Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Täydennystä viinikaappiin

Espanjan reissulta tarttui matkaan 6 pulloa. Pääasiassa cavaa ja muutama  muu viini. Ehkä kaikkein mielenkiintoisiin ostos oli Recaredon Turo d'en mota 2001, joka on saanut kypsyä pullossa hiivasakkojen kanssa 9 vuotta ennen uudelleenkorkitusta. Tätä pulloa todellakin säästellään aivan erityiseen tilanteeseen.

Cavojen lisäksi tuotiin joitakin Pares Baltan microcuvee-viinejä, joista seuraa lisää aikanaan. Ainakin talon 100% xarello olisi varsinainen painajainen sokkotestissä...

Edelliseltä kevään New Yorkin reissulta kaapissa odottaa sopivaa Pinot Noir-vuodenaikaa 5 jenkkipinotia Oregonista,  Washingtonista ja Kaliforniasta. Nämä tullaan varmasti maistamaan kaveriporukalla kaikki kerralla, jotta saataisiin jonkinlainen käsitys siitä minkäläistä viiniä se jenkkipinot oikein on,

Lisäksi Viinimestarit.comin kautta on tilattu lisää brunelloa ja rosso di montalcinoa sekä laatikollinen Maurice Lassallen vuosikertashampanjaa 2002. Tätä on nyt kaapissa 10 pulloa jemmassa, tarkoituksena maistaa pullo vuodessa seuraavan vuosikymmenen ajan kehitystä seuraten.

Sellainen kömmähdys on kuitenkin päässyt käymään, että hankinnat ovat painottuneet kovasti kuohuviin tai punaisiin viineihin. Siten valkoinen hylly alkoi olla tyhjä lukuunottamatta matkamuistoja, joita ei ihan jokaisena arkipäivänä viitsi kalakeittonsa kanssa juoda. Sitenpä päädyimme varsin äärimmäiseen ratkaisuun ja haimme täydennystä  8 pullon verrran Alkosta! Liki ennenkuulumatonta. Heikille oli asetettu tiukka 15 euron rajahinta pullolle. Ovela mies löysi puolikkaat pullot sekä yhden edukkaan vinho verden, jolla saattoi kompensoida tyyriimmän Alsacelaisen rieslingin. Kieroa.

Meillä alkaa olla käsillä ''valtakunnan kriisi'' eli viinikaappi täynnä kypsytystä vaativia pulloja ja 180 pulloa vetävä kaappi saturaatiopisteessä.  Olemmekin laittaneet toivomme mökin pihapiiristä löytyvään maakellariin, josta toivomme saavamme tulevaisuudesta rakennettua/paranneltua 'viinikellarin'. Ensi talven mittaukset näyttää toteutuuko haave vai joudummeko ostamaan uuden kaapin. Ei ole helppoa viiniharrastajan elämä....:D





2 kommenttia:

  1. Kuulostaa tutulta tuo tuliaisten painottuminen tiettyihin viinityyppeihin. Itsekin olen huomannut moneen otteeseen, että vuosikertasamppista löytyy vaikka miten, mutta käyttöskumppa on aina loppu. Ja luonnollisesti kaikki mahdolliset säilytyspaikat aivan tukossa.

    Vaarallista tuo matkustelu ;)

    VastaaPoista
  2. Kummasti sitä aina kiinnostaa ostaa vuosikertaversiota tuliaiseksi, vaikka käyttöviineillä olisi paljon enemmän tarvetta. Matkailu on kyllä vaarallista varsinkin, kun joka reissulta on löytänyt uuden viinialueen/tyypin, jota pitää saada kotiinkin asti tuotua.

    VastaaPoista