Tammikuun kausimenu: Pääruuaksi maksaa ja mustajuurta

Maksaruuat ovat mielestämme Suomessa hieman aliarvostettuja, koska kaikilla tuntuu olevan trauma kouluaikojen maksakastikkeesta. Mutta mikä olisi parempaa talviruokaa, kun herkulliset paistetutut maksaviipaleet ja juureksista tehty pyre? Annosta raikastamaan vielä pakkasen kätköistä löydetyt punaherukat ja niiden seuraksi hieman omenaa. Omnomnom...

Paistettua maksaa, mustajuuri-dijonpyrettä ja punaherukka-omenakompottia

Ruisleivitettyä  ja paistettua maksaa

Me käytimme poron maksaa, kun sitä pakkasessa oli. Voit käyttää myös karitsan- tai naudanmaksaa saatavuuden mukaan.

150 gr/hlö maksaa 

suolaa

pippuria

0,5 dl ruisjauhoja

voita/öljyä paistamiseen

Poista maksasta kalvot ja leikkaa viipaleiksi. Kuivaa maksa paperiin. Sekoita lautasella ruisjauhot, suola ja pippuri. Lämmitä pannu kuumaksi. Lisää pannulle öljyä ja voita. Paista leivitettyjä maksoja 1-2 min/puoli, jos haluat tarjota ne mediumina. Paista hieman kauemmin, jos haluat kypsää maksaa. (Voit myös kypsentää maksat loppuun uunissa, jos teet isompaa satsia: paista tällöin kypsäksit tarkoitetut ensin pannulla ja kypsennä ne loppuun uunissa sillä välin kun paistat loput mediumiksi) Tarjoa mustajuuripyreen ja omenakompotin kanssa.

Dijonilla maustettu mustajuuripyre

500gr mustajuuria

1 iso peruna
1 dl kermaa

50 gr voita

2-4 rkl dijon-sinappia

suolaa

pippuria

0,5 dl ruohosipulia

Kuori mustajuuret nopeasti juoksevan veden alla. Laita mustajuuret kylmään veteen ja keitä ne heti, etteivät ne tummu. Kun mustajuuret ovat kypsiä, kaada keitinvesi pois. Soseuta mustajuuret ja lisää sinappi, voi ja kerma. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Sekoita viimeiseksi pyreen joukkoon hienonnettu ruohosipuli.

Punaherukka-omenakompotti

1 dl punaviinimarjoja

1 granny smith-omena

0,5 dl valkoista balsamicoa

suolaa

sokeria

pippuria

Kuori ja pilko omena. Laita kattilaan balsamicon kanssa kiehumaan omenakuutiot ja jäiset punaviinimarjat. Keitä kunnes omenat ovat melkein kypsiä. Mausta kompotti suolalla, sokerilla ja pippurilla maun mukaan. Voit tarjota kompotin kylmänä tai lämpimänä maun mukaan. 

Jos haluat voit tarjota annoksen kanssa vielä uunijuureksia, mutta ne eivät ole pakollisia. 

Viininä annoksen kanssa suosittelemme kahta samalta alueelta Italiasta tulevaa viiniä. Jos haluat panostaa tarjoa annoksen kanssa Caprilin Brunello di Montalcinoa 2010. Muista dekantoida viini paria tuntia ennen tarjoilua. Jos haluat pihistää viinissä niin tarjoa annoksen kanssa Brunellon pikkuveljeä Rosso di Montalcinoa. Frescobaldin Campo ai Sassi 2014 tarjoaa annokselle hyvän vastuksen ja raikastaa mukavasti annosta. 

Blossa 2015-mustan teen ystäville

Blossan vuosikertaglögin maistaminen on jokavuotinen pikkujoulukauden avaus. Tällä kertaa Blossa on maustanut glöginsä mustalla teellä, mikä sopiikin hienosti teemaan: sekä glögi että tee nautitaan lämpimänä, ja molemmat sopivat pimeneviin, koleisiin syysiltoihin kuin villasukka palelevaan jalkaan.

Blossan vuosikerta 2015 on väriltään teenomainen. Sen tuoksussa on perinteisiä glögimausteita kuten neilikkaa ja inkivääriä. Mustan teen aromit tulevat esiin hentoina mutta selvästi aistittavina taustalta. Lisäksi tuoksussa on aavistus sitruksisuutta. Maultaan tämän vuoden blossa on aiempia vuosikertoja selvästi vähemmän makea. Maku saa terävyyttä inkivääristä, joka tuo yhdessä alkoholin kanssa suuhun kihelmöivän, pikantin tuntemuksen. Jälkimaku erottaa mielestäni tämän vuoden blossan edukseen: pitkään haudutettua teetä muistuttavat tanniinit tekevät blossasta viinimäisemmän ja vähemmän hilloisen mehumaisen.

Allekirjoittanut ei ole blossan suurin fani johtuen nimenomaan perus-blossan ja monien vuosikertojen tahmaisesta makeudesta. Tänä vuonna sokeri on pidetty maltillisessa 150g/l:ssa, ja makeutta on vielä tasapainottamassa tuo teen tanniinisuus.

Suosittelenkin Blossa 2015 kaikille, joita glögin mausteinen tuoksu viehättää mutta hilloinen tahmaisuus ei kiehdo.

Syksyn 2015 ensimmäiset sinisimpukat

Varma syksyn merkki (tänä vuonna olemattoman) sienikauden lisäksi meidän perheessä on sinisimpukkakauden avaaminen. Tänä vuonna aloitimme varmalla reseptillä ja teimme simpukoita merimiehen vaimon tapaan. Simpukoille kaveriksi nopeita kotitekoisia ranskalaisia, valkosipulimajoneesia. Viininä tietenkin jääkylmää valkoviiniä. Tiesitkö muuten, että simpukoita ei tulisi syödä kuin kuukausina, jonka nimessä on ranskan kielessä r-kirjain? Me tiesimme, muttemme osaa kuukausia ranskaksi...

Simpukat merimiehen vaimon tapaan Katrin tapaan
(alkuruuaksi 4:lle henkilölle tai pääruuaksi 2:lle henkilölle)

1 kg sinisimpukoita
2 salottisipulia
1-2 valkosipulin kynttä
2 dl valkoviiniä (mieluiten viiniä, jota tarjoat simpukoiden kanssa)
1 dl hakattua persiljaa
1 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Pese simpukat ja poista niiltä mahdollinen parta. Ruokaan käytettävien simpukoiden tulisi olla eläviä. Jos simpukan kuori on auki, niin napsauta sitä napakasti. Jos kuori ei mene kiinni itsestään, heitä kuollut ja toksiinia kehittänyt simpukka pois.

Hienonna sipulit ja persilja. Laita kattilan pohjalle oliiviöljy ja sipulit. Fresaa niitä muutama minuutti. Lisää valkoviini ja mausteet. Keitä lientä muutama minuutti ennen kuin lisäät simpukat. Keitä simpukoita kattilassa kannen alla 3-5 minuuttia. Hölskytä kattilaa välillä kannesta painaen, jotta simpukat kypsyvät tasaisesti. Lisää kattilaan persiljahake ja tarkista liemen maku. Mausta tarvittaessa lientä lisää. Nostele simpukat syvälle lautaselle ja kaada osa liemestä simpukoiden päälle. Nauti simpukat heti ranskalaisten ja majoneesin kanssa.

Kotitekoiset ranskalaiset 

4 isoa, jauhoista perunaa
suolaa
pippuri
oliiviöljyä.

Pese perunat ja leikkaa perunat isohkoiksi tikuiksi. Levitä perunat uunipellille. Mausta perunat ja ripottele päälle oliiviöljyä. Paista perunoita 25-35 minuuttia 225 asteessa. Tarkista ajoittain, että eivät pala. Tarjoa simpukoiden kanssa.

Valkosipulimajoneesi

1 dl itsetehtyä tai kaupan majoneesia
1 valkosipulinkynsi
suolaa, pippuria
1/2 limen mehu

Sekoita majoneesin joukkoon hiennonettu valkosipuli. Mausta suolalla, pippurilla ja limen mehulla. Tarjoa majoneesi simpukoiden ja perunoiden kanssa.

Katri tarjoasi annoksen kanssa jääkylmää kuivaa/kuivahko rieslingiä, kun taas Heikki yhdistäisi annokselle ehdottomasti ranskalaisen jääkylmän muscadetin. Makunsa kullakin!

-Katri-

Loimu 2014-makean glögin ystäville

Yleensä suosimme itse tehtyä glögiä ja ruotsalaisten tekemää Blossaa. Lignell& Piispasen suomalainen Loimu 2014 osui silmään blossan kausimaun hakuretkellä ja olihan se kotiutettava kokeiltavaksi myös.

Tämänvuotisen Loimun viinipohja tulee chileläisesta Cabernet Sauvignonista ja mauksi on laitettu perinteisten joulumausteiden lisäksi myös karhunvatukkaa. Kuulosti hyvältä ja maistuikin ihan sille.

Tuoksu oli tumman marjainen, karhunvatukkainen ja neilikkainen. Erittäin voimakas, nenän avaavan mausteinen tuoksu, joka lupailee hyvää. Glögin maku oli makeahko marjainen, täyteläinen ja mausteinen. Maussa maistuu karhunvatukka paremmin kuin tuoksussa. Maussa on myös mukavasti makua antamassa appelsiini ja kaneli. Omaan suuhuni ehkä hieman liian makea ja hilloimainen, mutta ei ollenkaan huono. Makean ja voimakasaromisen glögin ystäville suosittelen vahvasti. Ei edellenkään blossan yuzy-inkiväärin voittanutta, mutta mainio lahjapullo pikkujouluihin.

Laventelinen Blossa 2014

Kuva:Alko.fi

6.10 tulivat alkojen valikoimaan erilaiset glögit. Joka vuosi olemme maistaneet ruotsalaisen blossan kausimakua, ja eihän tänäkään vuonna voinut tehdä poikkeusta. Viime vuodesta poiketen tämänvuotisen blossan maku julkaistiin heti. Vaikutteita oli hankittu Ranskanmaalta, ja päämakuna oli laventeli. Kausimauista suosikkini on parin vuoden takainen yuzu-inkivääri, jonka kaltaista odottelen innolla.

Pullon desing oli taas taattua ruotsalaista laatua ja pelkästään pullon takia on ostopäätös helppo tehdä.Pullon sisältä paljastuu vaalea glögi, jonka tuoksussa on omenaisia aromeja, joulumausteita ja vain aavistus laventelia. Maku seurailee vahvasti tuoksun makumaailmaa, eikä se laventeli onneksi hyökkää päälle järjettömällä voimalla. Miellyttävä blossan kausimaku. Allekirjoittanut olisi kaivannut makuun jotain twistiä perinteisen vaalean glögin lisäksi, mutta eiköhän pullo kuitenkin tyhjene ihan nopeaan tahtiin. Suosittelen vaalean glögin ystäville kylmänä loka-marraskuun iltana hyvien ystävien seurassa. Toimii.

Muista alkon jouluglögeistä maistamista odottaa myös kotimaisen Loimun kausimaku.