Pari vuotta sitten vietimme viikon Bandolissa, ja reissulla söimme muutaman kerran yrttistä lammasta, joka on enemmän tai vähemmän provencelaisen keittiön ydintä. Tämän kanssa nautimme alueen lihaisia, yrttisiä ja tanninisia mourvedre-viinejä, jotka sopivat tämän ruuan kanssa loistavasti.
Ostimme reissulta useampiakin tuliaispulloja, mutta koska Bandolin punaviinit paranevat vanhetessaan emme ole toistaiseksi näitä availleet. Nyt ikuisesti jatkuvassa talvessa kaipasimme muistoja lämpimästä, joten ensimmäinen tuliaispunkku aukesi.
Lafran-Veyrolles on talo, joka raskankielisten 6 km Bandolin kaupungin pohjoispuolella. Bandolin kenties kuuluisimmat tilat Pibarnon ja Tempier sijaitsevat varsin lähellä. (Näistä enemmän tässä vanhassa jutussa) Köynnöksistä 6 hehtaaria on mourvedreä, loput grenachea, cincault'a ja carignania.
nettisivujen tulkintani perusteella on perustettu 1600-luvulla. Talo viljelee 10 hehtaaria köynnöksiä
Bandol rougessa on 70-80 % mourvedreä, loput cincault'a, vanhojen köynnösten carignania ja grenachea. Viini käy lämpökontrolloidusti 25-31 asteessa 25 päivää. Tämän jälkeen se puristetaan ja siirretään suuriin tammisammioihin 18 kuukaudeksi. Tämän jälkene viini lepää vielä muutaman kuukauden pullossa ennen liikkeellelaskua. Tuottaja suosittelee viinin nauttimista viisivuotiaana, eli tämän mukaan vuosikerta -13 olisi nyt iskussa.
Viini on syvän tiilenpunainen väriltään. Sen tuoksussa yllättävän raikasta punaherukkaista marjaisuutta, hentoa yrttisyyttä, kevyttä lihaisuutta ja pientä vaniljaista mausteisuutta. Tuoksu on melko hienovarainen. Maku on keskitäyteläinen ja hapokas. Aromimaailma tuntuu suussa hieman tummemman marjaisalta kuin nokassa. Jälkimaussa tanniinit ovat kovat, joten vielä tässä vaiheessa tätä viiniä ei voi varsinaiseksi siemailuviiniksi sanoa. Viini kuitenkin toimi aivan erinomaisesti yrttisen karitsan ja makeahkon ratatouillen kanssa nautittuna: Tanninit saivat purupinnan lihasta, yrttinen ratatouille komppasi viinin aromimaailmaa ja yllättäen kasvisten makeus ja hapokkuus nosti viinin hedelmäisyyttä.
Vuosi 2013 oli viineä ja hankala koko Ranskassa, ja se tuntunee tässä keveytenä ja hapokkuutena. Juuri tämä vuosikerta tuskin olisi kestänyt enää kovin paljon pidempään ilman, että ohuehko hedelmä olisi kadonnut.
Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste provence. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste provence. Näytä kaikki tekstit
perjantai 23. maaliskuuta 2018
tiistai 20. syyskuuta 2016
Chateau du Pibarnon ja Domaine Tempier: Bandolin klassikot
Vietimme ensimmäisen viikon Provencen lomastamme Bandolin viinialueella, Toulonin ja Marseillen välillä. Olimme vuokranneet talon Saint Cyr sur meristä, joka oli pieni rantakylä heti Bandolin kaupungin luoteispuolella. Bandolin alue on pieni, joten kaikki viinitilat olivat lyhyen ajomatkan päässä.
Kävimme vierailulla alueen legendaarisilla tiloilla Ch. de Pibarnonilla ja Domaine Tempierillä.
Pibarnon sijaitsee Bandolin kaupungista pohjoiseen noin kymmenen kilometriä Plan du Casteletin kylän yläpuolella (lähes kirjaimellisesti, siinä määrin jyrkkä oli nousu ylö 300 metriselle kukkulalle jolle viinitila on rakennettu. Tie nousi välillä niin jyrkästi, että nelivedollakin teki tiukkaa jyrkimpien neulansilmämutkien jälkeen. Tien varressa kasvoi arkkityyppistä välimeren mäntymetsää.
Tilan päärakennus sijaisee kukkulalla, jolla on aiemmin sijainnut Pariisin ja Toulonin yhdistäneen optisen merkinantolinjan torni. Näköalat ovat siten ymmärrettävästi upeat. Ne kruunaa kellarin ovelta avautuva näkymä talon tarhoille, jotka sijaitsevat suljetussa amfiteatterissa vuosisatoja sitten pengerretyillä rinteillä. Maaperä on erityistä, sillä se on miljoonia vuosia vanhempaa kuin ympäröivällä alueella: Alppien poimuuntuminen nosti tämän kukkulan merenpohjasta, ja maaperässä on siitä syystä paljon fossiilista kalkkia. Ympyränmuotoinen amfiteatteri mahdollistaa eri lajikkeiden viljelyn optimaalisessa aurinkokulmassa: Valkoiset lajikkeet kasvavat pohjoiseen suuntaavilla rinteillä ja punaiset lämpimämmillä etelärinteillä.
Alueelle tyypillinen Mourvedre tarvitseekin kaiken tämän auringon, sillä se on erittäin myöhään kypsyvä lajike jota käytetään päälajikkeena varsin vähän. Bandolissa se kuitenkin saavuttaa täyden kypsyyden runsaan auringonpaisteen vuoksi. Toisaalta viilentävä meri on lähellä ja yöt etenkin korkeilla paikoilla tuulen viilentämiä. Kypsyminen tapahtuu siten hitaasti ja rypäleet saavuttavat hyvän fenolisen kypsyyden.
Tullessamme Pibarnonille mistral-tuuli oli edellisenä päivänä ollut erittäin voimakas ja sähköt tilalta olivat poikki. Siten pääsimme maistelemaan viinejä erittäin tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa.
Ensin maistamamme valkoviini oli erittäin positiivinen yllätys: Clairetten ja Bourboulencin sekoitus on mineraalinen, hedelmäinen ja raikas valkoviini, joka sopinee hyvin alueen äyriäisruuille.
Punaviineistä maistoimme Chateau Pibarnon Rougen, joka oli täyteläinen, tummamarjainen ja intensiivisen tuoksuinen punaviini, jossa oli erittäin runsaasti konsentraationta ja tiukan napakkaa tanniinisuutta. vuosikerta 2012 oli aivan nuorukainen, tämä kestänee kellarissa hyvinkin vuosikymmenen.
Viinit olivat erittäin loistavia, samoin viinitilan sijainti oli aivan upea. Suosittelemme kaikille Bandolin suunnalla vieraileville ehdottomasti käyntiä Pibarnonilla!
Toinen klassikkotuottaja alueella on Domaine Tempier, joka on ollut sen perustaneen suvun omistuksessa 1830-luvulta lähtien. Viinien tyyli on pyryitty pitämään perinteitä kunnioittavana. Talolla on useita viinitarhoja Beaussetissa, Casteletissa ja Plan du Casteletissa. Tarhoja viljellään luonnonmukaisia periaatteita noudattaen vaikkei varsinaista luomusertifikaattia tilalla olekaan. Viinitilan päärakennus sijaitsee Plan du Casteletissa, melko lähellä Pibarnonia mutta kuitenkin huomattavasti helpommin saavutettavissa lähellä kyläkeskusta.
Tempieriä 1940-luvulta eteenpäin johtanut Lucien Peyraud kehitti ja promosi perinteisen Mourvedren viljelyä alueella, ja häntä on suurelta osin kiittäminen sen uudesta tulemisesta viinikirvakan tuhottua valtaosan köynnöksista 1800-luvun lopulla.
Tempierin tilan päärakennus sijaitsee siis Plan du Casteletin kylän pohjoispuolella viinitarhojen keskellä. Pihassa kasvaa upea rivi sypressejä, ja vaikka näköala ei Pibarnonille vedäkään vertoja on se silti kaunis ja idyllinen.
Tempierillä maistoimme ehkäpä elämämme parhaan roséen: Tässä on sekoituksena Mourvedre-Grenache-Cinsault-Carignan suhteessa 50/28/20/2. Viini on tuotettu saignee- menetelmällä. Viini on väriltään lohenpunainen, melko syvän värinen. Tuoksu on punamarjainen, joukossa kivellisten hedelmien aromeja ja melko tuntuvaa yrttisyyttä. Viini suutuntuma on intensiivinen, hapokas ja roséksi täyteläinen. Erittäin loistava ruokarosé, joka sopii mahtavasti vaikkapa bouillabaissen tai ratatouillen seuraksi.
Myös tilan punaviinit ovat loistavia, mutta erityisesti suosittelemme visiittiä tämän rosén vuoksi! Vastaanotto Tempierillä oli muuten erittäin ystävällinen huolimatta ranskantaidottomuudestamme. Jo tämän vuoksi kannattaa tilaa harkita vierailukohteena, sillä useissa paikoissa viholliskielen käyttö sai aikaan varsin penseän suhtautumisen.
Kävimme vierailulla alueen legendaarisilla tiloilla Ch. de Pibarnonilla ja Domaine Tempierillä.
Pibarnon sijaitsee Bandolin kaupungista pohjoiseen noin kymmenen kilometriä Plan du Casteletin kylän yläpuolella (lähes kirjaimellisesti, siinä määrin jyrkkä oli nousu ylö 300 metriselle kukkulalle jolle viinitila on rakennettu. Tie nousi välillä niin jyrkästi, että nelivedollakin teki tiukkaa jyrkimpien neulansilmämutkien jälkeen. Tien varressa kasvoi arkkityyppistä välimeren mäntymetsää.
Tilan päärakennus sijaisee kukkulalla, jolla on aiemmin sijainnut Pariisin ja Toulonin yhdistäneen optisen merkinantolinjan torni. Näköalat ovat siten ymmärrettävästi upeat. Ne kruunaa kellarin ovelta avautuva näkymä talon tarhoille, jotka sijaitsevat suljetussa amfiteatterissa vuosisatoja sitten pengerretyillä rinteillä. Maaperä on erityistä, sillä se on miljoonia vuosia vanhempaa kuin ympäröivällä alueella: Alppien poimuuntuminen nosti tämän kukkulan merenpohjasta, ja maaperässä on siitä syystä paljon fossiilista kalkkia. Ympyränmuotoinen amfiteatteri mahdollistaa eri lajikkeiden viljelyn optimaalisessa aurinkokulmassa: Valkoiset lajikkeet kasvavat pohjoiseen suuntaavilla rinteillä ja punaiset lämpimämmillä etelärinteillä.
Alueelle tyypillinen Mourvedre tarvitseekin kaiken tämän auringon, sillä se on erittäin myöhään kypsyvä lajike jota käytetään päälajikkeena varsin vähän. Bandolissa se kuitenkin saavuttaa täyden kypsyyden runsaan auringonpaisteen vuoksi. Toisaalta viilentävä meri on lähellä ja yöt etenkin korkeilla paikoilla tuulen viilentämiä. Kypsyminen tapahtuu siten hitaasti ja rypäleet saavuttavat hyvän fenolisen kypsyyden.
Tullessamme Pibarnonille mistral-tuuli oli edellisenä päivänä ollut erittäin voimakas ja sähköt tilalta olivat poikki. Siten pääsimme maistelemaan viinejä erittäin tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa.
Ensin maistamamme valkoviini oli erittäin positiivinen yllätys: Clairetten ja Bourboulencin sekoitus on mineraalinen, hedelmäinen ja raikas valkoviini, joka sopinee hyvin alueen äyriäisruuille.
Punaviineistä maistoimme Chateau Pibarnon Rougen, joka oli täyteläinen, tummamarjainen ja intensiivisen tuoksuinen punaviini, jossa oli erittäin runsaasti konsentraationta ja tiukan napakkaa tanniinisuutta. vuosikerta 2012 oli aivan nuorukainen, tämä kestänee kellarissa hyvinkin vuosikymmenen.
Viinit olivat erittäin loistavia, samoin viinitilan sijainti oli aivan upea. Suosittelemme kaikille Bandolin suunnalla vieraileville ehdottomasti käyntiä Pibarnonilla!
Toinen klassikkotuottaja alueella on Domaine Tempier, joka on ollut sen perustaneen suvun omistuksessa 1830-luvulta lähtien. Viinien tyyli on pyryitty pitämään perinteitä kunnioittavana. Talolla on useita viinitarhoja Beaussetissa, Casteletissa ja Plan du Casteletissa. Tarhoja viljellään luonnonmukaisia periaatteita noudattaen vaikkei varsinaista luomusertifikaattia tilalla olekaan. Viinitilan päärakennus sijaitsee Plan du Casteletissa, melko lähellä Pibarnonia mutta kuitenkin huomattavasti helpommin saavutettavissa lähellä kyläkeskusta.
Tempieriä 1940-luvulta eteenpäin johtanut Lucien Peyraud kehitti ja promosi perinteisen Mourvedren viljelyä alueella, ja häntä on suurelta osin kiittäminen sen uudesta tulemisesta viinikirvakan tuhottua valtaosan köynnöksista 1800-luvun lopulla.
Tempierin tilan päärakennus sijaitsee siis Plan du Casteletin kylän pohjoispuolella viinitarhojen keskellä. Pihassa kasvaa upea rivi sypressejä, ja vaikka näköala ei Pibarnonille vedäkään vertoja on se silti kaunis ja idyllinen.
Tempierillä maistoimme ehkäpä elämämme parhaan roséen: Tässä on sekoituksena Mourvedre-Grenache-Cinsault-Carignan suhteessa 50/28/20/2. Viini on tuotettu saignee- menetelmällä. Viini on väriltään lohenpunainen, melko syvän värinen. Tuoksu on punamarjainen, joukossa kivellisten hedelmien aromeja ja melko tuntuvaa yrttisyyttä. Viini suutuntuma on intensiivinen, hapokas ja roséksi täyteläinen. Erittäin loistava ruokarosé, joka sopii mahtavasti vaikkapa bouillabaissen tai ratatouillen seuraksi.
Myös tilan punaviinit ovat loistavia, mutta erityisesti suosittelemme visiittiä tämän rosén vuoksi! Vastaanotto Tempierillä oli muuten erittäin ystävällinen huolimatta ranskantaidottomuudestamme. Jo tämän vuoksi kannattaa tilaa harkita vierailukohteena, sillä useissa paikoissa viholliskielen käyttö sai aikaan varsin penseän suhtautumisen.
perjantai 9. syyskuuta 2016
Syyskuun kausimenun pääruoka Provencesta: Seafood platter
Täällä on mereneläviä saatavilla 'hieman' tuoreempana kuin Suomessa, joten kiusausta ei voi vastustaa: Satamasta kalastajalta ostetut äyriäset ovat jotain, mitä kotona ei ole saatavilla.
Jättikatkarapuja ja kampasimpukoita
Valkosipulia
2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
haluamiasi yrttejä (persiljaa, minttua, korianteria...)
mustapippuria
öljyä
suolaa
Hakkaa valkosipuli, sekoita sitruunamehuun ja kuoriraasteeseen. Lisää hakatut yrtit, suola ja pippuri sekä öljy. Kaada äyriäisten päälle ja anna maustua jääkaapissa pari tuntia. Grillaa kypsäksi vartaissa.
puoli kiloa sinisimpukoita
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
pieni fenkoli
persiljaa
2 dl valkoviiniä
2 dl vettä
iso loraus pastista
suolaa
Koputtele simpukoita, poista ne jotka eivät sulkeudu. (Kuolleista simpukoista saa herkästi ruokamyrkytyksen.) Pilko sipuli, fenkoli ja valkosipuli pieneksi, hakkaa yrtit. Laita viini, vesi ja pastis kattilaan ja sekoita sipulit ja fenkoli sekä suola. Anna porista puolisen tuntia. Kun liemi on kiehunut, lisää simpukat. Keitä viitisen minuuttia ravistellen kattilaa kannen kanssa tasaisin välein.
Majoneesia
(=munankeltuinen, öljyä, sinappia, valkoista viinietikkaa, suolaa, sokeria)
valkosipulia (paljon)
Merenelävien seuraksi tarjoillaan täällä satamaravintoloissa useimmiten vaihtoehtoisesti joko salaattia tai raskalaisia. Annokset ovat yksinkertaisia, mutta tuoreet merenelävät eivät suurempaa konstailua kaipaakaan!
Viiniksi suosittisimme näille valkoista Cassista, mutta yllättäen alko ei sellaista tarjoa. Vaihtoehtona on jokin Provencen rosé, esimerkiksi taannoin jo suosittelemamme Bandol, Château Barthès rosé. Grilli kuumaksi viimeisinä lumettomina iltoina ja ajatukset lämpimään!
Kampasimpukat ja jättikatkaravut sitruunamarinadissa
Jättikatkarapuja ja kampasimpukoita
Valkosipulia
2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
haluamiasi yrttejä (persiljaa, minttua, korianteria...)
mustapippuria
öljyä
suolaa
Hakkaa valkosipuli, sekoita sitruunamehuun ja kuoriraasteeseen. Lisää hakatut yrtit, suola ja pippuri sekä öljy. Kaada äyriäisten päälle ja anna maustua jääkaapissa pari tuntia. Grillaa kypsäksi vartaissa.
Pastis-simpukat
puoli kiloa sinisimpukoita
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
pieni fenkoli
persiljaa
2 dl valkoviiniä
2 dl vettä
iso loraus pastista
suolaa
Koputtele simpukoita, poista ne jotka eivät sulkeudu. (Kuolleista simpukoista saa herkästi ruokamyrkytyksen.) Pilko sipuli, fenkoli ja valkosipuli pieneksi, hakkaa yrtit. Laita viini, vesi ja pastis kattilaan ja sekoita sipulit ja fenkoli sekä suola. Anna porista puolisen tuntia. Kun liemi on kiehunut, lisää simpukat. Keitä viitisen minuuttia ravistellen kattilaa kannen kanssa tasaisin välein.
Aioli:
Majoneesia
(=munankeltuinen, öljyä, sinappia, valkoista viinietikkaa, suolaa, sokeria)
valkosipulia (paljon)
Merenelävien seuraksi tarjoillaan täällä satamaravintoloissa useimmiten vaihtoehtoisesti joko salaattia tai raskalaisia. Annokset ovat yksinkertaisia, mutta tuoreet merenelävät eivät suurempaa konstailua kaipaakaan!
Juomasuositus
Viiniksi suosittisimme näille valkoista Cassista, mutta yllättäen alko ei sellaista tarjoa. Vaihtoehtona on jokin Provencen rosé, esimerkiksi taannoin jo suosittelemamme Bandol, Château Barthès rosé. Grilli kuumaksi viimeisinä lumettomina iltoina ja ajatukset lämpimään!
lauantai 3. syyskuuta 2016
Loma!
Suomen kesä oli tuttuun tapaan lyhyt ja vähäluminen. Terassilla syödyt illalliset voi laskea puolen käden sormilla, eikä sateettomien päivien laskemiseenkaan varsinaisesti varpaita tarvita. Niinpä kesän jatkoaika tulee enemmän kuin tarpeeseen. Uimarannelle päästiin kerran, ja silloinkin tuuli ajoi kotiin vartin päästä.
Provenceen on lupailtu inan lämpimämpää. Lapsi pääsee rannalle ja koko porukalle riittää lämpimiä iltoja terassilla nautittuihin illallisiin. Välimerellinen keittiö on ollut lähellä sydäntämme aina, joten ruuassakaan tuskin on valittamista (myöskään oliivihullulla lapsellamme).
Ensimmäisen viikon vietämme Bandolin alueella St. Cyr sur merissä, toisen Mentonin sitruunakaupungissa Italian rajalla. Pari viinitilavierailua on varattu Bandolista ja Belletistä (Pibarnon, Tempier, Ch. Bellet), ja isovanhempien mukaantulo Mentoniin mahdollistaa kauan odotetun illallisen Mirazurissa.
Syyskuun kausimenun alkuruuassa oltiin vielä vahvasti suomalaisissa tattimeiningeissä. Pää- ja jälkiruuissa mennään kuitenkin Provencen satokauden mukaan. Saapa nähdä mitä toreilta löytyy!
Provenceen on lupailtu inan lämpimämpää. Lapsi pääsee rannalle ja koko porukalle riittää lämpimiä iltoja terassilla nautittuihin illallisiin. Välimerellinen keittiö on ollut lähellä sydäntämme aina, joten ruuassakaan tuskin on valittamista (myöskään oliivihullulla lapsellamme).
Ensimmäisen viikon vietämme Bandolin alueella St. Cyr sur merissä, toisen Mentonin sitruunakaupungissa Italian rajalla. Pari viinitilavierailua on varattu Bandolista ja Belletistä (Pibarnon, Tempier, Ch. Bellet), ja isovanhempien mukaantulo Mentoniin mahdollistaa kauan odotetun illallisen Mirazurissa.
Syyskuun kausimenun alkuruuassa oltiin vielä vahvasti suomalaisissa tattimeiningeissä. Pää- ja jälkiruuissa mennään kuitenkin Provencen satokauden mukaan. Saapa nähdä mitä toreilta löytyy!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






