva, joka tarjoili hyvin rapeaksi paahdetulla leivällä pistaasikreemiä ja possunkylkeä. Yhdistelmä oli miellyttävä, pistaas ja possu olivat jännittävä ja toimiva yhdistelmä. Tämä oli samaan tapaan syötävissä kuin Inezin pintxo edellyttäen ettei pelännyt rasvaisia sormia!

Perheemme pienimmän makutuomarin mielestä parasta olivat kuitenkin Inezin toisessa Pintxossa olleet oliivit ja Kalevan vissyssä olleet jäät!

Ehtinemme vielä viikon aikana maistella muutaman lisää, mutta näistä kolmesta voiton vei jälleen Inez. Se ainakin kannattaa käydä maistamassa, jos aika on rajallinen.

Perjantaitapaksia ja tsakolinaa

Kaksi viikkoa sitten perjantaina piti mennä mökille, mutta 'yllätävä' sade esti tämän ja suunnitelmat kalan savustuksesta. Sen sijalle piti jotakin kehitellä, eikä irronnut muuta kuin perjantaitapakset, joiden kaveriksi kaapista löytyi Bilbaon alueelta Espanjasta tuleva tsakolina.

Gambas al Ajillo
Jättikatkarapuja (ja pieniä mustekaloja)
5 kynttä valkosipulia
puolikas chili
suolaa
pesiljaa
sitruunaa

Sulata ja putsaa katkaravut ja mustekalat, laita sivuun. Pilko valkosipuli ja chili, ja kuullota niitä hetki oliiviöljyssä valurautapannulla. Heitä joukkoon ravut ja mustekalat, Kun ravut ovat punastuneet, heitä joukkoon sitruunan mehu ja suola. Anna mehun kuivahtaa, jolloin jälkelle jää sitruunan aromi ja makeus merenelävien pintaan. Sekoita aivan viimeisenä persiljasilppua joukkoon, aseta tarjolle sitruunaviipaleiden kanssa.

Seesam-kesäkurpitsaa
Kesäkurpitsa sentin kiekkoina
vehnäjauhoa 1 rkl
seesaminsiemeniä  puoli desiä
suolaa
muna
ripaus chilijauhetta
öljyä

Sekoita lautasella seesaminsiemenet, jauhot, suola ja chilijauhe. Dippaa kesäkurpitsakiekot munaan, pyöritä sitten jauhoseoksessa. Laita pellille leivinpaperin päälle ja valuta öljyä päälle.  Paista uunissa grillivastuksen alla noin 15 min. Parhaan, molemmilta puolilta rapean tuloken saat jos omistat pizzakiven ja lämmität sen etukäteen kuumaksi. Myös paistoaika lyhenee. Nämä onnistunevat hyvin myös grillissä !

Patas Arrugadas
Perunoita
vettä
karkeaa merisuolaa

Laita perunat veteen niin että juuri peittyvät. Keitä puolikypsiksi. lisää veteen 2 rkl merisuolaa, keitä loppuun. Kaada vedestä pois valtaosa niin että vain tilkka jää kattilan pohjalle, haihduta pois kuumalla levyllä ilman kantta. Perunoiden kuori rypistyy, rapsakoituu ja siihen muodostuu ohut vaalea suolakerros. Epäterveellistä, mutta hyvää!

Romesco
Paprika
Savupaprikajauhetta
3 valkosipulinkynttä
kourallinen manteleita
tomaatti
suolaa
0,5 dl oliiviöljyä

Paahda paprika uunissa grillivastuksen allal kunnes kuori on tummunut ja irtoaa helposti. Kuori paprika ja poista siemenet. Laita hedelmäliha kulhoon muiden aineiden kanssa ja aja soseeksi. Huippukastike hyvin pienellä vaivalla, tätä voi syödä minkä kanssa vain ja (lähes) mikä tahansa on tämän kanssa herkullista!

Kuva: decantalo.com

Baskialueen viinit ovat pirteitä, usein pirskahtelevia valkoviinejä, jotka istuvat mainiosti mereneläville. Alueella on kolme apellaatiota, Tsakoli Bizkaiko Bilbaon ympärillä, Getariako tämän itäpuolella ja Alavan Tsakoli sisämaassa. 95 % viljellyistä rypäleistä on valkoista hondarrabi zuria ja 5 % punaista Hondarrabi beltzaa. Alueen viinit ovat historiassa olleet pääosin punaisia, mutta viinikirvakatastrofin jälkeen tuotannon elpyessä 1960-luvulla valtaosa tehdystä viinistä oli valkoista.

Itsasmendi Tsakolina tulee Bizkaikon alueelta, ja kyseisen alueen viinien tapaan se on tuoksultaan täyteläisempi kuin Getariakot. Tuoksusta löytyy vihreää omenaa, keltaista sitruunaa ja suolaisuutta. Viini on suussa keskitäyteläisen sitruunainen, hapokas ja raikas. Maku on yllättävänkin pitkä ja mineraalisen tuntuinen. Viini toimii loistavasti näiden merenelävien kanssa. Suosittelemme kokeilemaan

Onni on tuttu kalastaja

Me olemme viimeiset kolme vuotta saaneet nauttia Kalevassa asuvan kalastajaukon palveluksista. Kalastaja soittaa/laittaa viestiä Pyhäjärveltä, kun kala on uinut verkkoihin ja toimittaa kalat parin tunnin sisällä nostohetkestä läheisen S-marketin pihaan, josta me haemme tuoreet kalat kotiin pientä korvausta vastaan. Ei ole tehnyt todella tuoreen kalan syömisen jälkeen mieli ostaa mitään muuta. Niin hyvä tuoreen kala maku on, ettei siitä halua luopua, kun kerran on makuun päässyt. Tällä viikolla kalastaja toi meille 2.5 kilon kuhan, josta teimme arkiruuaksi Kuhaa aasialaisittain. Lisukkeeksi keksimme tehdä avocadoranskalaisia. Astetta parempi arkiruoka, mutta helppo tehdä.

Kuhaa aasialaisittain

150 gr kuhaa/syöjä
0.5 dl kookoshiutaleita
1 kananmuna
1 cm pala raastettua inkivääriä
puolikas chili hienonnettua
1 lime
suolaa
pippuria
öljyä paistamiseen
jauhoja kalan pintaan

Fileoi kuha nahattomaksi ja kuivaa kala. Riko kananmunan rakenne lautaselle ja leivitä kalat ensin jauhoissa, sitten kananmunassa ja sitten kookoshiutaleissa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lämmitä pannu kohtuullisen kuumaksi. Kuullota ensin chilit ja inkiväärit öljyssä. Paista lopulta kalat chili-inkivääriöljyssä kypsiksi ja purista päälle limen mehut. Tarjoa kesän kasvisten ja avocadoranskalaisten kanssa.

Avocadoranskalaiset

Hannan sopan Hanna teki avocadoranskalaisia tässä taannoin, ja kun jääkaapista löytyi pari ylimääräistä avocadoa niin pakkohan niitä oli testata. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään pankojauhoja, mutta me olemme korvanneet pankojauhon kookoshiutaleilla.

0.5-1 avocado/syöjä
1 kananmuna
0.5 dl kookoshiutaleita
puolikas chili hienonnettuna
suolaa
pippuria
öljyä

Poista avocadoista kuori ja kivi. Viipaloi avocado reiluiksi paloiksi. Leivitä avocadot ensin jauhoissa, kananmunissa ja sitten kookoshiutaleissa. Laita avcadot uunipellille ja pirskottele päälle öljyä. Paista 225-asteessa 8-10 minuuttia, kunnes avocadot ovat saaneet hieman väriä. Mausta suolalla ja pippurila ennen tarjoilua. Ranskalaiset tarvitsevat mielestäni aika paljon suolaa, joten älä säästele suolan määrässä.

Herkullinen arkiateria jääkaapin jämistä+yhdestä tuoreesta kuhasta. Jos kuhaa ei ole saatavilla voit korvata kuhan vaikka hauelle tai ahvenella.

Kuhan ja avocadoranskalaisten kaveriksi lasillinen hyvää gewurtztramineria tai pinot grisiä jääkylmänä, ja arki-ilta on pelastettu.

Japanilainen munakas eli Okonomiyaki vie kielen mennessään.

Mitä tänään syötäisiin, onko ideoita? Arkiruoka on meillä usein keskustelua herättävä aihe, koska syömme kotona yleensä joka ilta lämpimän aterian. Jokaiselle viikolle pitäisi keksiä ainakin kolme ruokaa, joiden ympärille saamme viikon ruokalistapaletin rakennettua. Aika usein ruuat keksitään kaupassa sen mukaan mitä raaka-aineita on tarjouksessa ja sesongissa. Varhaiskaali on ollut sesongissa jo hetken ja nyt olemme löytäneet helpon ja täyttävän arkiruuan, joka maistuu kaikille. Kyseessä on siis japanilainen munakas, joka on alkujaan kunnon katuruokaa. Mikä mainio ruoka, joka on nopea tehdä ja johon voi käyttää käytännössä koko jääkaapin sisällön. Me yhdistelimme oman reseptimme monesta lähteestä ja usein varioimme ruokaa vielä tarpeen mukaan. Mainion suomenkielisen reseptin löydät Sivumaulta.


Periaatteessa okonomiyakiin tulee siis munakastaikina, joka pyöritellään kaalinsuikaleiden päälle ja paistetaan munakas pannulla molemmilta puolilta. Päälle lisätään sitten kastiketta ja lisäksi rapuja/paahdettua pekonia/paahdettua tofua ja hieman hakattuja aasialaisia yrttejä. Maukasta ja superhelppoa. Kaveriksi kylmä lasillinen hyvää IPA-olutta ja arki-ilta on pelastettu.

PS: Toimii myös mainiosti seuraavana päivänä työpaikalla lounaalla ja kärsii yllättävän vähän mikrossa lämmityksestä.

Juhannusmuistelot vuodelta 2015

Tänä juhannuksena jäimme juhannusaatoksi kaupunkiin, kun sateita oli luvattu niin paljon, että mökillä olosta ei olisi nauttinut kukaan. Kun kerran kaupungissa omassa keittiössä kokkailtiin niin suunnitelma muuttui lennosta. Keskiviikkona juttelin veljen kanssa puhelimessa, että tehdään vain simppeliä ruokaa aattona ei mitään kikkailua. Haaveiksi jäi simppeli menu ja juhannuksen ylilyönti tapahtui tänä vuonna keittiön puolella. 5 ruokalajia kokkailtiin rauhallisessa tahdissa ja samalla avattiin hengittämään viinikaapin kätköistä kaivetut sikailuviinit.

Menun tähtenä oli ehdottomasti velipojan työpaikkansa lihakaapissa 4 viikkoa kypsytetty naudan enterecote ja ibericopossun ribsit paahdetuista paprikoista ja valkosipuleista tehdyn majoneesin kanssa. Muu menu rakennettiin lennosta sen perusteella mitä jääkaapista löytyi. Kokkailu ja yhdessä syöminen parhaassa seurassa toi voiton kotiin juhannusaattona. Annetaan kuitenkin kuvien kertoa mitä syötiin juhannusaattona.

Kurkkukeittoa kahdella tapaa, mätiä ja kylmäsavulohta.

Yrteillä ja juustolla täytettyä munakoisoa ja papusalsaa.

Lohicevicheä ja avocadomoussea.

Voisiko raaka liha enää paremmalta näyttää. 

Naudan entrecotea ja ibericopossun ribsejä.

Pavlova ja marjoja kruunasi aterian. 

Viineinä oli alkuruokien kanssa tarjoiltu Louis Latour Meursault 1995, Alkostakin löytyvä Balfour 1503-kuohuviini Englannista, Nervin Gatttinara 1974 ja Oremus Tokaji 5 puttonyos 2005. Loistavat viinit, joista paras oli ehdottomasti Gattinaran iäkäs vuosikerta.

Meursault avattiin alkuruokien kaveriksi ensimmäisenä. Viini oli hyvässä kunnossa huolimatta parinkymmenen vuoden iästä. Tuoksu oli paahdetun voimainen ja pähkinäinen, ei kuitenkaan voimakkaimmasta päästä meursaulteja. Kypsän omenan aromit olivat taustalla. Suussa kohtalaisen täyteläinen ja pyöreä viini, joka oli sellaisenaan melko raskaan tuntuinen. Tätä nautittiin kahden ensimmäisen alkuruuan kanssa. Se sopi hyvin kukkukeiton kruununa olleella savukalalle ja mädille. Suurin yllätys oli kuitenkin täytetyssä munakoisossa ollut chili, jonka poltteen kanssa viini pärjäsi aivan loistavasti. Tuo tulisuus nosti viinistä esiin raikkaampia sävyjä ja toi makuaromeihin lisää vivahteita. Yleisestikin ottaen viinin raskas suutuntuma keveni ruokien kanssa, kuten oli odotettua.

Balfour toimi välikeventäjänä chevichen seurassa. Tuoksu oli yllättävän hedelmäinen, cavamaisen päärynäis-keltaluumuinen. Viinin mousse oli miellyttävän pehmeä suussa. Maku kohtalaisen täyteläisen hedelmäinen, hapokkuuden ansiosta kuitenkin raikas. Jälkimaku toi mukanaan huomattavan mineraalisuuden. Verrattuna toiseen Alkon valikoimassa olevaan englantilaiseen kuohuviiniin Ridgeview:n tämä oli huomattavasti vähemmän paahteinen ja sopii hyvin sellaisenaankin nautittavaksi vaikkapa aperetiivina.

Nervin gattinaran kunto oli jännityksen aihe. Viini avattiin useampaa tuntia ennen tarjoilua, mikä kannatti. Heti avaamisen jälkeen tuoksu oli tunkkainen kuin mikä, lähinnä pitkään muhinutta navetankuiviketta muistuttava. Myös maku oli melko tympeä. Viini kuitenkin heräili viidessä tunnissa uskomattomaan loistoon. Tallimainen tuoksu jäi taustalle, mutta esiin nousi tervaista ja orvokkista aromaattisuutta. Suutuntumakin virkistyi, hapokkuus jäi kohtalisen kesyksi mutta toisaalta maun tympeys katosi ja korvautui pitkään tuntuvilla, hienosti iän pehmentämillä tanniineilla. Makupaletti toisti tuoksun aromimaailmaa, ja mineraalisuuden kihelmöinti jäi kielelle varsin pitkäksi ajaksi kummittelemaan. Hyvä viini, joka ei ainakaan heikentynyt ruokien kanssa tarkottuna.

Oremuksen tokaji oli taattua botrytis-jälkiruokaviiniä: ananaksisen makeaa, hyvähappoista ja pavlovalle sopivaa.

Loistava juhannusaatto tuli vietettyä herran vuonna 2015. Kiitos seurasta osallisille. 

Raparperia läpi aterian juhannuksen yöttömänä yönä

Todistettavasti aurinko on paistanut joskus myös Juhannuksena...

Muutamana edellisenä vuonna olemme suositelleet keskikesän juhlaan herkkuja ja olihan se tänäkin vuonna mukava kokkailla juhannusherkkuja hieman etukäteen. Viime vuonna suosittelimme Suomi-ruokia uudessa asussa, joten tänä vuonna teemana toimi vain yksi raaka-aine.

Mökin puutarhasta löytyy raparperia vaikka muille jakaa, joten olemme nyt viimeiset pari viikkoa kokanneet raparperista kaikenlaista. On tehty hilloa, salsaa, marinoitua raparperia, chutneyta, mehua yms. Kokeilun aikana opimme jälleen kuinka moniuloitteinen raaka-aine raparperi onkaan. Harvaa tuotetta voi surutta yhdistää niin makealle kuin suolaisellekin ruoalle. Samoin raparperi tuntuu toimivan niin perisuomalaisissa resepteissä kuin itämaisissakin. Varsinainen moniottelija tuo monen puutarhan kiusa on.

Me suosittelemme tänä vuonna juhannuksen pitkille pyhille kolmen ruokalajin menua, joka ei vie juurikaan aikaa ja on helppo esivalmistella etukäteen. Mukana meidät tuntien myös juomasuositukset, jokaiselle ruokalajille. Ohjeista tulee 4 hengelle.

Tähtianiksella marinoitua raparperia, villiyrttisalaattia ja paahdettua fetaa
                                          ____

Kookoslohiburger, raparperisalsaa, raparperichutneyta ja korianteripestoa

                                          ____                                              

Raparperi posset ja rommilla maustettua raparperihilloa

Tähtianiksella marinoitua raparperia, villiyrttisalaattia ja paahdettua fetaa

Marinoitu raparperi
2 dl pienittyä raparperia
0,5 dl valkoista balsamicoa
0,5 dl oliiviöljyä
4 rkl hunajaa
3 oksaa tuoretta rosmariinia
iso tl suolaa
2 tähtianista

Sekoita kaikki aineet ja laita yön yli jääkaappiin tekeytymään.

Villiyrttisalaatti
1.5 dl keltakanankaalia
1.5 dl isomaksaruohoa
1.5 dl vuohenputkea
Jos et löydä villiyrttejä niin korvaa yrtit rucolalla ja viinisuolaheinällä
1 nippu kesäsipulia
1 nippu kesäporkkanoita
n.10 kpl oliiveja
hyvää oliiviöljyä ja sormisuolaa

Huuhtele ja kuivaa villiyrtit. Pilko sipuleiden varret pieniksi ja halkaise sipulit neljään osaan. Pilko porkkanat saman kokoisiksi kuin sipulit. Halkaise oliivit neljään osaan. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja ripottele päälle oliiviöljyä ja suolaa. Tarjoa marinoidun raparperin ja paahdetun fetan kanssa.

Hunajalla ja rosmariinilla maustettu paahdettu feta

1 pkt fetaa
1 rkl hunajaa
pari oksaa rosmariinia
suolaa ja mustapippuria

Leikkaa feta paloiksi ja laita leivinpaperin päälle. Laita fetojen päälle muutama rosmariinin oksa ja valuta hunaja fetojen päälle. Rouhi myllystä päälle vielä hiukan suolaa ja pippuria. Paahda fetaa 250 asteisessa uunissa n.10 minuuttia, kunnes feta on saanut hiukan väriä. Voit valmistaa fetan myös grillissä, jos haluat. Tarjoa salaatin ja marinoidun raparperin kanssa.

Tälle annokselle suosittelemme ehdottomasti Gaian Thalassitis-viiniä santorinilta. Assyrtiko-rypäle tuottaa alkuperäisessä ympäristössään mineraalisia, raikkaita valkoviinejä, vaikka ilmasto on kuuma kuin mikä. Sopii hyvin fetalle kuten kuvitella saattaa.

Olutvaihtoehtona suosittelemme salaatille vehnää, Alkon valikoimasta kannattaa suosia kotimaista Bryggerin Weizenia. Sopivan raikas pullote kevyehkölle ja yrttiselle alkuruualle.

Kookoslohiburger, raparperisalsaa, raparperichutneyta ja korianteripestoa

Kookoslohipihvi
150 g lohta/syöjä eli 600 gr yhteensä
1 kananmuna
1-2 dl kookoshiutaleita
suolaa,mustapippuria
1 limen mehun
öljyä paistamiseen

Poista lohifileestä nahka. Leikkaa lohi neljään osaan. Riko kananmuna lautaselle ja kaada kookoshiutaleet toiselle lautaselle. Ripottele kookoshiutaleiden sekaan maun mukaan suolaa ja pippuria. Leivitä kalanpalat. Käytä kala ensin kananmunassa ja sitten pyörittele kookoshiutaleita kalan jokapuolelle. Paista kuumalla pannulla/grillissä n.8-12 minuuttia, kunnes lohi on sisältä kypsää. Tarjoa burgersämpylöiden, salsan, chutneyn, korianteripeston ja salaatinlehtien kanssa. 

Raparperisalsa
2 dl paloiteltua raparperi
1 chili
1 limen mehu
etikkaa, suolaa, sokeria

Laita kaikki kulhoon, anna tekeytyä vähintään pari tuntia

Raparperichutney

5 raparperin vartta
1 sitruunaruoho
1 limen kuori
ripaus korianteria
sokeria 5 rkl, suolaa, viinaetikkaa maun mukaan

Laita kaikki aineet kattilaan, keitä kunnes rakenne on chutneymainen.

Korianteripesto
1 puntti korianteria
0.5 dl öljyä
suolaa
pippuria
raastettua parmesania, jos haluat.

Laita kaikki ainekset purkkiin ja aja tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla

Briossiset Burgersämpylät

3 munaa
80 g voita
350 g jauhoa
0,75 dl maitoa
hiivaa
7 g suolaa (reilu tl ?)
sokeria 20 g

Tällä ohjeella saat kuohkeita briossisämpylöitä. Sekoita ensin munat, maito, hiiva ja sokeri. Lisää sitten jauhot sekoittaen taikinaan. Lisää lopuksi huoneenlämpöinen voi, vaivaa parikymmentä minuuttia. Jätä taikina kohoamaan puoleksi tunniksi lämpimään kelmulla peitettynä. Laita tämän jälkeen taikina jääkaappiin jäähtymään pariksi tunniksi, kylmää taikinaa on helpompi työstää. Kun taikina on viileää, muotoile siitä sopivan kokoisia sämpylöitä, anna lämmetä pellillä ja kohota kaksinkertaisiksi. Voitele munalla. Paista 175-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Laita lisäksi burgereiden väliin salaatinlehtiä ja hakattua kevätsipulia. Voit tarjota burgerit joko itsetehtyjen ranskalaisten tai grillattujen kasvisten kanssa.

Hiemam aasiaan vivahtavan pääruuan kanssa suosittelmme Uudesta-Seelannista tulevaa Chardonnay-viiniä. Old Coach Roadin limettiset aromit ja reipas happo tukevat hyvin burgeriin ahdettuja chilisiä, raparperisen hapokkaita ja osin makeitakin lisukkeita.

Olutvaihtoehdolta kaivataan myös rapsakkuutta, ja IPA täyttää tämän tarpeen. Maku Brewingin IPA on loistava kotimainen vaihtoehto. Humalaa löytyy juuri sopivasti, ja myös tässä on annokselle sopivaa sitruksisuutta.  

Raparperiposset ja rommilla maustettua raparperihilloa

Raparperiposset 

4 dl kuohukermaa
1.5 dl raparperin mehua
1 dl sokeria

Mehusta raparpereista mehu morttelissa tai mehulinkolla. Keitä kerma ja sokeri kattilassa 3 minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Ota kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon raparperin mehu. Kaada seos annosmaljoihin ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mutta mielummin yön yli.

Jos sinulla ei ole käytössä raparperimehua, niin voit korvata raparperimehun tuorepuristetulla limen mehulla.

Rommilla maustettu raparperihillo

1 dl pilkottua raparperia
0.5 dl sokeria
0.5 dl vettä
1 tl kanelia
1 rkl rommia

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä kunnes raparperit on pehmennyt. Voit tarvittaessa soseuttaa hillon bamixilla, jos haluat. Tarjoa raparperipossetin kanssa.

Viiniksi makeaa Itävallasta. Lenz Moserin takuuvarmra Trockenbeerenauslese on riittävän makea ja toisaalta reippaan hapokas, eikä viini takuulla jää jälkiruuan jalkoihin. Toimii myös sellaisenaan jälkiruuan jälkiruokana, jos posset ei täytä makean mentävää koloa mahassasi.

Toivottavasti saamme nauttia aurinkoisesta juhannuksesta. Jos emme saa nauttia lämpimästä yöttömästä yöstä niin kaikki reseptit onnistuvat mainiosti myös kotioloissa.

Viinirikasta ja paljon hyvää ruokaa sisältävää Juhannusta 2015 kaikille lukijoille! 

Tattiblini väärään vuodenaikaan

Kevät ei ole bliniaikaa eikä todellakaan tattiaikaa. Viikonloppujen maahaasteessa Katri kuitenkin haastoi tekemään suomalaista ruokaa, ja yhdistettynä hyvään tavoitteeseen tyhjentää pakastinta tämä johti tattibliniin. Ohjeen pohja on Sasu Laukkosen Vihreä Pöytä-kirjasta, mutta ohjetta on hiukan tuunattu.

Tarvitset 3 dl paistettuna pakastettua tattia
persiljaa
tattarijauhoa pari rkl
2 munaa
vehnäleivän juurta 75 g (voi korvata ehkä 50/50 vesi-jauhoseoksella ja hiivalla)
suolaa ja pippuria
voita paistamiseen

Soseuta tatti sauvasekoittimella. sotke joukkoon munankeltuainen, persilja, leipäjuuri, mausteet ja persija. Jätä seisomaan pariksi tunniksi lämpimään. Vatkaa sitten valkuainen kovaksi vaahdoksi (etikka ja suola auttavat tässä). Sekoita valkuaisvaahto taikinaan. Paista blinipannukssa kypsäksi.

Lisukkeena tarjosin duchess-perunaa (persiljalla ja smetanalla höysetettynä), vastaavaa naurista, suolakurkkukuutioita, sipulia ja kylmäsavulohta. Duchess syntyy tietysti niin, että kypsän uuniperunan kovertaa tyhjäksi, soseuttaa perunan mallon yhdessä smetanan kanssa ja täyttää uudelleen.

Tattiblini oli eritttäin maukas ja etenkin rakenteeltaan aivan mahtava. Tätä teemme todellakin uudelleen syksyllä tuoreiden tattien aikaan ! Viiniksi sopii hyvin hieman viilennetty pinot noir tai ehkä vielä paremmin rapsakan hapokas beaujolais cru!

Pääsiäinen italialaisessa hengessä

Koska vietämme tänä vuonna pääsiäistä Bergamossa Pohjois-Italiassa, päätimme kehitellä myös blogin lukijoille pääsiäisen menuehdotuksen italialaisessa hengessä. Otimme siis räntäisenä helmikuun lauantaina ennakkoa tulevasta lomasta ja käytimme illan kokkailemalla herkkuja lukijoiden iloksi.

Alkusalaatti grillatulla endiivillä ja munakoisolla
Salaattipohja:
-pienilehtistä salaattia
-kirsikkatomaatteja
-granaattiomenan siemeniä
Munakoisorullat
-1 munakoiso
-vuohenjuustoa
-aurinkokuivattua tomaattia
-parmesania
-jauhoja
-kananmunaa
Pieniä endiivejä, sitruunaa, suolaa

Tee munakoisorullat seuraavasti: Leikkaa koisot pitkittäin noin ½ cm siivuiksi ja laita uuniin 175 asteeseen kunnollä päältä öljyttynä kunnes pehmenevät. Varo etteivät kuivu koppuroiksi. Ota uunista ja jäähdytä. Sekoita hakattua aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa, laita munakoisosiivulle ja rullaa pitkittäin. Pyöritä sitten rulla jauhossa, sitten munassa ja viimeiseksi parmesan-raasteessa. Paista rullat runsaassa öljyssä pinnalta rapeiksi.

Leikkaa endiivit 4 osaan, laita pellille öljyttynä  ja raasta päälle sitruunankuorta ja ripottele suolaa. Grillivastuksen alle uuniin, kunnes saavat hieman väriä.

Kokoa salaattipohja haluamaasi muotoon. Leikkaa munakoisorullista noin sentin paksuisia kiekkoja terävällä veitsellä. Leikkaa endiiveistä viistottain pari-kolmesenttisiä paloja, jotka saa helposti aseteltua salaattiin. Kokoa ja tarjoa.

Salaatin seuraksi sopii kuohuviini. Hedelmäisemmistä viineistä pitäville suosittelemme hedelmäaromit säilyttävällä tankkimenetelmällä valmistettua proseccoa, näitä löytyy alkosta useampaa laatua. Jos toivoo viiniltä enemmän paahteisuutta ja mineraalisuutta, kannattaa sijoittaa ainoaan alkon vakiovalikoimasta löytyvään Franciacortaan. 30 % viinistä on käynyt tammitynnyrissä, mikä tuo viiniin täyteläisyyttä. Franciacorta valmistetaan klassisella samppanjametodilla, joten autolyysin tuomat nyanssit ovat mukana. Jälkimmäinen viini sopii tästä syystä myös seuraavalle annokselle:

Herkkutattitortellineja tryffelivoissa

Täyte:
herkkutattipyrettä (voi valmistaa kuivatuista, liotetuista herkkutateista sauvasekoittimella)
voita
keltuainen
valkosipulia
timjamia, pippuria, suolaa

Laita kattilaan iso köntti voita ja pari kynttä valkosipulista silputtuna. Paista keskilämmöllä pehmeäksi. Lisää tattipyre ja timjami sekä pippuri. Mikäli massa on löysää, keitä kasaan. Lisää lopuksi keltuainen. Tavoiteltava konsistenssi on sellainen lusikkaan keoksi jäävä ja valumaton. Suolaa massa lopuksi melko runsaalla kädellä.

Tortellinit

muna, kaksi tai kolme. (nyrkkisääntönä on muna kahta annosta kohti)
00-vehnäjauhoja 100g / muna
suolaa 1g per muna

Tee jauhoista keko lautaselle. Lisää keskelle muna(t) ja suola. sekoita sormin taikinaksi, vaivaa leikkuulautaa tai työtasoa vasten kymmenen minuuttia. Laita kelmuun ja jääkaappiin tasoittumaan tunneiksi. Rullaa taikinasta pastakoneella ohuimpia mahdollisia levyjä. Itse teen kapeita 5-6 cm leveitä soiroja, joille on helppo lappaa täytettä. Tortellinit teimme 4cm pyöreällä stanssilla siten, että taikinasoiro täytetään puoleenväliin tasaisin välein täytenokareilla, joiden ympäriltä sivellään taikina vedellä. Sitten taitetaan tyhjä pää täytteiden päälle ja painellaan stanssilla tortellinit irti. Tämän jälkeen reunat taitellaan kiinni samaan tapaan kuin karjalanpiirakat rypytetään.

Tortellinit voi tehdä etukäteen, mutta ne pitää peittää tarkasti etteivät kuivu ennen keittämistä kovasti. Tortellineja keitetään runsaassa vedessä viitisen minuuttia. Tämän jälkeen ne tarjotaan sulatetussa tryffelivoissa pyöriteltyinä ja parmesan-raasteella kruunattuina.

Karitsaa, sitruuna-mascarponeakastiketta ja papumuhennosta.

Resepti on mukailtu Tessa Kiroksen hillasoilta oliivilehtoihin-kirjasta, jossa tämä oli tehty vasikasta.

Karitsan karetta leikattuna luiden väleistä paloiksi n.150-180gr/hlö

Marinadi (jossa karitsaa haudotaan mielellään yön yli)
sitruunankuorta
Valkoista balsamicoa
suolaa
salviaa
valkosipulia
hunajaa
pippuria

Papumuhennos:
härkäpapuja yön yli liotettuna ja keitettynä (keitettyjä noin 4 dl)
desi oliiviöljyä
3 kynttä valkosipulia
porkkana
sellerinvarsi
sipuli
rosmariinia pari oksaa
salviaa
suolaa, pippuria

Laita öljy kattilaan ja paista siinä porkkananpalat, selleri ja sipuli sekä valkosipuli, kaikki pienittynä tietysti. Anna hautua keskilämmöllä kunnolla pehmeiksi. Lisää yrtit ja pavut. Soseuta sauvasekoittimella, lisää vettä sopivan konsistenssin saavuttamiseksi. Jos haluat enemmän purutuntumaa, voit soseuttaa pavut erikseen ja jättää kasvikset sattumiksi. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Ota karitsaan väri pannulla öljyssä. Laita uunipellille odottamaan. Tee sitten kastike paistinmehuista seuraavasti:

Kastike:
3 rl mascarponea
2 sitruunan mehu
timjamia, salviaa, rosmariinia
suolaa
pippuria

Kun karitsat on ruskitettu lisää pannulle mascarpone, sitruunanmehut ja sekoita hyvin. Lisää joukkoon maun mukaan suolaa, pippuria ja tuoreita yrttejä.

Sillä aikaa, kun teet kastikkeen niin karitsat saavat kypsyä uunissa 225-asteessa 52-53 asteiseksi(medium). Kun karitsat ovat valmiit ota ne uunista pois ja anna vetäytyä hetki folion alla. Tarjoa karitsat papumuhennoksen ja kastikkeen kanssa.

Viiniksi karitsalle suosittelemme Gattinaran alueelta tulevaa Travaglini Gattinara 2009. Marjaisan kirsikkainen, raikkaan hapokas viini. Nebbiolon loistavan orvokkisia ja aavistuksen tervaisia aromeja, jotka toimivat tälle karitsalle loistavasti.

Labneh ja paahdettua raparperia

100g turkkilaista jogurttia/syöjä
ripaus suolaa
10 g tomusokeria/100 g jogurttia
raparperia (100 g / syöjä)
sokeria 20g /100g raparperia
vaniljatanko
1/4 dl makeaa valkoviiniä / 100g raparperia: Muscat, riesling tms
1 sitruunan kuori
Hakattua pistaasia

Sekoita tomusokeri ja suolaripaus jogurttiin, laita valumaan vähintään 6 tunniksi viileään. Me valutimme jogun kahvisuodatinpussissa siivilässä.
Laita uunivuokaan melko karkeasti paloiteltu raparperi, viini, sokeri, raastettu sitruunankuori ja sokeri. Laita uuniin noin 20 minuutiksi 180 asteeseen. Kokoa kulhoon annos jogurtista ja raparpereista.

Jälkiruualle sopii oivasti La Calieran Moscato d'Asti: Lievästi poreileva, makean hillotun sitruksinen viini sopii jälkiruualle oivallisesti, raparperin ja jogurtin liitto olisi ilman tätä viiniä kuin trabant kahdella renkaalla.

Ruokahaaste 2015: Ranskalainen bistro kotona

Heikille napsahti ruokamaahaasteena jättiläinen eli Ranska. Tämä länsimaisen gastronomian kehto, joka on luonut valtaosan klassisen keittiön reseptiikasta. Vaihtoehtoja kokattavaksi siten löytyy yllin kyllin, ja reseptejä on helppo löytää niin netistä kuin keittokirjoista. Viinin valinta näille ruuille on kenties helpompaa kuin korealaiselle...

Alkuruuksi oli monia vaihtoehtoja, jotka välähtelivät päähän: Sipulikeitto, Simpukat valkoviinissä, Salade Niçoise... Päädyin kuitenkin kalaisan pääruuan vuoksi tuhdimpaan ratkaisuun: Kananmaksapateeta, appelsiini-punajuurisalaattia ja tuoretta patonkia.

Haeskelin sopivaa patee-reseptiä pitkään, ja lopulta päädyin seuraavanlaiseen yhdistelmään
250 g kananmaksaa
desi ankanrasvaa
kaksi kovaksi keitettyä munaa
shalotti
konjakkia
suolaa, pippuria ja tuoretta timjamia

Kasarissa paistetaan lorauksessa ankanrasvaa pilkottu shalottia pehmeäksi. Tämän jälkeen lisätään maksat ja hetken päästä konjakki. Maksoja ei tule paistaa aivan läpikypsäksi, vaan ne tulee jättää sisältä hieman roseeksi. Seos kaadetaan kulhoon, lisätään siihen loppu sulatettu ankanrasva ja munat sekä mausteet. Tämä kaikki vain blenderillä hienoksi ja astiaan yön yli hyytymään.

Salaattiin tuli revittyä vihreää salaattia, balsamicossa karamelisoituja punajuurilohkoja, paahdettua hasselpähkinää sekä appelsiinia. Kombo toimi hyvin yhdessä, etenkin maksapatee ja makeat punajuuret olivat hyviä yhdessä.

Pääruuaksi klassinen sole meuniere hietakampelasta, jota Nygreniltä sattui sopivasti löytymään. Tämän seuraksi keitettyjä perunoita ja paistettua fenkolia sekä vihreitä papuja, kastike tietysti ruskistetusta voista ja sitruunasta.

Viiniksi valikoitui lähinnä pääruokaa silmällä pitäen Luneau-Papinin Excelsior. Viini on vihertävään taittavan keltainen, keskisyvä. Tuoksussa kosteita kiviä, hentoa sitrusta, hyvin vihreää omenaa ja raa'ahkoa melonia. Suussa hieman omenaisempi kuin tuoksu antaa olettaa, mutta mineraalit ovat silti viinin määrittävä piirre. Happorakenne on oivallinen, ja tästä syystä viini toimikin hyvin myös alkuruuan tuhdin pateen kanssa. Pääruuan kaverina tämä oli aivan oivallinen, mineraalisuus toimii tunnetusti merenelävien seurassa, ja hapokkuus antoi hyvää vastapainoa voi-sitruunakastikkeelle.

Jälkiruuaksi vielä profiteroles eli jäätelöllä täytetyt tuulihatut sekä mansikkamelbaa. Jäätelönä Kolmen Kaverin valkosuklaa-vadelma, jossa mukana kivasti rouskuvia valkosuklaanpaloja. Suosittelen tätä! Excelsoria en kuitenkaan suosittele jäätelön kanssa nauttimaan...