Kokkailuja pitkästä aikaa: Syksyn satoa vol. 1

Meille kokkailujen kannalta innostavimmat vuodenajat ovat syksy ja kevät: Keväällä päättyy pitkä juurestalvi, jolloin alkaa taas löytää tuoreita kasviksia aina vain lisääntyvissä määrin. Kevät on myös villivihannesten ja -yrttien kulta-aikaa, joskin niiden hyödyntäminen on parin viime vuoden ajan ollut valitettavan vähäistä. Syksyllä raaka-aineiden runsaus on vähintään kevään luokkaa, mutta nyt hallitsevat sienet, juurekset, puolukat, omenat ja muut kotimaiset huippuraaka-aineet. Innostuimme siis kokkailemaan syksyisen aterian  metsän, siirtolapuutarhan ja pakastimen antimista.

Ateria aloitettiin alkupalalajitelmalla, johon kuului pikkelöytyjä kanttarelleja (tähtianiksella maustettu 1-2-3), viime syksynä pikkelöityjä ja umpioituja kitukasvuisia sipuleita, viime viikon muusinjämistä leivotut perunarieskaset (50/25/25 muusia/ruisjauhoa/vehnäjauhoa + kananmunaa), mustatorvisieni-misopaistosta leivälle sekä juustoja (Juustosopissa nyt erityisen stydiä Vanhaa Vilhoa Mouhijärveltä, vikat kiekot joten vinks vinks) ja espanjalaista lomoa. Pienet, laajan makukirjon alkupalat herättelivät mukavasti ruokahalua.

Alkuruuan kanssa juotiin vuoden 2020 sadosta itse tehtyä siideriä, joka oli kypsynyt tuplamagnum-pullossa routarajan alle mökin pihaan kaivettuna. Kuplia tästä ei juuri löytynyt,mutta omenaisus oli autenttista. 

Primi oli syksyä parhaimmillaan: Punajuuri-suppilovahverorisotto vuohenjuustolla yhdisti sienet ja kauden parhaan juureksen tyylikkäästi. (Hesarissa oli muutoin hiljattain asiallinen ja perehtynyt juttu risotonvalmistuksesta, kannattaa vilkaista jos omaa tunnukset). Risottoon tuli uunissa yön yli foliossa 120 asteessa hautuneista punajuurista tehtyä, timjamilla maustettua sosetta, paistettuja silputtuja suppilovahveroita, sipulia ja valkosipulia sekä pehmeää ja kovaa vuohenjuustoa. Riisin suhteen teimme jotain italialaisten mielestä pyhäinhäväistystä lähentelevää, sillä käytimme riisinä kahta lajiketta: Bomba kypsyi nopeammin ja toi kermaisuutta, musta riso de venere jäi selkeästi al denteksi tuoden purutuntumaa. Kahden riisin strategia oli epäkonventionaalinen mutta sikäli onnistunut kokeilu että jäi korvan taakse. 

kuva:aloislageder.eu

Viininä risotolle Lagederin pinot noir 2019. Alto Adigen alueelta Pohjois-Italiasta tuleva viini on tehty hiekan ja kalkkikiven sekaisessa maassa 300-450 m korkeudessa kasvavien köynnösten rypäleistä. Väri on keskisyvää ohuempi, ruubiininpunainen sävyltään. Tuoksussa on kirpakkaa puolukkaa, kirsikkaa ja hentoa havumetsää sekä mausteisuutta. Suussa kepeä, raikkaan hapokas. Suutontuma on yhtenäinen, aromi marjainen. Jälkimaussa havumetsäisiä aromeja, säväkkä hapon tuoma jälkiraikkaus kera pienen tanniinipuraisun. Viini oli noin 15 e (Superiore) hintaansa nähden todellinen löytö, ja sen hyvähappoinen rakenne toimi erittäin hienosti risoton parina. 

Pääruuaksi valmistettiin pakkasesta löytynyttä ylivuotista hirveä: Lapapaloja haudutettiin stout-liemessä (stout-timjami-katajanmarja-rosmariini-pippuri-suola-punaviinietikka) viitisentoista tuntia samassa uunissa edellisen annoksen punajuurten kanssa,. Hirvi revittiin ja liemi keitettiin siilaamisen jälkeen desilitraksi, johon lisättiin öljyä ja nokare voita. Liemi sekoiteltiin revittyyn hirveen, ja tämä laitettiin prässääntymään painon alle parin sentin paksuiseksi levyksi. Hirven kaverina oli uunihaudutetusta palsternakasta leikattu kiekko, joka oli vielä pintapaistettu voissa. Lisäksi nopeasti freesattua ja valkoisella balsamicolla hapotettua lehtikaalia, puolukkamajoneesia sekä koristeena rapsakkaa friteerattua mustatorvisientä. 

Pääruuan kaveriksi avattiin jo hyvissä ajoin hengittämään Saumurista tuleva, Domaine de Rochevillen Le Fou du Roi. Viini on epätyypillisen runsas ja kypsa cab franc, jota tuotetaan vain soveliaina vuosina ja kypsytellään varsin pitkään tammessa. Viini oli väriltään melko syvän tiilenpunainen, tuoksultaan muhevan ja kypsän tummamarjainen, seetrinen ja hieman lääkeyrttisen balsaminen. Suussa varsin täyteläinen, jämäkkärunkoinen viini. Jälkimaussa runsaat konjugoituneet tanniinit. Iso viini, joka toimi kuitenkin ylikypsän hirven kanssa hyvin. Tämä viini on juuri nyt lokakuussa saatavilla viinimestarit.com-verkkokaupassa.

kuva: viinimestarit.com

Jälkiruuaksi vielä klassinen tarte tatin, joka ei sen kummempia selittelyjä kaipaa. Tarjottiin jäätelön ja alkosta ostetun Vidal-Fleuryn Muscat de Beaumes de Venisen kanssa oivana päätöksenä aterialle. 

 Ensimmäinen varsinainen syksy-ateriamme oli onnistunut, seuraavaa odotellessa.

Syksyinen menu juureksista

Talvi tekee tuloaan, ja loppusyksyn kotimainen sesonkiruoka on vahvasti juurespainotteista. Raikkautta saa kuitenkin sitruksista, sillä välimeren alueella appelsiinin ja mandariinin (sukulaisineen) satokausi on parhaimmillaan. Valmistimme kauden parhaista raaka-aineista kolmen ruokalajin illallisen, jonka kanssa nautimme kaapin kätköistä löytynyttä, passelin ikäistä Giacomo Fenocchion Barolo Bussiaa. Ilallisen ainekset olivat suhteellisen simppelit, mutta makua annoksiin saatiin ladattua reilusti!


Salaatti paahdetuista juureksista sekä hasselpähkinävoita

(4:lle)
400 g punajuurta (pieniä)
400 g maa-artisokkia
400 g mukulaselleriä (1 pieni)
salaattisekoitusta (tai sesongin mukaisesti hienoksi silputtua lehtikaalia, johon sekoitettu loraus öljyä ja hieman suolaa)
kourallinen hasselpähkinöitä
50 g voita
kauramaitoa (tai kermaa)
hunajaa
suolaa
mustapippuria

Harjaa kaikki juurekset hyvin. Pistele maa-artisokkiin reiät haarukalla kuoren palamisen estämiseksi. Laita ensin 225 asteiseen uuniin mukulaselleri puoleksi tunniksi, lisää sitten punajuuret ja 10 minuutin päästä maa-artisokat. Mukulaselleri kypsyy reilussa tunnissa, ja muiden juuresten pitäisi olla tässä vaiheessa myös kypsiä. Jos juurekset meinaavat palaa, laske ne aivan uunin alatasoon ja peitä tarvittaessa foliolla. Kun ovat kypsiä, ota uunista ja anna jäähtyä. Mukulaselleri täytyy kuoria, muita juureksia ei jos olet harjannut hyvin. Pilko juurekset suupaloiksi, ripottele päälle suolaa maun mukaan ja laita odottamaan.

Juuresten kypsyessä tee hasselpähkinävoi: Laita valurautapannuun 50 g voita ja paista sitä semikuumalla levyllä kunnes alkaa ottaa aavistuksen väriä. Lisää pannuun pähkinät ja paistele vielä minuutti. Kaada ruskistunut voi ja pähkinät sauvasekoittimen käyttöön soveltuvaan kippoon, lisää ensin 0,5 dl kauramaitoa ja soseuta. Lisää kauramaitoa, kunnes seos on kastikemaisen valuvaa. Lisää noin 1 rkl hunajaa, pari kierrosta pippuria ja maun mukaan suolaa.

Kokoa salaatti: Kastikkeen voi laittaa pohjalle tai päälle. Salaattisekoitusta kourallinen kullekin lautaselle, paahdetut juurekset päälle. Annos on simppeli mutta herkullinen, sillä ruskistetun voin ja hasselpähkinän runsas, aivan aavistuksen bitterinen yhdistelmä on loistava pari uunissa makeutuneille juureksille.

Punajuuriohratto

500 g punajuuria
2 salottia
3 kynttä valkosipulia
oliiviöljyä
1,5 dl ohranjyviä
1/2 plo valkoviiniä
litra kasvislientä
1 laakerinlehti
1 rkl timjamia
pari kierrosta mustaa pippuria
suolaa
1 dl raastetta kovasta vuohenjuustosta (tai pehmeää vuohenjuustoa sellaisenaan)

Paahda huolella harjatut punajuuret uunissa kuten edellisessä ohjeessa. Ota uunista, pilko ja soseuta sauvasekoittimella. Hienonna salotti ja kuullota tilkassa oliiviöljyä. Lisää lopussa valkosipulit ja kuullota vielä minuutti. Sekoita sipuliseos punajuurisoseen joukkoon, lisää timjami ja pippuri.

Laita kasvisliemi porisemaan, lisää siihen laakerinlehti. Kuullota ohraryynejä reilussa oliiviöljylorauksessa pari minuuttia kunnes alkavat ottaa hieman väriä. Lisää viini ja anna imeytyä. Lisää kasvislientä pari kauhallista kerrallaan. Kun ohra alkaa hieman pehmetä, lisää punajuurisose. Anna porista ja lisäile kasvislientä kunnes ohratto on kypsää. Lisää lopuksi juusto, mausta suolalla ja tarjoa heti.

Appelsiini-Mallaskakku

1 dl kaljamaltaita
2 appelsiinia
1 dl vettä
3 munaa
100 g voita
3 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljauutetta tai tanko raaputettuna

Raasta toisesta appelsiinista kuori ja purista molemmista mehu. Laita mehu, kuori ja vesi kattilaan ja kiehauta. Laita kaljamaltaat likoamaan appelsiiniveteen, lisää vanilja ja paloiteltu suklaa ja anna jäähtyä. Erottele munat. Vatkaa keltuaiset ja 2 dl sokeria vaahdoksi. Sulata voi pehmeäksi ja vatkaa joukkoon. Vatkaa valkuaiset ja loppu sokeri kovaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdot sekaisin. lisää jäähtyneet maltaat vaahtoihin. Sekoita jauhot ja leivinjauhe, kääntele joukkoon. Kaada jauhotettuun irtopohjavuokaan ja paista 175-asteisess uunissa noin tunti alatasolla kunnes on keskeltäkin kypsää. Jäähdyttyä koristele appelsiininlohkoilla ja tomusokerilla.

Aterian alkuun nautittiin juuressalaatin kanssa varsin paahteista samppanjaa, joka toimi tämän parina hyvin. Jos ei halua kuohuvaa, niin jokin kunnolla tammitettu chardonnay ajaa myös asian varsin mukavasti. Alkosta löytyy vaikkapa pikkupullo Joseph Drouhinin Rullya, joka on varsin paahteinen ja pähkinäinen aromeiltaan ja suussa varsin runsas.

Ohraton kaverina meillä oli siis Baroloa, jonka aromimaailma oli varsin klassista tervaa, yrttejä ja kukkaisuutta. Tämän reilu 10-vuotiaan viinin tanniinit olivat edelleen runsaat, mutta kuitenkin jo nautittavaksi pehmenneet. Viini toimi hyvin juurevan ohraton kanssa, ja sen edelleen kohtalaisen kulmikas rakenne oli hyvä vastapari juuston runsastamalle ruualle. Alkon Baroloista voisi heittää pikkupullosuosituksena Ettore Germanon Serralungan, joka on edelleen nuori mutta pikkupullossa kenties nopeammin kypsynyt. Varman laatutuottajan viini.

Jälkiruualle sopii joko tuhti stout tai tietysti myös portviini, koska suklaa ja appelsiini!

Tällaisella taklattiin yksi syksyisen synkkä viikonloppu, ja toimivathan nämä vaikka pikkujouluissa jos sellaisia on suunnitteilla!

Joulukalenterin 16. luukku: Adventtimenu vol.3

Tässä kolmannessa ja viimeisessä adventtimenussa on varmoja klassikoita, joskin pienellä twistillä. Koska ensimmäisessä menussa pääruoka oli kalaa ja toisessa lihaa, päätimme tällä kertaa tehdä kasvispääruuan. Myös alku- ja pääruoka sopivat kasvisruokalijalle, ja tarvittessa annokset on helppo tehdä myös vegaanisena.

miten sipulikeitosta saa kuvan joka ei näytä
oksennukselta ?

Alkuruuaksi klassinen ranskalainen sipulikeitto

800g sipulia
5 valkosipulinkynttä
50 g voita
1 l kasvislientä
2 dl valkoviiniä
pari timjaminoksaa
2 laakerinlehteä
pari kierrosta mustapippuria
suolaa

Keiton gratinointiin hyvää (mielellään hapanjuuri-) leipää ja voimakkaanmakuista juustoa kuten gruyèreä.

Silppua sipulit ja laita paksupohjaiseen kattilaan voin kanssa. Freesaa miedolla lämmöllä pitkään jotta sipulit alkavat karamellisoitua, noin 15-20 minuuttia vähintään. Varo kuitenkin polttamasta. Kaada päälle viini ja kasvisliemi, lisää laakerinlehdet, timjami ja pippuri. Keittele tunti pari hellästi. Mausta lopussa suolalla.

Ennen tarjoamista laita keitto uuninkestäviin kulhoihin tai syville lautasille, leikkaa päälle siivut leipää ja ripottele päälle raastettua juustoa. Laita uuniin grillivastuksen alle ja anna gratinoitua viitisen minuutia (kunnes juusto ottaa rusehtavaa sävyä). Tarjoa kuumana.

Pääruuaksi punajuuriblinit + härpäkkeet

Blinitaikina:
2 isoa punajuurta keitettynä ja soseutettuna
2 dl bulgarianjogurttia
2 dl tattarijauhoa
1 tl sokeria
1/2 pakettia hiivaa (jos omistat hapanjuuren, voit korvata osan jogurtista aktiivisella hapanjuurella ja nostattaa hieman pidempään viileässä: saat happamampia ja vähemmän hiivaisia blinejä.)
1 muna (eroteltuna)
1 tl suolaa
voita paistamiseen

Keitä kuoritut ja kuutioidut punajuuret kypsäksi ja soseuta sauvasekoittimella. Laita punajuurisoseen sekaan jogurtti, sokeri ja hiiva sekä tattarijauhot. Anna käydä vähintään 2 h hiivalla, taikinajuurta käyttäessä seuraavaan päivään. Kun taikina on käynyt ja kuplii kunnolla, siihen lisätään ennen paistamista suola, keltuainen ja kovaksi vaahdoksi vatkattu valkuainen. Blinit paistetaan kirkastetussa voissa mielellään blinipannussa, mutta koska emme sellaista omista käytimme tavallista 4 pikkuletun pannua.

Tarjoa blinit päälisineen: Punajuuriblineille sopi hyvin sinihomejuusto, mutta perinteiset suolakurkut, sipulisilppu, smetana ja käytännössä kaikki mahdolliset pikkelöidyt kasvikset istuvat makumaailmaan hienosti. Mikään ei myöskään estä tarjoamasta graavikalaa tai mätiä. Suolakurkkujen ja smetanan paras kaveri on tietysti hunaja, etenkin vähemmän makea havumetsähunaja toimi todella hyvin.

Jälkiruuaksi viikunoita viinissä ja riisipuuroa

3 dl ruby portia tai muuta makeaa punaista viiniä
300 g kuivattuja viikunoita
2 tähtianista
1 kanelitanko
(sokeria)

Laita viikunat ja portviini sekä mausteet kattilaan. Keittele kasaan kunnes liemi on siirappimaista. Lisää halutessasi sokeria ja jäähdytä.

1 dl sushiriisiä
2 dl maitoa
suolaa

Huuhtele sushiriisiä juoksevassa vedessä kunnes vesi kirkastuu. Keitä miedolla lämmöllä maidossa kypsäksi, lisää suolaa. Anna jäätyä. Muotoile jäähtyneestä riisistä golfpallon kokoisia pallukoita. Kokoa annos laittamalla pohjalle viikunoita ja portviinisiirappia ja heitä riisipallo päälle.

Punajuurta lasagnessa kahdella tavalla ja beaujolaista

Kuva:Vinatis.com

Syksy on juuresten kulta-aikaa, ja punajuuri on viimeiset viisi vuotta ollut yksi suosikeistamme. Kelien viiletessä myös uuniruuat alkavat taas maistua, joten oli ilmeinen aika punajuurilasagnelle! Tänä vuonna punajuuri verhoutui pastaan, tomaattisoosiin ja bechameliin 2 eri tavalla. Kuvaa ette lasagnesta tällä kertaa saa, kun katrin puhelin sattui hajoamaan. Kuvat ovat puhelimen muistissa ja ei niiltä enää saanut pelastettua.

(25x35 cm vuuallinen )

750g punajuuria
pastalevyjä
tomaattikastiketta
bechamelia
vuohenjuustoa

Leikkaa punajuurista puolet noin puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi ja levitä pellille. Paahda uunissa 225 astessa 45 min. Leikkaa loput punajuuret ohuemmiksi kiekoiksi ja laita sivuun.
Tee tomaattisoosi:
3 sellerinvartta
5 valkosipulin kynttä tai enemmän
2 keskikokoista sipulia
2 porkkanaa
400 g jauhelihaa tai keitettyjä härkäpapuja
1 tlk tomaattimurskaa
1 tuubi tomaattipyrettä
rosmariinia, mustapippuria, suolaa, sokeria, balsamicoa.
Paista hienonnettuja  vihanneksia oliiviöljyssä kunnes ovat pehmenneet. Lisää tomaatti, paistettu jauheliha/pavut. Jos kastike on paksua, lisää inanen vettä. Mausta. Anna muhia hiljalleen.

Bechamel:
7 dl maitoa
puoli desiä vehnäjauhoa
50 g voita
suolaa, maskottipähkinää, valkopippuria
Laita kattilaan voi ja jauho. Kuullota jauhoja hetki, mutta älä ruskista. Lisää maitoa ensin desi koko ajan sekoittaen, sitten pikku hiljaa enemmän. Jos lisäät kaiken maidon kerralla, saat aikaan  jauhokökön maidossa. Kypsytä hiljalleen pohjaan polttamatta keittäen, lisää mausteet.

Kokoa lasagne:
Pohjalle tomaattisoosia, sitten punajuuria (sekaisin raakoja ja paahdettuja, rakenteet ja maku ovat mukavasti erilaiset. Voit myös tehdä eri kerrokset eri punajuurista.) Punajuurten päälle pastalevyt, sitten bechamel. Sitten toistetaan niin kauan kuin tavaraa on jäljellä. Päälimmäiseksi tulee reilu kerros bechamelia, sitten vuohenjuustoa päälle ja uuniin 200 asteeseen noin tunniksi melko matalalle tasolle.

Nautimme punajuurilasagnen kanssa Lapalun vanhojen köynnösten Brouillya vuodelta 2012. Viini oli raikkaan puolukkainen, karpaloinen, aavistuksen metsämansikkainen. Tässä ei ollut lainkaan monille Beaujolais:lle ominaista banaanihiiva-aromia, vaan tuoksu oli puhtaan marjainen. Maku oli taattua bojoa: happoa enemmän kuin lääkäri määrää, keveät tanniinit, marjainen aromiprofiili. Jälkimaku oli kohtalaisen pitkä, ja hapokkuus kiristeli ilman ruokaa maistettaessa vielä pitkään. Tämä huusi ruokaa kylkeensä, ja lasagnen kanssa viini pääsi oikeuksiinsa: Täyteläinen ruoka kesytti hapokkuutta ja päästi marjaisuutta enemmän esiin. Toisaalta viini raikasti suun ruuan jälkeen ja nosti makeiden punajuurten maun selkeämmin esiin. Tässä kombossa 1+1 oli ainakin kolme!