Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste viiniklubi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viiniklubi. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. lokakuuta 2011

Shiraz/syrah maistelussa


Viiniklubi aktivoitui kesän kiireiden jälkeen viime lauantaina ja tällä kertaa päästiin jo punaisten rypäleiden pariin. Ensimmäisen punaisen horisontaali-maistelun avasi Syrah/shiraz-rypäle. Maistelussa oli tällä kerta poikkeuksellisesti 2 puhdasta syrah-viiniä ja 3 sekoitetta, joissa pääosassa syrah. Syynä tähän oli se, että allekirjoittaineiden mielestä syrah-rypäleestä puhutessa ei saa unohtaa juuria ja sitä, että klassisesti syrah-rypälettä on sekoitettu muiden rypäleiden kanssa. Syrah-rypäle valikoitui maisteluun siksi, että Kupla aloitti punaisten viinien maistelun Espanjasta ja siirtyi pikkuhiljaa Uuden-Maailman Shiraz-rypäleiden kimppuun ja joi klassissesti liikaa Uuden Maailman punaisia ja kyllästyi. Nyt rypäle sai uuden mahdollisuuden ja osoitti hampaansa.


Maistelussa oli puolisokkona Alkon valikoimasta valitut Chateau Cesseras 2007 ( Syrah 70%, Grenache 10%, Mourvedre 10&, Garignan 10%), Yalumba Hand-picked Shiraz-viognier 2005( Syrah 95%, Viognier 5%), Bellingham Shiraz 2008, Maycas del Limari Reserva Especial Syrah 2009 ja Chateau Ste Michelle Syrah 2007(Syrah 99%, Viognier 1%).



Maistelussa oli helppo erottaa toisistaan puhtaat Syrah-viinit ja sekoiteviinit, mutta sen jälkeen järjestykseen laittaminen olikin vaikeampaa. Allekirjoittanut veikkaisi 3/5 viinistä oikein ja ainut syy miksi niin tapahtui oli, että tunnistin viineistä Viognierin kukkaisen aromin ja Etelä-Afrikan viinejä leimaavan piki-aromin. Jokaisesta viinistä tunnisti Syrahin ominaispiirteet tummat marjat, vahvat tanniinit, mausteisuuden ja Uuden maailman viineissä oli myös hyvin esillä nahkaa ja lakritsia.




Parhaimmaksi viiniklubin jäsenet rankkasivat Yhdysvalloista Washingtonin osavaltiosta tulevan Ste Michelle Syrahin, jota kuvailtiin sanoin miellyttävä kokonaisuus, tanniinit tasapainossa, Viognier tuo mukavan omaleimaisuuden viiniin, voisin ostaa vielä toisenkin kerran. Toinen suosikki oli Ranskasta Pohjois-Rhonesta tuleva Chateu Cesseras, jonka tasapainoista makua kiiteltiin ja kehuttiin, että viini sopi hyvin myös tarjolla olevien sienipiirakoiden kyytipojaksi. Eniten mielipiteitä jakoi Yalumban Shiraz-Viognier, joka ei meidän mielestämme vastannut hinta-laatusuhdettaan. Viini oli mielenkiintoinen, mutta varsinkin aluksi suun täyttävä hillomaisuus häiritsi makunautintoa. Viini parani selvästi, kun sai happea ja makunystyrät turtuivat nautittujen lasien jälkeen.



Kupla jää jännityksellä odottamaan seuraavia viini-iltoja, jossa jatkamme horisontaalimaistelun teemoissa ja tutkimme tarkemmin muita punaisia rypäleitä.



-Kupla-





perjantai 22. heinäkuuta 2011

Viiniklubi 1-v!




Viiniklubin 1-vuotisjuhlat olisi oikeastaan pitää jo kevättalvella, sillä ensimmäisen kerran kokoonnuttiin muistamamme mukaan helmikuussa 2010. Jäsenistö kuitenkin lisääntyi kesällä, ja siksi vuosipäivän ajankohdaksi valittiin lähinnä arpomalla kesäkuu. Ei se liene niin tarkkaa milloin juhlii kunhan juhlii kunnolla. Juhlat päätettiin huumorimielessä pitää puolivakavasti puku päällä pönöttäen. Elämässä ei ole koskaan liikaa kohokohtia, jos ei niitä itse järjestä!






Seura saapui pullonhenkelään iltapäivän helteessä. Aamusta saakka jatkunut kokkaaminen ei ollut varsinaisesti viilentänyt etelänpuoleista residenssiämme, vaan lämpötila lienee ollut kolmenkymmenen paremmalla puolen. Onneksi tuosta pukulinjasta oli joustettu varsin vapaasti, muutoin hikeä olisi saanut kuivailla mopilla lattioilta. Alkutunnelmaa viilennettiin David Ermelin Cremant d'Alsacella, joka olikin jääkaappikylmänä varsin raikas alkumalja.

Kun koko seurue lopulta saatiin paikallepäästiin pöydän ääreen. Eikä siitä sitten aivan heti pääs
tykään pois, sillä Kupla ja sen veli olivat laatineet varsin mittavan menun. Amusena tarjottiin savumuikkumoussea saaristolaisleivältä, ja juomana tämän suupalan painikkeeksi perinteinen ruotsalainen Snällerödsin luomusnapsi, joka oli yhtä pahaa kuin snapsi on. Se tasapainotti hyvin onnistunuttaja maistuvaa amusea mainiosti.Sitten seurasi varsinainen kavalkadi ruokia, menu oli seuraavanlainen:

Alkumaljana

David Ermel Millesime Cremant d'Alcase

Amuse bouche

Snapsi

Creme Ninon shamppanjavaahdolla

Maurice Lassalle Champagne Premier Cru Vintage 2002

Kylmäsavulohta, inkiväärimoussea ja rucolaa

Villa Maria Sauvingnon Blanc 2010

Paahdettua nieriää, nokkos-perunapyreetä, ruohosipulihollandaise

Pisoni Pinot Nero 2009

Valikoima juustoja ja raparperihilloketta

Castano Monastrell Dulce 20

06

Mansikka-trilogia

Yalumba Noble Pick Botrytis Viognier 2006

Petit fours

Syöminen venyi tuntikausien mittaiseksi, ja vatsat venyivät mukana. Vaikka tosiasiassa Kupla onnistui mitoittamaan annoskoon varsin sopivaksi, eikä kukaan ollut ähkyinen ruokailun päättyessä, pienessä sievässä sen sijaan lähes kaikki. Syömistahtikin pidettiin tarkoituksellisen hitaana ruokalaji tunnissa, jolloin keskusteluille jäi runsaasti aikaa. Parhaat keskustelut käydään mielestämme ruokapöydässä, jonka ympärillä on eri taustoja omaavia ihmisiä, jotka jakavat jotakin yhteistä. Tässä tapauksessa tuo yhteinen olivat viinit, joita keskustelu ajoin sivusi ja joista se rönsyili laajalti.

Ilta ei pimentynyt, mutta lopulta koitti väsy ja kukin lähti maksamaan syömisen, juomisen ja valvomisen veroa omaan kaupunginosaansa, toivon mukaan tyytyväisenä.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Pullon henki lähtee seikkailemaan Alsacen viinireitille

Pullon hengen jäsenten tarkoitus on tutustua Alsacen viinireitin viinikyliin ja tarhoihin syyskuun puolivälissä.
Reissulla on tarkoitus kulkea lentäen strasbourgiin, josta matka jatkuu bussilla Obernaihin. Obernaista eteenpäin tarkoitus on kulkea reitti kävellen viinitietä ja Gr5-vaellusreittiä pitkin. Pullon hengen pitäjät ovat aikaisemmin kartoittaneet vaelluskokemusta Italian Como-järveltä ja Skotlannin Speysidewaylta, joten uskallamme vihdoin toteuttaa unelmamme ja tutustua viinitiloihin vaeltaen. Tällä tavalla myös ratkaisemme helposti ongelman kuskista, jos jalat ei enää kanna niin aina voi soittaa taksin.

Vaellusreitiksi olemme alustavasti suunnitelleet oheista reittiä. Obernai-Moint Sainte odile-Andlau-Dieffenthal-Ribeauville-Turckheim-Colmar. Kupla kyseleekin nyt vinkkejä lukijoilta Alsacen alueelle. Mitä viinitarhoja- ja tiloja suosittelette, mihin ravintolaan olette ihastuneet, missä kannattaa yöpyä ja mitä muuta Alsacessa kannattaa tehdä kuin juoda viiniä ja rentoutua?

Blogiin on tulossa loppuviikon aikana myös päivitystä viiniklubin 1-vuotisjuhlista, jossa Kupla hikoili keittiössä velipojan kanssa ja Tanniini vastasi hovimestarin roolista.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Tammikuun 2011 uutisia


Kai se on sitten aika Kuplan ensimmäisen merkinnän. Tanniini on vastannut tähän asti kaikista merkinnöistä, koska viiniklubin Italian alppiviinit oli Tanniinin vastuulla ja Kupla vietti viime viikkoina enemmän aikaa työmaalla kuin kotona. Kupla aloitti loman lukien rästiin jääneen uusimman Viinilehden ja sieltä silmään osui muutama mielenkiintoinen uutinen ja kolumni.

Helsingissä tapahtuu 5-8.5. 2011, kun Viinilehti yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Eurooppalaisen Suomen kanssa järjestävät tapahtuman Let’s talk about Wine. Tapahtumassa järjestetään seminaareja Helsingin yliopistolla ja tapahtuma huipentuu kansanjuhlaan 7.5 Narikkatorilla, jolloin tarjolla on viinitelttoja ja ruokatarjoilua populaarimusiikin siivittämänä.

Sekä Stuart Pigot että Juha Berglund kirjoittavat uusimman viinilehden kolumneissaan viinin arvioinnista maun vai statuksen perusteella. Pigot ottaa esimerkiksi Kiinan myydyimmän viinin 1 er Grand Cru Classe Chateau Lafite-Rothschild, jonka hinnat liikkuvat halvimmillaan 690 euron tietämillä. Pigot oli saanut maistaa sekä Lafite-Rothscildiä että edellä mainitun usein sokkotestissä päihittänyttä Chateau Sociando Mallet:ia ja kertoo, että Sociando Mallet maksaa 35 euroa halvimmillaan ja huippuvuosikerrat liikkuvat 100 euron tietämillä. Pigotin peräänkuuluttaa mihin jäi terroi ja viinin maku, kun ostetaan viiniä pelkän statuksen takia?

Samaa kysyy Berglund omassa kolumnissaan, jossa hän avaa omaa arviointimenetelmäänsä kolumnissa Avoimuutta arviointiin(Viinilehti 1/2011). Mielestäni Berglund on oikeassa kertoessaan, että suurin osa viinin nauttijoista ei osaa erottaa mitä eroa on 84 tai 83 pisteen viinillä 100 pisteen Parkerin listalla. Samoin Kupla allekirjoittaa todella rajallisellaan viinin maistelu kokemuksella, että arviot vaihtuvat sen mukaan maistetaanko sokkona vai tiedetäänkö mitä maistetaan. Kupla ainakin tiedostaa, että etiketti ja sen tiedot luovat odotuksen viinille halusinpa tai en.

Ahvenanmaan hylyn samppanjalöydökset jatkuvat ja tällä hetkellä hylystä on tunnistettu 145 pulloa, joista suurin osa on Juglarin valmistamia ja osa Veuve Clicquotin ja muutama Heidsieckin. Uusimmassa Viinilehdessä on mielenkiintoinen artikkeli aiheeseen liittyen Antti Rinta-Huumon kirjoittamana. Pullon henki jää mielenkiinnolla seuraamaan miten tarina jatkuu.

Kupla kehittelee blogiin yhdistelmää kahdesta rakkaasta harrastuksesta viinistä ja musiikista. Tiedossa varmaan jossain vaiheessa Kuplan yhdistelmiä viinin ja musiikin välillä. Yksi hyvä esimerkki on Adelen Rolling in the Deep, jonka kanssa Kupla haluaisi parantaa maailmaa hyvän ystävän ja tumman ja tanniinisen Syrahin kanssa.



keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Viiniklubi kokoontuu: Alppiviinejä!


Viiniklubi kokoontuu taas pitkähköksi venyneen tauon jälkeen! Tällä kertaa maistellaan Italian Alppiviinejä Alto Adigesta, Lombardiasta ja Piemontesta.

Ensin lyhyesti viiniklubista. Se syntyi kaveriporukan yhteisen harrastuksen tiimoilta noin vuosi takaperin. Maistingeissa on ollut osanottajia yleensä 8 hengen vakioporukka, joskus osin puutteellisena. Nyt mukaan on tulossa kaksi uutta jäsentä, mutta tälläkin kertaa osanotto jää 8 henkeen kuplan ollessa työkiireinen ja yhden vanhan jäsenen paettua vaihto-opiskelijaksi Pariisiin.

maistingeissa on yleensä maistettu suurinpiirtein yhtä montaa viiniä kuin on maistajia. Tällä kertaa maistettavaksi suunniteltujen viinien määrä on 6, joten tavoitteesta jäädään hiukan.

Ennen varsinaista maistingia seuraa kuitenkin hieman ennakko-odotuksia ja taustaa alueista.