COS cerasuolo di Vittoria

kuva: www.cosvittoria.it

Nimeltä mainitsematon verkkokauppa toimitti vielä syksyllä lastin Suomeen, ja laatikossa oli muun muassa Sisilian Vittoriasta COS:n Cerasuolo di Vittoria Classico 2014. Tämän Vittorian alueen viinituotantoon merkittävästi vaikuttaneen talon viineihin ihastuimme viime syksyn Sisilianmatkalla ja nautimme muutamasta tuliaisena tuodusta vielä syystalvella. Tilasta voit lukea enemmän tästä taannoisesta tekstistä.

Cerasuolo di Vittoria Classico on sekoite Nero d'Avolaa (60 %) ja Frapattoa. Köynnökset kasvavat hiekkakiven ja hiekan sekaisessa punaisessa maaperässä, joka on Vittorian alueelle tyypillistä. Tarhat sijaitsevat 230 metriä merenpinnan yläpuolella ja niitä viljellään luomumenetelmin. Köynnökset ovat keskimäärin 25-vuotiaita.

Rypäleet kerätään käsin. Viini käy spontaanisti sementtitankeissa, joissa frapatto myös kypsyy. Nero d'Avola-viini sen sijaan siirretään kypsymään tammitynnyreihin. Sekoittamisen ja pullottamisen jälkeen viini lepää vielä lasipullossa ennen liikkeeseenlaskua.

Viini on lasissa syvän tiilenpunainen. Sen tuoksu on ensiksikin kypsän tumman kirsikkainen ja jopa hieman luumuun vivahtava, mutta tuosaalta siinä on frapatton tuomaa floraalisuutta ja kevyempää punaista marjaisuutta. Lisäksi löytyy syvää välimerellistä yrttisyyttä ja jopa laakerinlehteen vivahtavaa aromia. Suussa viini on melkoisen täyteläinen. Hienoisena yllätyksenä siinä on runsaahko aavistus hiilidioksidia, joka tuo suutuntumaan omanlaisensa nosteen. Osa pitänee tätä virheenä, mutta toisaalta se tuo muuten runsaaseen viiniin kepeyttä ja toimii erityisen hyvin ruokien kanssa. Viinissä on melko runsaat mutta hienojakoiset tanniinit. Hapokkuus on yhdistelmä hedelmähappoa ja edellä mainittua hiilidioksidia ja raikastaa kivasti.

Kokonaisuudessa muheva, lämpimän välimerellinen viini jossa maistaa kasvualueen ja naturaalissävytteisen valmistusfilosofian. Tämä ei välttämättä ole kaikkien mieleen, mutta oliiviöljyllä kyllästettyjen tomaattisten ruokien kanssa varmasti omiaan. Viini löytyy myös alkon tilausvalikoimasta jokseenkin törkeään hintaan.

COS nero di Lupo 2015: Sisilian aurinko pullossa

Elokuun Sisilian matkalta tarttui mukaan lukuisia mielenkiintoisia pulloja, ja yksi niistä avattiin nyt harmaassa ja sateisessa lokakuussa. Sisilian aurinko palasi hetkeksi silmiin ja pettymys koskaan saapumattomasta kesästä lieveni.

COS on yksi eteläisen Sisilia Vittorian alueen tunnetuimmista tuottajista. Viinitalo on kolmen ystävyksen Giambattista Cilian, Cirino Stranon ja Giusto Occhipintin perustama. Talo syntyi, kun kolmikko sai haltuunsa Cilian isältä viinitarhat ja tuotantotilat Bastonacan kylässä Vittorian kaupungin pohjoispuolella. Ensimmäinen vuosikerta tuotettiin vuonna 1980, ja talon toimintatapa muutti pikku hiljaa käsityksen alueesta lähinnä bulkkiviinien tuottajana.

COS:n tarhoilla noudatetaan biodynaamisia viljelyperiaatteita, mikä oli tuohon saakka ollut alueella ennenkuulumatonta. Viinit käytettiin savisammioissa, jolloin rypäleiden omat aromit pääsivät loistamaan. Vuosien saatossa toiminta laajeni, rakennettiin uusia tuotantotiloja ja hankittiin lisää tarhoja. Vuonna 2005 tuotettiin ensimmäin DOCG-laatuluokiteltu viini: Luokituksen saaminen Vittorian alueelle oli pitkilti COS:n tekemän työn tulosta. Uusien tuotantotilojen myöstä siirryttiin käyttämään viinien viinien kypsyttämiseen tynnyrien sijaan amforoita.

Nero di Lupo puhdas nero d'avola. Köynnökset ovata keskimäärin 15-vuotiaita, kasvavat 250 m merenpinnan yläpuolella hiekan ja kalkkikiven sekaisessa maaperässä. Rypäleet kerätään luonnollisesti käsin, viini käy spontaanisti kuorten kanssa sementtitankeissa ja kypsyy samaten sementissä ja lisäksi pullossa vuodesta puoleentoista.

Tiilenpunainen, keskisyvä väri. Viinin tuoksu on heti lasiin kaatamisen jälkeen jopa hyökkäävä: siinä on pistävää lannantuoksua ja volatiilia asetonintuoksua, joka yhdessä peittää alleen marjaisen tausta-aromin. Viini kuitenkin tuulettuu lasissa ja muuttuu kymmenessä minuttissa täysin: Asetoni on tiessään, bretta asettuu kompleksisuutta tuovaksi hennoksi tallintaukseksi ja hikiseksi satulaksi. Marjapuolelta löytyy mansikkaa ja kypsää tumma kirsikkaa, näiden lisänä aavistus lämmintä mausteisuutta. Suussa viini on hyvin raikas, mikä ainakin osin johtuu siitä että tässä on aivan aavistus hiilihappoa. Muukin hapokkuus on runsas ja viini siten raikas. Aromipaletilla edellä mainittuun marjaisuuteen liittyy voimakkaasti välimerellistä yrttisyyttä, ja suussa viinin moniulotteisuus lisääntyy edelleen. Tanniinit ovat korkeintaan keskivoimakkaat ja hienosyiset. Viini on ilmaannuttuaan yllättävänkin kepeä ja marjainen.

Erittäin kiinnostava viini, joka kehittyi lasissa upean moniulotteiseksi. Tätä tulee ehdottomasti dekantoida tai tuulettaa lasissa ennen nauttimista vähintään puolisen tuntia. Suosittelemme nauttimaan tämän hieman viileänä, jolloin viinin marjaisuus ja hapokkuus pääsevät kunnolla oikeuksiinsa. Ruokapariksi tälle sopivat esimerkiksi paahdetut, yrteillä maustetut kasvikset, tomaattiset kastikkeet ja umamiset juustot. Varsinaisena pihviviininä tätä ei voi pitää, mutta tomaattisessa kastikkeessa haudutettu lammas sopii viinille varmasti.

Porta del Vento Maqué 2013

Porta del Venton viinejä maistoimme ensimmäisen kerran vuosi sitten, kun talon naturaalihengessä mutta huolella tehtyjä juomia oli tarjolla Taste of Helsingin viiniteltassa. Tuolloin maistoimme muistaaksemme talon Saharay-viinin, joka on catarratto-rypäleestä valmistettu kuorikontaktiviini. Tämä herätti mielenkiintomme tasapainoisuudellaan, ja puhtaudellaan, sillä osa aiemmin maistamistamme oransseista viineistä oli ollut jotain aivan muuta.

Porta del Venton tarhat sijaitsevat Sisiliassa, Palermon provinssissa 600 metriä merenpinna yläpuolella olevassa laaksossa. Tarhoja viljellään luomumenetelmin ja biodiversiteettiä vaalien, rypäleet kerätään käsin ja viinit valmistetaan mahdollisimman vähän käymisprosessiin puuttuen. Kaikki viinit ovat suodattamattomia.

Maistamamme Maqué on sekoite kaikkien tuntemasta nero d'Avolasta ja paikallisesta, melko harvinaiseksi käyneestä perricone-rypäleestä. Perriconea viljellään vain noin 1000 hehtaarin alueella, sitä kuvataan tanniiniseksi, hapokkaita ja tumman marjaisia viinejä tuottavaksi rypäleeksi. Nero d'Avola puolestaan tuottaa tyypillisesti robusteja, mausteisia, hyvin tumma-aromisia ja korkea-alkoholisia viinejä.  

Maqué on käynyt avoimissa sementtisammioissa ja sitä on jälkimaseroitu käymisen päätteeksi. Viini on kypsynyt tämän jälkene tammisammioissa.

Tumman tiilenpunainen väri. Tuoksussa reilusti kypsää hapankirsikkaa, hennosti asetonia, seetriä yrttistä, lakritsaan vivahtavaa mausteisuutta. Suussa keskitäyteläinen, raikkaan marjainen. Happoja viinissä on todella runsaasti, mikä korostaa marja-aromien raikkautta. Tanninit ovat kohtalaisen voimakkaat ja jäävät mausteisessa jälkituntumassa pureskelemaan ikeniä mukavasti. Viini oli parempi viileänä, sillä sen lämmetessä aromimaailmaan alkoi ilmaantua lihaisia ja hieman keittyneenkin hedelmäisiä piirteitä. Viileänä kuitenkin loistoviini, jota ei raikkauden vuoksi helposti tunnista nero d'avola-vetoiseksi sisilialaiseksi. Tämä sopii kaveriksi tomaattisille, runsaasti yrteillä maustetuille pastakastikkeille tai ihan pizzalle.