Uusia Suomi-ginejä!

Suomalaisia tislaamoja on viime aikoina putkahdellut kuin sieniä sateella. Kyrö ja Helsinki Distilling Company avattiin 2014, ja nyt joukkoon on liittynyt vielä Pohjois-Karjalassa toimiva Northern Lights Spirits, joka valmistaa Kaleva-Giniä. Kyseinen tuote ilmestui kotialkoomme ja se tarttui vahingossa mukaan. Samalla kotiutui Kyrön tammessa kypsytetty Koskue-gini. Maistoimme näitä rinnakkain, ja olivat hyvin erilaisia.

Koskuen tuoksussa makeutta, appelsiinia, kukkaisuutta, katajanmarjaa. Pehmeähkön täyteläinen, hedelmäinen maku. Ei oikein ginimäinen, enemmän siemailtava kuin blendattava.

Kalevala-gini on tuoksultaan greippinen ja selkeästi katajanmarjainen, yrttinen. Maku on terävä, siinä on vahva katajanmarjaisuus ja yrttisyys. Jälkimaussa alkoholi nousee läpi hieman pirtuisena. En joisi sellaisenaan, GT:ssä toimi varsin kivasti: sitruksisuus korostuu mausta ja tonicin sokeri häivyttää viinaisuuden.

Jos siis suomiginihype kiinnostaa, niin hae nämä talteen niin kauan kuin niitä riittää.

Kesäkuun kausimenu kokonaisuudessaan

Juhannus lähestyy kovaa vauhtia ja tässä meidän ehdotuksemme juhannuksen menuksi. Nautinnollista juhannusta kaikille. Toivottavasti saamme nauttia helteisestä juhannuskelistä koko Suomessa.

Alkuun todella herkullista härkätartaria

Pääruuaksi heppaburgereita ja savustettuja uusia perunoita

Aterian päätteeksi mansikka-melonivartaat 

ja minttu-jogurttisorbettia

Jos tämä ei kolahtanut niin vuodelta 2014 löytyy myös herkullisia Suomi-ruokia hieman tuunattuna. Molemmissa menuissa mukana tietenkin myös juomasuositukset.

Juhannuksen vinkkuvinkit

Juhannus lähestyy ja on aika heitellä ilmoille viiniajatuksia. Alkon valikoiman maistaminen on jäänyt valitettavan vähälle, joten suositukset koostuvat vanhoista luottoviineistä.

Aloitetaanpa vaikka punaisista. Juhannuksena moni grillaa lihaa, jolle on hyvä olla kaveriksi rotevaa punaviiniä. Yksi hyvä vaihtoehto on Matsu El Recio Espanjan Torosta. Tämä on melko pitkään tammessa kypsytetty, voimakasrakenteinen viini tinta de Toro-rypäleestä (eli paikallisesta tempranillosta). Toron tempranillosta löytyy mielestämme enemmän hapokkuutta kuin monista Riojan vastaavista, mikä parantaa yhdistettävyyttä ruualle. Tämä on mielestämme täsmävinkki, jos grillissä tirisee vaikkapa karitsan karetta.

Toinen, hieman raikkaampi vaihtoehto on Fontanafreddan Langhe Nebbiolo. Viini on aromimaailmaltaan hienostuneempi, ja tarkempi kuvaus löytyy tästä taannoisesta tekstistä. Nautaa grilliin ja tätä lasiin niin ei mene vikaan.

Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat grillihommien lisäksi leimallisesti myös kala ja uudet perunat. Punaviinejäkin niille voi yhdistellä jos siltä tuntuu, etenkin kepeämmästä päästä. Alkon valikoima näiden suhteen on hieman rajallinen, mutta jos vaikkapa loheen laittaa reippaammin maustetta niin se kestää punaviiniä mainiosti. Becker Familyn tuotteisiin tutustuimme kevään Viiniexpossa ja vakuutuimme. Tämän Pfalzin laatutuottajan pinot noir löytyy monopolin vakiovalikoimasta, joten se kannattaa pitää mielessä lohipunkkua pohtiessa,

Valkoviineistäkin ensimmäinen suositus tulee Espanjasta. Keväällä kokkasimme ahvenia korvasienikstikkeessa ja yhdistimme niille Valdesilin Godellon. Tämä melko runsas mutta silti hyvähapponen viini sopii runsaammillekin kalaruuille, sillä viinissä on bodya ja raikastavaa happoa vallan passelisti.

Savukalalle tai suolaisille silakoille täsmävinkkinä suosittelemme tätä viime aikoina monen muunkin kehumaa Barthin Fructus Rieslingiä Rheingausta. Viini on nimensä mukaisesti lähes röyhkeän sitruksinen ja hedelmäinen, ja siinä on melko reippaasti jäännössokeria. Happorakenne on kuitenkin hyvä, joten kokonaisuus on raikas. Runsas jäännössokeri toimii reippaalla kädellä suolattujen kalojen kanssa. Myös sokerisuolatut silakat ja sillit vaativat viiniltä makeutta, joten tämä toimii !

Kesään sopii myös rapsakka kuohuviini. Tänä vuonna punaisetkin ruusut ovat aikaisesta keväästä johtuen kukassa jo juhannuksena, joten värimaailmaan sopiva rosé-cava on La Vida al Camp: Kuiva, hyvähappoinen cava alku- tai välimaljaksi tai kasvispainotteisemmille ruuille.

Ja koska mansikoita pitää aina olla, niin suosittelemme jälkiruokajuomaksi mosc... Ei vaan siideriä! Bouché le Clos Fleuri on kuivahko, suodattamaton ja pastöroimaton aito omenasiideri, joka toimii kermavaahdon ja mansikoiden kanssa mukavana siemailujuomana!

Kuvat: Alko oy

Kesäkuun kausimenu: Jälkiruuaksi mansikoita ja minttu-jogurttisorbeta

Tämä on kätevä vieraille tarjottavaksi: Sorbet:n voi tehdä etukäteen valmiiksi eikä annosten kokoaminen vaadi jäätelöpallojen pyörittelyä kummempaa. Minttu-jogurttisorbet toimii hyvin makeiden mansikoiden kanssa.

Mansikoita ja minttu-jogurttisorbettia

3 valkuaista
2,5 dl sokeria
1 dl valkoviiniä (tai vettä)
2 dl turkkilaista jogurttia
pieni loraus giniä
puska minttua

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Laita kattilaan viini ja sokeri. Kuumenna 120-asteiseksi. Kaada sokerisiirappi valkuisvaahtoon jatkuvasti vatkaten, ja jatka vatkaamista kunnes seos on jäähtynyt. Tätä voi nopeuttaa laskemalla tiskialtaan täyteen kylmää vettä ja laittamalla kulhon veteen. Tämän jälkeen laita sekaan jogurtti, silputut mintunlehdet ja lorauta vielä halutessasi giniä. Älä vatkaa enempää ettei jogurtti juoksetu, sekoita vain varovasti. Laita pakkaseen jäätymään, sekoittele reunat keskelle noin tunnin välein.

Mansikka-hunajamelonivartaat

Mansikoita ja melonia paloina, pujotellaan grillivartaisiin. Halutessasi voit grillata vartaa, mikä antaa mansikoille ja melonille lisää makeutta. maistuvat kuitenkin hyvin sellaisenaankin.

Juomasuositukset

Viiniksi sopii ainakin tuhannesti suosittelemamme La Calieran Moscato d'Asti, joka on hedelmä- ja marjajälkiruuille liki lyömätön pari. Toisena vaihtoehtona ehdotamme tällä kerralla olutta: Ruotsista tuleva Coppersmithin Rhubarb & Rasberry toimii raikkaudessaan hienosti marjojen ja mintun kaverina.

Uusi rypäletuttavuus: Tempranillo Blanco

Tilasin epähuomiossa jamonariumin makkara- oliiiviöjy- ja sardiinisatsin mukaan viinin, joka osoittautui pieneksi kuriositeetiksi. En tilatessa katsellut viinien speksejä lainkaan, täytin vain laatikkoa kun samoilla rahtikuluilla tuli tavaraa vähän enemmänkin.

Ad Libitum Tempranillo Blanco on Bodegas Juan Carlos Sanchan viini. Herra on paitsi viinitilallinen myös La Riojan yliopiston enologian professori. Hän on ollut mukana tempranillo blancon tarinassa sen alusta alkaen.

Rypälelajike löytyi sattumalta Murillo de Rio Lezassa sijaitsevalta viinitarhalta. Lajike päätyi tutkittavaksi yliopistolle Juan Carlos Sanchalle ja hänen kollegoilleen. Geenianalyyseissä se osoittautui lopulta punaisen tempranillon luonnolliseksi albiinomutaatioksi. Mutaatio saatiin stabiloitua ja lajiketta alettiin viljellä kokeellisesti hyvin tuloksin. Lopulta rypäle hyväksyttiin Riojassa sallituksi rypäleeksi vuonna 2007.

Yksi ensimmäisiä viljelijöitä oli Bodegas Juan Carlos Sancha, jonka tarhat ovat ehtineet 10 vuoden nuoreen ikään. 500 metrin korkeudessa kasvavat tarhat sijaitsevat yhdellä Rioja Alta viileimmistä alueista, mikä tuottaa rypäleisiin ja viiniin hyvän hapokkuuden.

Ad Libitum on ensimmäinen tilan tuottama viini, joka käy terästankissa eikä näe tammea ennen pullotusta. Viini on oljenkeltainen, tuoksultaan vienon viheromenainen ja hennosti yrttinen. Suussa korkeintaan keskitäyteläinen, melko hyvähappoinen vaikeasti kuvailtavalla tavalla raikas kuin vilkkaasti virtaava puro. Hedelmä-aromit ovat makupaletilla taka-alalla ja lähinnä kokemus on yrttinen ja mineraalinen. Viini on espanjalaiseksi valkoviiniksi yllättävä, kevyt ja raikas. Pelkältään nautittuna tämä tuntui jopa hieman liian laihalta, mutta ruoka nosti yllättävästi viinin aromeja ja rakennetta esiin: Lievästi savupaprikalla maustettu tuoretomaattipasta toi viinistä esiin sekä happoja että hedelmää, vaikka oletin että hento viini kuolee täysin mausteisiin. Hämmentävä, miellyttävä kokemus.

Kesäkuun kausimenu:Pääruuaksi hevosburgereita, savutomaattimajoneesiaja savustettuja uusia perunoita

Juhannuksena lähes koko Suomi lähtee mökille juhlimaan yötöntä yötä. Meidän mökkiruokarepertuaariin kuuluu ehdottomasti kaikki savustetut jutut. Savukala on nyt itsestäänselvyys, mutta lisäksi olemme tänä kesänä innostuneet savustamaan kasviksia. Tässä burgerissa yhdistyy meistä kesän parhaat maut. Tuoreet hyvänmäkuiset kasvikset, savu ja laadukas liha. Ei paljoa enempää voi burgerilta vaatia.

Heppaburgerit, savutomaattimajoneesia ja savustettuja pottuja

Heppaburgerit

600 g hevosen jauhelihaa

1 iso sipuli

valkosipulia maun mukaan

suolaa, mustapippuria

Silppua sipuli ja valkosipuli hyvin hienoksi. Sekoita jauhelihaan ja vaivaa käsin taikinaa hieman että muodostuu tasaiseksi. Muotoile neljäksi pihviksi.

Sämpylät

Itse sain ensimmäisen kerran burgersämpylät onnistumana juuritaikinasta: Tein ensin tavallisen taikinan, johon tulee 

200 g 50/50 vehnähapanjuurta

400 g jauhoja  

2 dl vettä 

9 g suolaa. 

Annoin taikinan nousta jääkaapissa vuorokauden. Leivontapäivänä otin tästä taikinasta puolet, lisäsin siihen 

munan

20 g voisulaa

pienen lorauksen maitoa. 

Vaivasin tasaiseksi ja annoin kohota viitisen tuntia. Leivoin sämpylöiksi, nostatin tunnin ja paistoin 200-asteisessa uunissa. 

Savutomaattimajoneesi

3 tomaattia

1-2 dl öljyä 

1 keltuainen

suolaa

pippuria

sokeria

sinappia

Savusta tomaatteja kokonaisina n.tunti pienellä tulella (kannattaa laittaa savustuspönttöön ritilälle folio). Soseuta tomaatit ja jäähdytä ne. Laita kulhoon yksi keltuainen, 3-4 rkl savutomaattipyrettä, hieman sinappia, suola ja pippuri. Sekoita seos ja lisää öljy ohuena nauhana joukkoon koko ajan seosta vatkaten. Tarkista maku ja tarjoa heti. Jos haluat oikaista niin voit lisätä tomaattisoseen valmiin majoneesin joukkoon. 

Savustettuja pottuja

1 kg al denteksi keitettyjä uusia perunoita

merisuolaa

rosmariinia

Keitä perunat melkein kypsiksi. Pyörittele perunat merisuola-rosmariiniseoksessa. Laita perunat savustuspönttöön ja savusta miedolla tulella n.20 minuuttia. Tarjoa heti heppaburgereiden kanssa. 

Lisukkeet

100 gr hyvää cheddaria

paahdettuja kesäkurpitsoita

paahdettua sipulia

ketsuppia ja sinappia maun mukaan

Juomasuositukset

Juomaksi tälle sopii vaikkapa pippurisen mausteinen shiraz Pohjois-Rhonesta: Chapoutierin Les Meysonnieres löytyy alkon vakiovalikoimasta. Mikäli haluaa viiniinsä runsaammin hedelmää ja bodya, voi siirtyä etelämmäksi Rhonen laaksossa ja valita vaikkapa kohtuullisesti hinnoitellun Gigondas L'Hallalin, klassisen Etelä-Rhonen Grenache-Syrah-Mourvedre-blendin. 

  

Kesän 2016 uutuusrosét

Kokosimme tähän postaukseen muutaman mukiinmenevän rosén alkon valikoimasta, joka näyttää laajenevan kevät keväältä.

Ensimmäisenä That's Neiss Pinot Noir Rosé Trocken 2015 Pfalzin pohjoisosasta, melko viileältä viinialueelta. Viiniä on maseroitu kuorikontaktissa vain 6 tuntia, jolla viiniin on saatu kaunis salottisipulinkuoren värinen sävy. Viini on käynyt terästankeissa. 

Viinin tuoksussa on herukanlehteä, yrttisyyttä, vadelmaa ja karpaloa. Suussa mineraalinen komponentti nousee selkeästi esiin. Viini on suussa keskitäyteläisen marjaisa, erittäin hyvähappoinen ja raikas. Jälkimaku on mineraalisuudessaan jopa hieman vissymäinen. Hyvin viilennettynä erittäin raikas ja miellyttävä viini kevyiden grillattujen asioiden seuraan!

 Leth Zweigelt Rosé oli myös miellyttävä yllätys. Viini tulee Itävallasta Wagramin alueelta, joka sijaitsee Niederösterreichn laajemman alueen eteläosassa, Wienistä luoteeseen. Alueella on melkosuuret lämpötilavaihtelut. Wagramissa vieljellää eniten grüner weltlineriä, mutta siellä tuotetaan myös punaviinejä  roter weltlineristä, zweigeltistä ja pinot noirista. Alueen punkut tunnetaan yksinä Itävallan täyteläisimmistä. Leth on alueen suurimpia tuottajia 300 000 pullon vuosituotannollaan.

Lethin Zweigelt rosé 2015 on sekoite zweigeltiä ja CSa. Viini on väriltään kuulaan possunpunainen. Sen tuoksussa on kypsiä punaisia marjoja ja selkeä roteva yrttisyys. Tuoksu on melko viinillinen. Suussa roséksi runsas body, punaisia marjoja ja huvä happorunko. Erityisesti makupaletilla tuo yrttisyys tuo viiniin mukavasti kerroksia. Ruokarosé tämäkin, joskin taidamme olla taipuvaisia sanomaan kaikkia viinejä ruokaviineiksi...

Kolmantena vielä toinen Pinot-rosé pohjoiselta alueelta: Ylä-Loire on tunnettu mineraalisista sauvignon blanc-valkoviineistään, mutta alueella viljellään myös pinot noiria. Petit Bourgeois Rosé de Pinot Noir on Henri Bourgeois'n, yhden Loiren suurimmista tuottajista tekemä viini. Apellaatio on Vin de Pays, joten vaikka alko hienosti kertoo että tuottajan tarhat sijaitsevat Sancerressä ja Pouilly-Fumessa, on viini todennäköisesti tuotettu pitkin Loiren yläjuoksua sijaitsevilla sopimustarhoilla viljellyistä rypäleistä.

Tuoksu on sitruksinen ja hennosti vadelmainen, makeahkon marjainen. Viinin maussa on hedelmäisyyttä melko vähän, se on ennemmin mineraali- kuin hedelmävetoinen. Hapokkuudeltaan kohtalainen. Jälkimaku on lyhyehkö, ja loppuaistimukseksi jää vähäinen katkeruus.

Laita testiin sopivan kuuman kesäpäivän tullen joko yksi näistä tai vaikka kaikki kolme. 

Kesäkuun kausimenua: Alkuun härkätartaria

Kesäkuu ja kesän kelit ovat vihdoin täällä. Kesäkuun menun teemana on helpot reseptit kesän rientoihin. Härkätartarin lisäksi luvassa on herkkua ainakin hevosesta ja mansikasta. Aloitetaan kuitenkin kausimenu todella herkullisella härkätartarilla. Et tarvi muuta kuin laadukasta pihvilijaa, hieman sinappia ja sipulia.

Härkätartar meidän tapaan 4 hengelle

200 gr naudan filettä tai sisäpaistia
1 kevätsipuli
10 kpl kapriksia
3 rkl dijonsinappia
1 valkosipulin kynsi
persiljaa tai ketunleipää
suolaa
mustapippuria

Leikkaa liha todella pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipulit ja lisää ne lihakuutioden joukkoon. Sekoita joukkoon hienonnetut kaprikset ja yrtit. Lisää sinappi ja mausteet. Maista ja anna tartarin tekeytyä jääkaapissa 2-3 tuntia. Tarjoa nokkospeston,

 marinoidun retiisin ja villiyrttisalaatin kera.

Nokkospesto

puolisen litraa huuhdottuja nokkosenlehtiä

pari kourallista manteleita

2 rkl hunajaa

suolaa

valkopippuria

oliiviöljyä noin desi

vaaleaa balsamicoa loraus

Laita nokkoset, mantelit, hunaja ja öljy kippoon ja aja soseeksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla, pippurilla ja balsamicolla makuja sopivaksi titraten. Tämä maistuu sellaisenaan todella karvaalta, mutta toimii todella hyvin raa'an lihan kanssa.

Marinoitu retiisi

4 kpl retiisejä
0.5 dl viinietikkaa
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1 maustepippuri

Keitä kattilassa viinietikka, suola, sokeri ja maustepippuri. Anna seoksen kiehahtaa ja ota pois levyltä. Viipaloi retiisi ohuiksi siivuiksi. Kaada retiisien päälle etikkaseos ja anna marinoitua jääkaapissa 2 tuntia.

Juomasuosituksena ruualle italiasta tuleva nuori barolo, jonka tanniinit pehmenevät mukavasti tartarin kanssa. Herkullista yhdessä, mutta myös erikseen.