Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste glögi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste glögi. Näytä kaikki tekstit
tiistai 12. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 12.luukku: Joulun alkoholittomat vaihtoehdot
Joulun aikana tavataan usein sukua ja perhettä suuremmissa määrin ja joukkoon mahtuu aina niitä, jotka haluavat juomaksi alkoholittoman vaihtoehdon. Onneksi nykyään on saatavilla varsin mainioita vaihtoehtoja alkoholittomista juomista.
Glögiä kuluu meidän perheessä ainakin joulun aikaan paljon ja pidämme kovasti Blossan alkoholittomasta glögistä, joka ei ole niin makea kuin kaupan glögit.
Kuohuvista vaihtoehdoista suosittelemme kahta erilaista vaihtoehtoa. Suomalainen kontion mehun Lehtikuohu on tehty mustaherukan lehdistä ja sopii kaikille perheenjäsenille aattoaterian alkumaljaksi. Toinen mainio vaihtoehto alkoholittomista kuohuviineistä on Australian ison tuottajan Muscat ja Chardonnay rypäleistä tehty Jacob's Creek UnVined Sparkling, joka oli miellyttävä tuttavuus omassa sarjassaan.
Oluista suosittelemme Katrin raskausajan kokemusten perusteella kolmea loistavaa vaihtoehtoa. Espanjalaisen panimon Moritzin alkoholiton olut Moritz Aigua De tuo Katrille mieleen Barcelonassa terassilla nautitut lagerit. Mikkeller on yksi meidän suosikki ulkomaalaisista panimoista ja emme ole juuri koskaan pettyneet heidän oluisiin. Heidän Drinkin' the Sun on mainio vaihtoehto, jos haluat nauttia kalapöydän kanssa vehnäolutta. Toinen loistava vehnäolut jouluruuille on Bavaria Wit, joka on myös maitokauppojen valikoimassa. Tarpeeksi kylmänä, kun nautit oluen niin et huomaa edes juovasi alkoholitonta olutta.
tiistai 10. lokakuuta 2017
Blossa 2017: Eksoottista lämpöä räntäsateeseen.
![]() |
| kuva: alko |
Blossa-glögistä on lanseerattu vuodesta 2011 alkaen joka vuosi uusi kausimaku, ja näitä olemme aiemminkin maistelleet. Saimme jälleen Altialta näytteenä uuden vuosikertablossan, joka on nyt saatavissa Alkoista. Blossa 17:n makumaailma ammentaa vaikutteensa Intiasta. Tämä on sikäli luontevaa, että tyypilliset glögin mausteet neilikka, inkivääri, kaardemumma ja kaneli ovat kaikki osa intialaista ruokaperinnettä. Vuosikertablossaan on kuitenkin saatu lisää eksoottista twistiä voimakkaasti mangoisella pohjaviinillä.
Mangon aromi on ensi nuuhkaisusta alkaen dominoiva, taustalla tuoksuvat inkivääri ja neilikka. Tuottajan tietojen mukaan mukana on juustokiminaa ja chiliä, mutta näitä emme spontaanisti pystyneet aromimaailmasta tunnistamaan. Tuoksu on sikäli hillitty, etä lämpimänäkään alkoholin ja mausteiden aromit eivät hyökkää nenään.
Maussa mausteet ja alkoholi luovat lämmittävän tunnun. Verrattuna perinteiseen runsaan mausteiseen punaviiniblossaan jälkimaussa varsin vähän katkeruutta. Ei niin paljoa sokeria kuin perusblossassa, mangoaromi kuitenkin tuo makeuden tuntua.
Mielestämme Blossa 17 on kohtalaisen onnistunut: Se ei ole glögi sanan perinteisessä mielessä, mutta kylmän syyspäivän illan lämmittävänä juomana tämä toimii oikein hyvin. Sekoituksen on tarkoitus viedä mielikuvat Intiaan, ja siinä mangon ja mausteiden yhdistelmä onnistuukin varsin hyvin: Aromimaailma on eksoottinen ja muistuttaa lämmöstä kylmän syksyn keskellä. Pullon design on myös hyvin piristävä putoilevia lehtiä ja tihkusadetta ikkunasta katsellessa. Nyt maistettu pullo oli saatu näytteenä, mutta toinen tulee varmasti vielä ennen joulua hankittua.
torstai 12. marraskuuta 2015
Blossa 2015-mustan teen ystäville
Blossan vuosikertaglögin maistaminen on jokavuotinen pikkujoulukauden avaus. Tällä kertaa Blossa on maustanut glöginsä mustalla teellä, mikä sopiikin hienosti teemaan: sekä glögi että tee nautitaan lämpimänä, ja molemmat sopivat pimeneviin, koleisiin syysiltoihin kuin villasukka palelevaan jalkaan.
Blossan vuosikerta 2015 on väriltään teenomainen. Sen tuoksussa on perinteisiä glögimausteita kuten neilikkaa ja inkivääriä. Mustan teen aromit tulevat esiin hentoina mutta selvästi aistittavina taustalta. Lisäksi tuoksussa on aavistus sitruksisuutta. Maultaan tämän vuoden blossa on aiempia vuosikertoja selvästi vähemmän makea. Maku saa terävyyttä inkivääristä, joka tuo yhdessä alkoholin kanssa suuhun kihelmöivän, pikantin tuntemuksen. Jälkimaku erottaa mielestäni tämän vuoden blossan edukseen: pitkään haudutettua teetä muistuttavat tanniinit tekevät blossasta viinimäisemmän ja vähemmän hilloisen mehumaisen.
Allekirjoittanut ei ole blossan suurin fani johtuen nimenomaan perus-blossan ja monien vuosikertojen tahmaisesta makeudesta. Tänä vuonna sokeri on pidetty maltillisessa 150g/l:ssa, ja makeutta on vielä tasapainottamassa tuo teen tanniinisuus.
Suosittelenkin Blossa 2015 kaikille, joita glögin mausteinen tuoksu viehättää mutta hilloinen tahmaisuus ei kiehdo.
Blossan vuosikerta 2015 on väriltään teenomainen. Sen tuoksussa on perinteisiä glögimausteita kuten neilikkaa ja inkivääriä. Mustan teen aromit tulevat esiin hentoina mutta selvästi aistittavina taustalta. Lisäksi tuoksussa on aavistus sitruksisuutta. Maultaan tämän vuoden blossa on aiempia vuosikertoja selvästi vähemmän makea. Maku saa terävyyttä inkivääristä, joka tuo yhdessä alkoholin kanssa suuhun kihelmöivän, pikantin tuntemuksen. Jälkimaku erottaa mielestäni tämän vuoden blossan edukseen: pitkään haudutettua teetä muistuttavat tanniinit tekevät blossasta viinimäisemmän ja vähemmän hilloisen mehumaisen.
Allekirjoittanut ei ole blossan suurin fani johtuen nimenomaan perus-blossan ja monien vuosikertojen tahmaisesta makeudesta. Tänä vuonna sokeri on pidetty maltillisessa 150g/l:ssa, ja makeutta on vielä tasapainottamassa tuo teen tanniinisuus.
Suosittelenkin Blossa 2015 kaikille, joita glögin mausteinen tuoksu viehättää mutta hilloinen tahmaisuus ei kiehdo.
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Joulukalenterin 14.luukku:Miltei perinteinen glögi
Olemme tehneet omaa glögiämme jo useana vuonna. Sitä on mukava antaa ystäville lahjaksi ja nautiskella itse joulun alla. Reseptissä on pysyvät perusainekset ja joka vuosi vaihtuva twisti.
Tämän vuoden glögiin haettiin paahteisen pähkinäistä aromia hasselpähkinöistä:
Pullon hengen jouluglögi 2014:
1/2 l viinaa
10 kaardemumman siemenkotaa
2 kanelitankoa
15 neilikkaa
5 tähtianista
10 hasselpähkinää
Ainekset laitetaan viinapulloon likoamaan viikoksi. Tämän jälkeen glögijuuri on valmista. Juurta käytetään punaviinillä laimennettuna, ja sitä kannattaa makeuttaa muscavado-sokerilla oman maun mukaan. Haluttaessa hyvin täyteläistä glögiä voi punaviinistä osan korvata portviinillä. Sopiva sekoitussuhde juuresta ja viinistä on noin 1+ 4.
Nautitaan kohtuudella.
Tämän vuoden glögiin haettiin paahteisen pähkinäistä aromia hasselpähkinöistä:
Pullon hengen jouluglögi 2014:
1/2 l viinaa
10 kaardemumman siemenkotaa
2 kanelitankoa
15 neilikkaa
5 tähtianista
10 hasselpähkinää
Ainekset laitetaan viinapulloon likoamaan viikoksi. Tämän jälkeen glögijuuri on valmista. Juurta käytetään punaviinillä laimennettuna, ja sitä kannattaa makeuttaa muscavado-sokerilla oman maun mukaan. Haluttaessa hyvin täyteläistä glögiä voi punaviinistä osan korvata portviinillä. Sopiva sekoitussuhde juuresta ja viinistä on noin 1+ 4.
Nautitaan kohtuudella.
sunnuntai 9. marraskuuta 2014
Loimu 2014-makean glögin ystäville
Yleensä suosimme itse tehtyä glögiä ja ruotsalaisten tekemää Blossaa. Lignell& Piispasen suomalainen Loimu 2014 osui silmään blossan kausimaun hakuretkellä ja olihan se kotiutettava kokeiltavaksi myös.
Tämänvuotisen Loimun viinipohja tulee chileläisesta Cabernet Sauvignonista ja mauksi on laitettu perinteisten joulumausteiden lisäksi myös karhunvatukkaa. Kuulosti hyvältä ja maistuikin ihan sille.
Tuoksu oli tumman marjainen, karhunvatukkainen ja neilikkainen. Erittäin voimakas, nenän avaavan mausteinen tuoksu, joka lupailee hyvää. Glögin maku oli makeahko marjainen, täyteläinen ja mausteinen. Maussa maistuu karhunvatukka paremmin kuin tuoksussa. Maussa on myös mukavasti makua antamassa appelsiini ja kaneli. Omaan suuhuni ehkä hieman liian makea ja hilloimainen, mutta ei ollenkaan huono. Makean ja voimakasaromisen glögin ystäville suosittelen vahvasti. Ei edellenkään blossan yuzy-inkiväärin voittanutta, mutta mainio lahjapullo pikkujouluihin.
Tämänvuotisen Loimun viinipohja tulee chileläisesta Cabernet Sauvignonista ja mauksi on laitettu perinteisten joulumausteiden lisäksi myös karhunvatukkaa. Kuulosti hyvältä ja maistuikin ihan sille.
Tuoksu oli tumman marjainen, karhunvatukkainen ja neilikkainen. Erittäin voimakas, nenän avaavan mausteinen tuoksu, joka lupailee hyvää. Glögin maku oli makeahko marjainen, täyteläinen ja mausteinen. Maussa maistuu karhunvatukka paremmin kuin tuoksussa. Maussa on myös mukavasti makua antamassa appelsiini ja kaneli. Omaan suuhuni ehkä hieman liian makea ja hilloimainen, mutta ei ollenkaan huono. Makean ja voimakasaromisen glögin ystäville suosittelen vahvasti. Ei edellenkään blossan yuzy-inkiväärin voittanutta, mutta mainio lahjapullo pikkujouluihin.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Blossa-glögit vertailussa
Syksyn tuloa ei voi estää. Meillä varma merkki syksyn ja ehkä myös joulun tulosta on Blossa-kauden korkkaaminen. Tänä vuonna kävi vahinkossa niin, että viime vuoden blossan kausimakua jäi yksi pullo juomatta. Joten, kun korkkasimme glögikauden viime viikonloppuna pystyimme vertailemaan kolmea Blossa: perinteistä blossaa ja kausimauista 2012 ja 2013. Ilmeinen vertikaali, siis! Vuoden 2012 kausimaun arvion löydät tästä postauksesta.
Perinteistä blossaa meillä juodaan aina Heikin vanhempien luona jouluna, ja me molemmat olemme sitä mieltä, että perinteinen versio ei petä koskaan. Kyseessä on klassinen glögi, joka toimii meillä aina standardina, johon muita glögejä verrataan. Omassa glögiversiossa pyritään aina blossan mausteisiin, mutta vähemmällä makeudella. Tänäkin vuonna täytyy laittaa perinteinen lahjaglögi pian tulille, jotta kavereille voi antaa putelin joululahjaksi.
Viime vuoden kausimaun vaikutteet olivat vahvasti Japanin suunnalla ja maussa saattoi maistaa eniten sitruksista yuzu-hedelmää yhdistettynä inkivääriin. Kausimaku 2012 oli mielestämme kivaa vaihtelua, mutta ei sitten lopulta saavuttanut meillä suurta suosiota. Muutama lasillinen tuli 2012 makua juotua, mutta siihen se sitten jäi. Eikä vuoden ''kypsyttäminen'' makua juuri pelasta tai muuta. Ei siis mikään meidän suurin suosikki.
Tämän vuoden kausimaun kohdalla vaikutteita on haettu Taalainmaalta. Pullossa on todella kauniit värit ja etiketti houkuttelee jo ostamaan pullon. Tänä vuonna poikkeuksellista on, että Blossa ei paljasta juoman sisältöä etukäteen vaan kaikki saavat arvailla sisältöä.
Tämänvuotinen blossa on väriltään hennon punertava. Tuoksu on perinteisen glögimäinen: päälimmäisenä tuntuu meidän mielestä neilikka ja pomeranssi. Maku on kohtalaisen raikas, ja jokin hapokas marja tuntuisi makua ryhdittävän. Tämä Blossa on myös selvästi aiempia kausimakuja sekä myös perusblossaa 'kuivempi'. Alkon sivujen mukaan sokeria on Blossa2013:ssa 130 g/l, kun standardissa on 200 g/l.
Me pidämme tästä kovasti, jopa enemmän kuin tuosta perinteisestä. Tämä on niin hyvää, että hetken jo harkitsimme oman glögin uuttamisen jättämistä väliin. Mutta ei, perinteistä on pidettävä kiinni.
Ja ne mausteet; meidän arvauksemme ovat Neilikka, Pomeranssi ja Puolukka. Saa nähdä, Lucian päivänä se selviää!
-Katri ja Heikki-
Perinteistä blossaa meillä juodaan aina Heikin vanhempien luona jouluna, ja me molemmat olemme sitä mieltä, että perinteinen versio ei petä koskaan. Kyseessä on klassinen glögi, joka toimii meillä aina standardina, johon muita glögejä verrataan. Omassa glögiversiossa pyritään aina blossan mausteisiin, mutta vähemmällä makeudella. Tänäkin vuonna täytyy laittaa perinteinen lahjaglögi pian tulille, jotta kavereille voi antaa putelin joululahjaksi.
Viime vuoden kausimaun vaikutteet olivat vahvasti Japanin suunnalla ja maussa saattoi maistaa eniten sitruksista yuzu-hedelmää yhdistettynä inkivääriin. Kausimaku 2012 oli mielestämme kivaa vaihtelua, mutta ei sitten lopulta saavuttanut meillä suurta suosiota. Muutama lasillinen tuli 2012 makua juotua, mutta siihen se sitten jäi. Eikä vuoden ''kypsyttäminen'' makua juuri pelasta tai muuta. Ei siis mikään meidän suurin suosikki.
Tämän vuoden kausimaun kohdalla vaikutteita on haettu Taalainmaalta. Pullossa on todella kauniit värit ja etiketti houkuttelee jo ostamaan pullon. Tänä vuonna poikkeuksellista on, että Blossa ei paljasta juoman sisältöä etukäteen vaan kaikki saavat arvailla sisältöä.
Tämänvuotinen blossa on väriltään hennon punertava. Tuoksu on perinteisen glögimäinen: päälimmäisenä tuntuu meidän mielestä neilikka ja pomeranssi. Maku on kohtalaisen raikas, ja jokin hapokas marja tuntuisi makua ryhdittävän. Tämä Blossa on myös selvästi aiempia kausimakuja sekä myös perusblossaa 'kuivempi'. Alkon sivujen mukaan sokeria on Blossa2013:ssa 130 g/l, kun standardissa on 200 g/l.
Me pidämme tästä kovasti, jopa enemmän kuin tuosta perinteisestä. Tämä on niin hyvää, että hetken jo harkitsimme oman glögin uuttamisen jättämistä väliin. Mutta ei, perinteistä on pidettävä kiinni.
Ja ne mausteet; meidän arvauksemme ovat Neilikka, Pomeranssi ja Puolukka. Saa nähdä, Lucian päivänä se selviää!
-Katri ja Heikki-
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Glögi: DIY
Glögin tekoon lienee huomattava määrä reseptejä: Mausteita keittämällä, mehuun, viiniin, siideriin, alkolilla, ilman... Meillä glögi on kuitenin tehty pitkään Tanniinin isäpuoleltaan perimällä ruotsalaisella reseptillä, joka ei ole kovin salainen.
-Tanniini
Glögin teko on yksinkertaista. Otetaan pullo viinaa. Sitten otetaan mausteita:
-Inkivääriä noin sormen kokoinen pala
-Kymmenisen neilikkaa
-Kokonaisia kaardemumman siemenkotia 5-10, maun mukaan.
-Kanelitanko
-Muutama tähtianis
-Puolikas vaniljatanko
-Haluttaessa pomeranssia
Sitten laitetaan mausteasiat viinaan muhimaan, viina piiloon pimeään. Mausteet saavat muhia viinassa kolmisen päivää, ja pulloa tulee käydä pari kertaa päivässä salaperäisesti hölskyttelemässä tyytyväinen virne naamalla. Tämä on ehdoton edellytys glögin onnistumiselle.
| -siellä muhii |
Kun säädetty aika tulee umpeen, kaadetaan viina puhtaaseen pulloon. Liian kauaa ei kannata mausteita liottaa, käy kuin old school-Barololle viileänä vuonna: kitkerää tulee. Tätä maustelientä sitten käytetään punaviiniglögin maustamiseen. Sopiva määrä anokseen glögiä on yksilöllinen, mutta sellainen 2-4cl reiluun desiin glögiä on sopiva. Punaviiniksi käy mikä tahansa pehmeä viini, meillä perinteisesti ollut käytössä edullisen hintaluokan puglialainen primitivo. Jos heittäytyy höveliksi, niin sekaan voi lurauttaa portviiniä tai muuta sopivaksi katsomaansa väkevöityä viiniä. Lisäksi laitetaan toki maun mukaan sokeria, mieluiten fariini-sellaista. Sitten pikku lämmitys joko mikrossa tai kattilassa, varoen kuitenkin kiehauttamasta alkoholeja taivaan tuuliin. Sitten vielä garnementit perään, valot pois, verhot kiinni räntäsateen eteen, jazzia soimaan ja glög away!
Hyvää alkavaa pikkujoulukautta kaikille lukijoille!
(Ja te siellä ravintoloiden työntekijäpuolella: jaksakaa ja yrittäkää ymmärtää...)
-Tanniini
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






