Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvisruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvisruoka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. tammikuuta 2022

Kasviskokkailun umamit

 Viimeisen puolen vuoden aika kotikokkailujen löyhä teema on ollut umami, jonka puute on arviomme mukaan merkittävä tekijä siinä, miksi kasvisruuat eivät kaikille maistu. Etenkin aiemmin kasvisruuasta tuntui aina puuttuvan sitä runsautta, mitä lihavaihtoehdoista luonnollisesti löytyy. Yksi tekijä lienee ollut se, että etenkin suomalaisissa kasvisresepteissä (ja etenkin joukkoruokailussa) tuntui pitkään olleen vallalla yltiöterveellinen "kaikettomuus", ja rasvan ja suolan puute sai aikaan sen että kasvisruuan suosio ei ennen viimeaikoja noussut. Nykyisin näin ei enää ole, mutta usein kasvisruuista puuttuu silti jotakin. 




Umami on viides ihmisen aistima maku makean, suolaisen, happaman ja kitkerän lisäksi. Umaminen makuaistimus syntyy, kun ruuan tietyt aminohapot (glutamaatti) ja nukleotidit reagoivat suun reseptoreiden kanssa. Umamin aikaansaamiseksi on ruuanlaiton historiassa nähty vaivaa, sillä jo muinaisessa Bysantissa fermentoitiin ohraa tämän aikaansaamiseksi. Tunnettuja nykypäivään säilyneitä tuotteita ovat soija, miso, fermentoidut paputahnat ja kaakkoisaasian kalakastike. Roomalaisten garumia tiettävästi vielä jossainpäin Italiaa valmistetaan.

Japanilainen kemian professori Kikunae Ikeda löysi puhtaan natriumglutamaatin 1900-luvun alussa ja tuotteisti sen nimellä Ajinomoto.  Myöhemmin Ikedan oppilas Shintaro Kodama keksi, että natriumglutamaatti ja ribonukleotidit toimivat synergistisesti eli tuottavat yhdessä korostetun voimakkaan umamin aistimuksen. Kiinnostava artikkeli aiheesta on julkaistu 2015 Science of Taste-kokoelmassa

Umamia on runsaasti lihassa, kalassa, äyriäisissä ja sienissä. Myös tietyistä kasviksista kuten kypsistä tomaateissa, kiinankaalista ja selleristä sitä löytyy. Tämän lisäksi fermentaatio tuotata runsaasti umamisia aromeja, sillä prosessissa fermentoituvan tuotteen proteiinit pilkkoutuvat aminohapoiksi, joiden joukossa on glutamaattia. 

Mistä sitten kasvissyöjän kotikeittiössä saadaan ruokiin täyteläistä umamisuutta? Ilmeisiä ja helppoja ratkaisuja löytyy ainakin etnisten kauppojen hyllyltä: Tampereella East-Asia Mart on valikoimaltaan paras paikka etsiä misoa ja muita fermentoituja paputahnoja. Myös mustapapu-valkosipulikastikkeessa on umamia, kuten myös healthy boy-brändin sienisoijakastikkeessa joka toimii hyvin osterikastikkeen korvaajana. Myös vietnamilainen kalakastike kuuluu ostoslistalle, vaikkei toki kasvisperäistä olekaan. Myös tavan ruokakaupoista löytyy nykyään ravintohiivahiutaleita, joilla saa hieman fermentoituja tahnoja neutraalimpaa "juustoista" umamisuutta ruokiin. 

Juustoisesta puheen ollen, parmesania tai pecoria parempia umamin lähteitä saa hakea. Tätä kautta päästäänkin kätevästi Italiaan ja tomaattiin. Tuore tomaatti ei ole järin umaminen, osin todennäköisesti siksi että hapokkuus vähentää umamisuutta. Sen sijaan konsentroitu tomaattipyre on varsinainen umamipommi. 

Syksyinen sieniharrastus tuo myös omat umamiset raaka-aineensa. Viime syksyn jäljiltä hyllyllä on 5 litran lasitölkki kuivattua tattilastua ja samanmoinen suppilovahveroita. Yhteensä näihin on konsentoitu parisataa kiloa sieniä, joten umamissa löytyy tälläkin osastolla: Tattia käytämme etenkin ramenliemessä, johon tuo syvyyttä ja maanläheisyyttä. 

Kasvikunnasta etenkin sellerit maistuvat umamisilta: Eivät niinkään raakana, mutta tomaattikastikkeeseen lisätty varsiselleri osana sofritoa tuo oman osansa tomaattien umamiin. Erityisen rakas raaka-aine on juuriselleri, jonka paahtaminen pitkään ja hitaasti kuorineen joko uunissa tai mieluummin matalalla lämmöllä grillissä tuo tähän mukulaan herkullistain herkullisemman maun. Juuresten ja misotahnan liitto on muuten monesti hyvin toimiva. Hiljan teimme uunissa misovoissa haudutettuja maa-artisokkia ja sipuleita, ja voimme sanoa että kannattaa kokeilla. 

Maustehyllyltä haemme umamisuutta etenkin laakerinlehdestä ja litukassa kuivatusta lipstikasta. En osaa sanoa onko näissä varsinaisesti umamia tuovia aminohappoja, mutta niiden aromi toimii mielestämme umamisuutta vahvistavana. 

Umami on siis Itä-Aasialaisessa ruokakulttuurissa puhtaimmillaan esiintyvä maku, jota on kuitenkin tavoiteltu myös perinteisillä länsimaisilla ruuanvalmistusmenetelmillä (vaikkakin se näissä esiintyy usein peitellymmin): Esimerkiksi kinkun ilmakuivaus ja parmesanin kypsytys ovat umamia vahvistavia menetelmiä. Kasviskeittiöön umami-konseptin tuntemus kuitenkin tuo paljon lisää, sillä usein juuri umamisuus on se elementti joka kasvisruuasta puuttuu. Kasviskokkailijoiden kannattaa siis kiinnittää asiaan huomiota, kokeille ja etsiä erilaisia omaan kokkailuun ja makumaailmaan sopivia umamin lähteitä. Onnistuessaan umamipakattu kasvisruoka maistuu myös sekasyöjän suussa herkulliselta!

  

 


sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Maailman ympäri Chilessä: Pääruuaksi Porotos Granados!


Tämä kurpitsaa, papuja, tomaattia ja maissia sisältävä keitto tai muhennos on erittäin passeli ruoka viilenevään syksyyn: Tätä on helppo tehdä iso kattilallinen ja kutsua iso määrä ystäviä kylään! Lisäksi kurpitsan sesonki on lyhyt ja se on juuri nyt!

Porotos granados:

(noin 10 annosta)
1 iso sipuli
4 kynttä valkosipulia
400 g tomaattia kuutioituna
1 pienehkö kurpitsa (alle kilo)
400 g maissia (pakkasesta)
1 prk voipapuja
1 prk caneli- tai ruskeita papuja
2 tl oreganoa
2 tl basilikaa
1 tl savupaprikaa
1 tl juustokuminaa
500 ml kasvislientä
suolaa maun mukaan
oliiviöljyä paistamiseen
(1/2 dl riisiä, jos haluat paksumman muhennosmaisen ruuan)

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuori kurpitsa, halkaise, poista siemenet ja kuutioi nopiksi. Kuutioi tomaatti. Kuullota sipulia öljyssä pari minuuttia, lisää sitten valkosipuli vielä minuutiksi. Lisää sitten tomaatit ja mausteet (ei suolaa vielä). Lisää sitten pavut, kurpitsat ja liemi. Keitä rauhassa tunti. Lisää maissit, keitä vielä 10 min. Tarkista rakenne: jos haluat paksumpaa, lisää riisiä ja anna kypsyä. Suolaa lopuksi, isoon kattilalliseeen mennee noin pari teelusikallista.

Koristeeksi lautaselle voi paahtaa paloiksi leikattuja maissintähkiä, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tarjoa leivän kanssa. Jos teit paksumpaa muhenosta, tämä sopii hyvin vaikka maissitortillan täytteeksi!

Juomasuositus

Jos jaksat nähdä vaivaa ja hankkia viinin alkon "nettikaupasta", niin siinä tapauksessa suosittelemme ehdottomasti tätä mukavan tuhdin marjaisaa ja yrttisen mausteista país-rypäleestä valmistettua Küdaw Nativo País:a. Viini tulee Maulen alueelta, jossa aliarvostettu país on tuottanut viime aikoina alkanut herättää viinintekijöiden mielenkiintoa: Huolellisesti viljeltynä lajike tuottaa laadukkaita, aluetta ja maan historiaa ilmentäviä viinejä. Jos haluat viinin vakiovalikoimasta, suosittelemme siinä tapauksessa "varmana valintana" Montesin Alpha Pinot Noiria: Selkeästi uuden maailman tyyliä edustava, runsaan marjainen ja mausteinen pinot toimii tämän ruuan kanssa mukavasti, savupaprika annoksessa tarjoaa vastapainoa viinin hivenen hilloiselle ja tammiselle aromimaailmalle.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Maailman ympäri Chilessä: Alkuun Empanadoja ja Pebreä


Empanadoja, suomalaista pasteijaa hieman muistuttavia täytettyjä taikinakuoria syödään kaikkialla Etelä-Amerikassa. Täytteenä on usein lihaa, mutta näin lihattoman lokakuun merkeissä teimme näistä kasvisversion.

Taikina:
(12 pientä empanadaa)
200 g jauhoa
0,5 dl öljyä
1 muna
1 dl vettä
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria

+ 1 muna voiteluun

Sekoita suola ja sokeri jauhoihin. Kaada puolet öljystä joukkoon ja sekoittele tasaiseksi. Sekoita muna veteen. Lisää pikku hiljaa muna-vesiseosta jauhoihin koko ajan vaivaten, kunnes taikinasta tulee tiivis kimmoisa pallo. Vaivaa kunnolla. Kauli jauhotetulla alustalla noin 3 mm paksuksi suorakulmaiseksi levyksi. Sivele levystä 2/3 öljyllä, käännä öljyämätön kolmannes keskikolmanneksen päälle ja öljytty kolmannes tämän päälle. Kauli jälleen ohueksi ja toista voitelu ja taittelu. Laita jääkaappiin kelmussa jäähtymään. Kauli sitten taas 3 mm levyksi ja paina taikinasta stanssilla 10-12 cm ympyröitä.

Täyte:
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 pieni bataatti (200 g)
1 dl vihreitä linssejä
1 muna
2 rkl öljyä
1/2 + 1/2 tl suolaa
1 tl juustokuminaa
1 tl savupaprikaa
1 laakerinlehti

Laita linssit ja laakerinlehti kattilaan suolattuun veteen (2 dl) kiehumaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Raasta kuorittu bataatti. Kuullota sipuleita ja valkosipuleja öljyssä pari minuuttia, lisää sitten raastettu bataatti. Paistele miedolla lämmöllä pari minuuttia. Lisää linssit keitinvesineen sekä mausteet ja anna hautua kypsäksi. Tarkista suola. Anna  jäähtyä hetki ja lisää muna.

Täytä empanadat: Laita ympyrän toiselle puoliskolle noin ruokalusikallinen täytettä ja käännä vapaa puoli päälle. Painele haarukalla reuna kiinni. Voitele munalla, paista 225-asteessa 15-20 min.

Pebre:
1 pieni sipuli
4 kynttä valkosipulia
1 vihreä ja 1 punainen chili
1 iso tomaatti
ruukku lehtipersiljaa
1 rkl öljyä
2-3 rkl punaista viinietikkaa
1 tl suolaa
1 rkl srirachaa
vettä

pilko tomaatti, sipululi, valkosipuli ja chili pieneksi. Hakkaa persilja. Sekoita kulhossa, lisää öljy, etikka ja sriracha. Mausta suolalla maun mukaan. Lisää tilkka vettä, sekoita ja laita maustumaan jääkaappiin tunniksi pariksi.

Tarjoa empanadat pebre-kastikkeen kanssa ja nauti!

Viineksi tarjoamme paria vaihtoehtoa: Maistoimme taannoin Cono Surin Block 23 Rieslingiä, joka on hintaansa nähden aivan pätevä viini. Pieni varoitus kuitenkin, jos odotat perinteistä rieslingiä, tulet pettymään. Viinin aromimaailmassa on sauvignon blanc-tyyppistä vihreyttä, eksoottista sitrushedelmää ja raikas mineraalinen jälkimaku. Hyvä viini sinänsä, mutta rieslingiksi emme tätä välttämättä olisi sokkona tunnistaneet! Toinen, kenties parempi vaihtoehto on Lapostolle Cuvée Alexandre Chardonnay, joka on mielestä melko kaunis, hyvällä maulla tammitettu chardonnay: Viinissä on sopivassa suhteessa sitruksista hapokkuutta, kypsien kivellisten hedelmien ja oljen aromia yhdistettynä tammen tuomaan paahteiseen, toffeeseen taittavien aromien kanssa. Tammetus on aistittavissa, mutta ei hallitsevana piirteenä. Tasapainoinen viini, jonka runsaus toimii syvänmakuisten empanadojen kanssa hyvin.


perjantai 1. heinäkuuta 2016

Heinäkuun kausimenu: Alkuruuaksi kauden kasviksia

Heinäkuun alussa kesäkasvikset ovat parhaimmillaan, joten nyt jos koskaan saa helposti rakennettua raikkaan alkupalalautasen kotimaisista tuoreista kasviksista. Näistä kannattaa nauttia nyt, sillä Suomen satokausi on tunnetusti lyhyt ja ytimekäs.

Kauden kasvislajitelma 

Naattipesto


porkkananipun naatit
2 kourallista manteleita
2 valkosipulinkynttä
0,5 dl oliiviöljyä
siiderietikkaa noin 3 rkl
suolaa
hunajaa
valkopippuria

Laita naatit, mantelit, etikka, öljy ja valkosipuli astiaan, soseuta blenderillä. Mausta suolalla, pippurilla ja ja hunajalla. Lisää tarvittaessa etikkaa.

Suolahuurretut siiklit


Keitä perunat normaalissa suolavedessä liki kypsiksi. Aivan lopussa lisää keitinveteen suolaa noin 3 rkl/litra. Anna kiehua pari minuuttia kypsäksi. Kaada vesi pois ja anna perunoiden jäähtyä kattilassa, jolloin pinnalle muodostuu suolahuntu.

Sipuli-herneraita


1 dl turkkilaista jogurttia
desi tuoreherneitä
2 punasipulia
pikkusormen kokoinen pala inkivääriä
1 valkosipulin kynsi
valkopippuria ja suolaa

Silppua sipuli ja valkosipuli. Raasta inkivääri. Silvo herneet. Sekoita kaikki jogurttiin ja mausta pippurilla ja suolalla

Rakuunaporkkanat ruskistetussa voissa


1 rkl voita
1 porkkana per syöjä
rakuunaa
suolaa

Leikkaa porkkanat pitkittäin 4 lohkoon. Laita pannuun voi ja ruskista se. Heitä porkkanat voihin, paista minuutti. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla ja jätä vetäytymään pannuun jotta maut imeytyvät porkkanoihin.

Mansikka-chilisalsa


1 iso mansikka per syöjä
punainen chili
1 kesäsipuli
1 valkosipulinkynsi.
suolaa

Pilko mansikat 3x3 mm paloiksi. Silppua chili, sipuli ja valkosipuli. Sekoita ja mausta suolalla.

Lisäksi tarjosimme kasvisten kanssa vielä palasen kovaa vuohenjuustoa.

Viininä nautimme tämän kanssa oivaan 16 vuoden ikään päässyttä Weilin puolikuivaa rieslingiä, joka toimi petrolisen mineraalisena ja hieman kypsän sitruunaisen makeana aivan oivallisesti. Alkon valikoimasta voisimme suositella esimerkiksi Carl Loewenin Quant Rieslingiä Moselista: Sopivasti aromikasta makeutta hyvähappoisessa paketissa. Toisena vaihtoehtona tälle alkuruualle sopii mikä Sancerre, joita alkon valikoimasta löytyy parin kympin molemmin puolin muutamia.  Ainakin tämä Pascal Jolivet tuli taannoin hyväksi todettua.