Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakas tampere. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakas tampere. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. toukokuuta 2018

Riesling & Spätburgunder-viikot Tampereella

Yhteistyössä Saksan viinitiedotuksen kanssa

Pääsimme taasen Tampere Food Clubin bloggareiden voimin kiertämään tamprelaiset riesling-viikoille osallistuvat ravintolat jo neljättä kertaa. Ensimmäisen vuoden virheestä oppineena olimme jakautuneet kolmeen ryhmään, joissa kiersimme kaikki viikoille osallistuvat ravintolat.

Ravitsemusliike Aisti 

Meidän ryhmämme matka alkoi Ravitsemusliike Aistista työväenteatterin talosta. Aisti tunnetaan vatsan täyttävistä annoksista ja kohtuullisesta hinnoittelustaan. Risling-menussa on kolme annosta ja sen saa 39 eurolla.

Alkuruokana maistoimme Savukalalla maustettua kugelhopf-kakkua, jonka seurana suolaheinäkreemiä ja parsaa. Runsas annos, jonka suolaheinäkreemi sitoi hyvin yhteen. Tälle oli valittu viiniksi kuiva BattenfeldSpanierin riesling Rheinhessenistä: Viini oli riesligiyden ytimessä valkoisine kukkineen ja sitruksisine hapokkuuksineen. Kombo toimi hyvin ja viini nosti savukalan makua hyvin esiin.

Pääruokana korvasientä ja possua kuminakastikkeella. Possu oli valitettavasti päässyt kuivaksi ja oli hivenen tympeän makuinen, eikä korvasieni päässyt annoksessa oikein esiin. Viiniksi oli valittu melko runsas Veegmüllerin 3 Schwestern, jossa rypäleinä Cheurebe, Weissburgunder ja Grauburgunder. Viini oli sinällään todella miellyttävä, mutta anoksen kanssa yhdistelmästä jäi suuhun epämiellyttävän tunkkainen maku.

Menun helmi oli jälkiruoka: Mansikkalehdykäiskakku ja parsajäätelöä. Parsajäätelö oli yksi parhaista vähään aikaan syömistäni makeista komponenteista, ja sitä olisi voinut syödä miten paljon vain. Tämän seurana tarjottiin kuivaa Raumlandin Blanc de Noirs-sektiä, joka oli sinällään todella miellyttävää ja toimi joten kuten parsajäätelön kanssa, mutta makean mansikkakakun jälkeen kuivanhapokas viini oli melkoisen räjähtävä kokemus.


1909 Winebar&Deli

winebar & delin ruokalista on lyhyt ja ytimekäs
Aistista siirryimmekin sitten 1909 winebar & deliin. Kirsi oli koonnut laajan listan kiinnostavia rieslingejä ja spätejä ympäri Saksan, ja listalta löytyy varmasti jokaiselle jotain. Ruuiksi näille oli suunniteltu parsa-annoksia savukalasta ja prosciuttosta, parsapiirasta ja makeana sitruunatorttua. Delissä pyrimme itse käymään vielä toistamiseen näiden viikkojen aikana, koska viinilistalta jäi maistamatta lukuisia kiinnostavia tuotteita.


Kiertämistämme ravintoloista Delin viinilista oli laajin ja kiinnostavin, joten viineistä innostuneelle suosittelemme lämpimästi visiittiä. Suosittelemme ainakin Schätzelin riesligejä ja Dautelin spätburgunderia.

Ravintola Hella ja Huone


Delistä suuntasimme omistajaa vaihtaneeseen Hellaan ja Huoneeseen, jossa riesling-viikoille on valittu Pfalzilaisen Faubelin viinit. Arto Rastas luovutti Hellan ja Huoneen vetovastuun sommelier Humberto Pulido Garces ja keittiömestari Ilmari Saarikoskelle huhtikuun lopussa.

 Ensin maistoimme samppanjamenetelmällä tuotetun, erittäin raikkaan sektin, joka on tarhaviini pieneltä hehtaarin hiekka-savipohjaiselta tarhalta. Hunajaa, hilloittua sitrusta, voitaikinaista sitruunapiirasta. Terävät raikkaan kuplat, hyvä hapokkuus. Jälkimaussa miellyttävä häivähdys karvautta.

Tämän kanssa tarjotaan parsaa kolmella tapaa, uppomunaa ja mustapossupancettaa. Valitettavasti emme tätä annosta ehtineet aikataulupaineessa maistaa, mutta kombo kuulostaa varsin toimivalta.

Pääruokana menussa tarjotaan merikrottia, parsaa, omenahollandaisea sekä paahdetusta kukkakaalista valmistettua pyrettä. Annos on hienosti rakennettu, ja mielestämme sen ehdottomana tähtenä loisti erittäin runsaan makuinen kukkakaalipyre, joka sitoi koko annoksen kokonaisuudeksi.

Pääruuan kanssa tarjotaan Faubelin Kirchstück riesling 2016. Viini on rieslingiksi jännittävän tuoksuinen: Ensimmäisenä nokkaan nousee litsiä ja muuta eksoottista hedelmää sekä kukkaisuutta, jonka perusteella viiniä olisi herkästi luullut gewürziksi. Hapokas ja mineraalinen maku kuitenkin palajastaa viinin todellisen luonteen ja nostaa aromipaletille sitruksisempia nuotteja. Viini on melko runsas ja sen jälkimaussa tuntuu jopa pippurista mausteisuutta. Hieman erilainen riesling, joka esittelee hienosti rypäleen monipuolisuutta.

Jälkiruokana oli sitruunatorttu,jonka täytteen alle oli piilotettu hieman puutarhayrttejä tuomaan annokseen vivahteikkuutta. Erittäin klassinen ja keväinen jälkiruoka, jonka kanssa Faubelin Auslese, jossa tuoksu on puhdasta hunajaa, aprikoosia ja hillottua sitruunaa. Makeahko mutta runsashappoinen, raikas viini. Sitruunatortun ja viinin liitto on match made in heaven. Yhdistelmää on haastava kuvata, mutta voimme vakuuttaa että jo tamän takia kannattaa suunnata Salhojankadulle.

Armas viinikuppila


Seuraavana etappina oli jälleen kesäksi ovensa avannut Christina Suomisen emännöimä Armas Viinibaari Tuomiokirkonkadulla. Armaksen konsepti riesling-viikoille on yksinkertaisuudessaan nerokas: Valinnan vaikeus poistuu, kun Christina avaa joka ilta muutaman pullon vähän sen mukaan, millaisesta viinistä illan ensimmäiset asiakkaat pitävät. Ja baarin emännän ammattitaito tuntien jokainen voi luottaa siihen, että mielenkiintoista maistettavaa riittää. Käydessämme auki oli Eva Fricken Wisperwind 2015 ja Shelter wineryn Lovely Lilly Badenista. Erittäin miellyttäviä viinejä molemmat.

Armaksesta saa myös ruokaa: Kevääseen (ja rieslingille) sopien listalta löytyy parsaa noin kymmenen erilaisen pikkuannoksen verran, ja annokset on hinnoiteltu siten että useammankin voi syödä ilman vararikon uhkaa. Täälläkin haluamme vieraille viikkojen aikana vielä toisen kerran, koska vierailu jäi tiivillä kierroksella aivan liian lyhyeksi.

Ravintola Henriks

Illan päätimme tällä kertaa Ravintola Henriksiin, joka on nostanut kovasti tasoaan viimeisten vuosien aikana. Keittiössä tahtipuikkoa heiluttaa uusi keittiömestari Valtteri Hakkarainen (Katrin velipoika), joka on isosiskon mielestä kehittynyt keittäjäna viimeisen parin vuoden aikana huikeasti. Valtterin valmistama ruoka on mielestämme kehittynyt hienostuneemmaksi, kauden raaka-aineita kunniottavaksi ja herkemmäksi. Kiitos tästä kehityksestä kuuluu tietenkin Valtterille, mutta myös Ravinteli Huberille ja viimeisempänä Henriksille, jossa Valtteri on saanut rauhassa kokeilla eri juttuja Tampereen ravintolakentän ravintoloitsijapioneeri Saara Sinivuoren valvovan silmän alla. Hyvänä esimerkkinä vaikka kesän 2017 grill pop-up, jossa tarjolla oli kesäisiä makuja huokeaan hintaan. Isosisko voi reilusti myöntää, että pikkuveli on mennyt ohi kokintaidoissaan ja jännityksellä odotan mitä veli ehtii vielä tulevaisuudessa tekemään.

Katrin toimiessa kiertueen aikana ryhmämme aikataulunatsina olimme ensimmäisten joukossa Henriksissä, vaikka kiersimme illan aikana 5 ravintolaa ja muut ryhmät 4. Onneksi olimme ensimmäisinä paikalla niin pääsimme kurkistamaan Heikin kanssa keittiön valtakuntaan ja saimme jo etukäteen maistaa melkein täydellistä raparperisorbettia. Muita odotellessa nautimme alkuun loistavaa Raumlandin sektiä Marie-Luise Cuveeta, joka toimi mainiosti niin alkumaljana kuin keittiön tervehdyksen parina. Henriksin väki huomioi hienosti seurueemme tarpeen laadukkaille kuville ja oli kattanut sisäpihalle kuvauspisteen. Näin saimme annoksista kauniit kuvat luonnonvalossa. Harmi vain, että Henriksin sisäpihaa ei saa paremmin hyödynnettyä kesäisin, sillä pihalla oli aivan omanlainen tunnelmansa keskellä kaupunkia.

Kun muut olivat saapuneet paikalle ja kuvat otettu oli aika siirtyä pöytään nauttimaan ruuan ja rieslingin liitosta. Alkuun saimme savustettua haukea ja samettisen pehmeää parsakeittoa. Parsakeitto oli mukavaa vaihtelua perinteiselle parsan tarjontatavalle, sillä parsakeittoa saa harvoin ravintolasta muuten kuin lounasannoksena. Kaveriksi Mohr Riesling Trocken Rheingausta. Viini oli perusmukava risukka, jonka maku komppasi mukavasti annosta. Plussaa siitä, että viini on vegaaninen ja luomu.


Pääruuaksi hiillostettua siikaa varhaisperunoiden ja korvasienten kanssa. Kastikkeena annoksessa oli perinteisen kastikkeen sijaan mustatorvista keitetty umaminen liemi, joka toi hienosti annoksen komponentit yhteen. Annoksesta olin saanut esimakua jo what's app-keskustelun perusteella, kun valtteri kysyi Katrilta muutama viikko sitten tuleeko liikaa sientä, jos on ''poltettua siikaa'', varhaisperunaa, korvasientä ja sieniliemi. Vastaus annoksen perusteella on, että ei tule vaan sienen maku oli loistava annokseen. Annokselle viininä oli Moselista tulevan Markus Molitorin Haus Klosterberg riesling 2016. Viini oli mineraalinen, hapokas, aavistuksen petrolinen ja jälleen tuttu, mutta laadukas esitys. Viinin hapokkuus raikasti annoksen yleisilmettä mukavasti.

Jälkiruuaksi jogurttimoussea, melkein täydellistä raparperisorbettia, mansikoita ja touillekeksiä. Kaunis, kesäinen ja herkkä jälkiruoka, joka päätti illan mainiosti. Yksi illan parhaista annoksista yksinään ehdottomasti. Viininä Schmitges Treppchen Riesling Auslese 2016, jonka runsaus ja sitruksinen maku korosti annoksen komponentteja upeasti.

Kiitos illasta ja seurasta Sivumaku, Kipparin Morsian, Savusuolaa, Optimistia ja Energiaa, Ranteita myöten taikinassa, Ripaus tryffeliä, Mansen Muijat, Asikaine, ja Kohokohdat Tampere. Tämä ilta herätti kesän kaipuun ja toivottavasti kesästä 2018 tulee kulinarisesti upea.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Uudistunut Ravintola Frankly



 Kävimme Tampere Food Clubin bloggariporukalla syömässä ilmaisen illallisen uudistetussa ravintola Franklyssa Hallituskadulla. Ravintola vaihtoi vuosi sitten omistajaa, minkä jälkeen sisätilat kokivat muodonmuutoksen: Remontoidussa ravintolassa on vaaleita pintoja, avaruutta ja valoa. Ulkoinen ilme oli raikas ja muutos positiivinen. Kesä toi ravintolaan myös terassin, johon aurinkokin paistelee päiväaikaan mukavasti.

Ruokalistaakin on muokattu ajankohtaiseksi, ja annoksiin on haettu kesää vasten keveyttä. Terassia varten on laadittu oma lista, jolta löytyy grillityyppisiä nälänpoistajia rentoon oleiluun.

Aloitimme alkuruuilla: Katri söi grillattuja ravunpyrstöjä mangokastikkeella ja Heikki pohjanmeren keittoa. Molemmat annokset olivat kauniita ja niissä oli selkeät maut. Keiton liemessä suola oli mukavuusalueen ylärajoilla, mutta sinänsä maut annoksessa olivat hyvin merelliset ja se tarjoili mielestämme sitä mitä nimi lupasi. Rapuannos oli myös kauniisti esille laitettu, ja sen maut olivat niin hyvin kohdallaan kuin pakastetuissa ravuissa yleensä voi olla.

Alkuruokien jälkeen seurasi lievä pettymys. Pääruokien esillelaitto oli huolimattomampaa ja monet seurueen ruuista olivat mauiltaan alkuruokia heikompia. Useissa annoksissa oli käytetty samoja lisukkeita kuin alkuruuissa. Onnistuneimpia olivat liha-annokset, joissa oli makua ja kokoa.

Viinilistan tuotteet oli järkevästi hinnoiteltu ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta viinejä sai myös laseittain, mistä iso bonus ravintolalle. Ainakin maistamani itävaltalaisen Glosterneuburgin grüner veltliner ja pinot noir olivat hintaansa nähden mukavia viinejä.

Kokonaisvaikutelma jäi kaksijakoiseksi: Alkuruuat ja viinit olivat toimivia, mutta pääruuat jättivät toivomisen varaa. Ruokalista oli kuitenkin hiljattain vaihtunut, joten hapuilu on ymmärrettävääkin. Madollisesti liharuuat toimivat, koska ne lienevät ravintolan myydyimmät ja siksi harjoitelluimmat annokset. Suunnitelmissa on siis uusintakäynti vaikkapa terassille jonain aurinkoisena kesäiltana.

Käy lukemassa muiden bloggaajien raportit illasta:
Savusuolaa
Kipparin Morsian
Sivumaku

tiistai 5. tammikuuta 2016

Mitä jos viettäisit kulinaarisen viikonlopun Tampereella?

Tampere, meidän rakas kotikaupunkimme on nostanut profiiliaan kulinaristisena kohteena viime vuosina. Nykyään voit nauttia todellisesta ruokakulttuurimatkasta Tampereen kahden järven välissä, eikä loistavaa ateriaa ja atmosfääriä tarvitse enää lähteä hakemaan Turusta tai Helsingistä. Tampereella on mielestämme annettavaa myös kulinaristiselle kotimaanmatkailijalle: Varaa aikaa viikonloppu pe-su ja ota mukaan hyvää seuraa. Tässä meidän suosituksemme viikonlopun ohjelmaksi.

Perjantai illansuusta yömyöhään 



Aloita kulinaarimatkasi perjantaina lasillisella Champagne Bar Santessa Tammerkosken rantamaisemissa. Tilaa lasillinen samppanjaa ja nosta malja upealle viikonlopulle.

Kun samppislasi alkaa tyhjentyä, on aika siirtyä hotelliin. Jos tykkäät klassisesta eleganssista, valitse Koskipuistossa sijaitseva Hotelli Tammer. Jos haluat ihailla maisemia hotellihuoneen ikkunasta niin ehdoton valinta on Hotelli Tornin ylimmät kerrokset. Loistavan hinta-laatusuhteen hotellihuoneen löydät Dream Hostellista.
Hotelliin kirjautumisen jälkeen on aika aloittaa ruokakohteisiin tutustuminen.  Jos haluat nauttia viimeisen päälle illallisen viineineen ota suunnaksi rautatienkadulta löytyvä, pohjoismaisesta keittiöstä ja lähiruoka-aatteesta ammentava Ravintola C. Hieman rennompaan illallismenoon suosittelemme Ravinteli Huberia, 2h+k:ta tai Fabricia. Muista tehdä pöytävaraus ajoissa, sillä nämä ovat nämä ovat kaupungin suosituimpia ravintoloita, ja jopa kehä III pohjoispuolella voi nykyään olla ruuhkaa ravintoloihin. Kun toivottavasti loistava illallinen on nautittu ja tekee mieli vielä nauttia iltamyssy, niin ota silloin suunnaksi Aleksanterinkatu ja valitse sieltä joko Minibaari tai Barmacia sen mukaan kummassa on tilaa.

Lauantai aamupäivästä iltamyöhään

Lauantaina suosittelemme aloittamaan aamun joko hotellin aamiaisella tai kauppahallissa aamiaisella. Perinteisen aamiaishetken koet Linkosuon kahvilassa, loistavan amerikkalaisen aamiaisen taas nautit Ohana Lei'Pomo ja Grillessä. Aamiaisen jälkeen voit kierrellä kauppahallissa: Vieraile ainakin Nygreninillä, Juustosopissa ja Mama's Cornerissa. 

Kauppahallikierroksen jälkeen ota suunnaksi Aleksis Kiven katu, josta löydät Tampereen parhaan herkkukaupan: Keittiöelämää-kaupasta löytyy kahveja, suklaita,  italialaisia ja espanjalaisia gourmet-tuotteita sekä astioita ja keittiövälineitä. Osta matkaasi Arcafen kahvia, tatti-tryffelitahnaa, Martellin pastaa tai hyvä keittiöveitsi.   

Louaalle kannattaa ehdottomasti suunnata takaisin kauppahalliin, jossa Ravintola 4 vuodenaikaa tarjoilee ranskalaista bistrolounasta lauantaisin kolmeen saakka. Perinteinen tamperelainen vaihtoehto löytyy alarannasta laukontorilta: Jos et pelkää mörköpötköä, suuntaa Tapolan mustamakkaravaunulle ja tilaa menopaluu puolukkahillolla. Ruokajuomaksi sopii kevytmaito suoraan 2 desin tetrasta. 

Lounasta on hyvä sulatella kävelyllä Pyynikille. Harjulta löytyy näkötorni, johon voit nousta ihailemaan kaupunkia ja sitä ympäröiviä järviä. Jos lounas jäi kevyeksi, nauti näkötornin kahvilassa kuuluista munkki! 
Kävelyn päälle voi tehdä mieli olutta, ja kaupungin länsipuoleleta löytyy oivallisia vaihtoehtoja. Gastropub Tuulensuussa on kiinnostava valikoima omatuontioluita ja -viinejä. Jos haluat maistella oman kaupungin vaihtoehtoja, suuntaa kulkusi perinteikkäälle Finlaysonin alueella ja panimoravintola Plevnaan. Bockia tai Siperia-Stoutia, tarvittaessa molempia.
Hotellilla otetun päivälevon jälkeen alkaa olla illallisaika: Perusteellista nautiskelua varten löytyy vaihtoehdoiksi Ravinteli Bertha tai Hella & Huone, joissa molemmissa saa varmasti upean aterian. Bertha on maanläheisempi, H & H enenmmän klassiseen ranskalaiseen keittiöön nojaava. Rennompaan illastamiseen suosittelemme Pork & Morea burgereineen ja ribseineen. Jos haluat kunnon pizzaa niin vieraile Sitkossa. Yömyssyn saa Gastropub Nordicista tai Hotelli Tornin yläbaarista, jos siellä satut asumaan.

Sunnuntai aamupäivästä iltapäivään

Aloita aamu brunssilla Cafe Pispalassa (3 km kävely kannattaa jo maisemien takia) tai Fazerin kahvilassa tempon talossa Koskenrannalla keskustorin puolela. Myös joen toisella puolella koskipuiston reunassa sijaitseva Pella's Cafe tarjoaa loistavaa brunssia. 
Mikäli muukin kuin ruokakulttuuri kiinnostaa, tee sunnuntaina museokierros: Tampereelta löytyy Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemestä, Vapriikki Tampellan alueelta, Finlaysonin tehdasmuseo sekä Tampereen taidemuseo Pyynikintorilta.  
Jos brunssi jäi väliin ja haluat täyttää vatsasi ennen kotiinlähtöä, tee se Marusekin modernissa sushibuffetissa Hämeenkadun ylä(=länsi)päässä tai peritamperelaisesti Ohranjyvässä Näsilinnankadulla (iso peukku maksa-annokselle). Legendraarista! (tiettävästi ainoa tampereenkiälinen sana, jossa on ree).

Vaikka Turusta löytyy kuin löytyykin muutakin hyvää kuin tienviitta Tampereelle, suosittelemme vakavasti kulinaarimatkaa kotikaupunkiimme! Meillä on muutaki kun siipiä ja raipe.