Joulukalenterin 3. luukku: Kuohuvaa itsenäisyyspäiväksi

Neljäs luukku paljastaa kolme kuohuviinisuositusta itsenäisyyspäivän juhlintaan. Koska tyypillisesti tällainen suositustrio sisältää samppanjan, cavan ja proseccon, halusimme ehdottaa vaihteeksi joitain muuta. Laadukkaita kuohuviinejä kun valmistetaan lukuisissa muissakin paikoissa!

Ensin blanc de noirs Saksasta. Raumland on mahdollisesti Saksan tunnetuin Sekt-tuottaja, jonka tuotteisiin tutustuimme Riesling-viikoilla puolitoista vuotta sitten. Raumland Cuvée Marie-Luise Brut on Pinot Noir-rypäleestä valmistettu, rutikuiva ja hapokas sekt, jonka aromeista löytyy hyvä balanssa hedelmäisyyttä ja briossia. Omimmillaan ruokaviininä.

Pohjois-Italian Trentossa osataan myös valmistaa kuohuvaa: Ferrari Perlé Brut on tästä oiva osoitus. Chardonnaysta saadaan Trentossa hedelmäisempi ja täyteläinen kuohuva, joka on kuitenkin täysin kuiva ja kohtalaisen hapokas. Aromipaletilla on sitruksen ja omenan lisäksi mineraalisuutta ja kukkaisuutta. Tämä toimii hieman runsaampaana viininä hyvin aperetiivina, mutta kestää monenlaisia ruokia mainiosti

Viimeisenä muttei vähäisimpänä Rolet Crémant du Jura Brut. Viinissä on Chardonnyn ohella paikallisia lajikkeita Savagninia ja Poulsardia, joista ensimmäinen tuo mukavaa mantelisuutta monipuolistamaan hedelmäisen paahteista aromimaailmaa. Edellisiä hieman enemmän jäännössokeria sisältävänä on passeli aperetiiviksi, mutta toimii hyvin myös kalaisten ruokien seurana.

Valkkaa näistä ja nosta malja 101-vuotiaalle Suomelle, jonka juomakulttuuri alkaa nuorempien sukupolvien voimalla päästä eroon kieltolain traumasta!

Joulukalenterin 2. luukku: Juomia 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Suomi täyttää tunnetusti tasavuosia 6. joulukuuta. Ainakin meidän perheessämme itsenäisyyspäivänä on ollut tapana syödä hyvin, ja ruokapöytään kuuluvat mielestämme myös laadukkaat ruokajuomat. Erittäin suomalaista ja varmasti ehyt-ry:n mieleen olisi suositella ruokajuomaksi maitoa tai hurjimmillaan kotikaljaa. Olemme kuitenkin viiniblogi ja elämme vuodessa 2017, joten kenties jotain muuta.

Suomessa ei ainakaan vielä tuoteta viiniä, mutta meillä on pitkä oluthistoria joka on viimeisten viiden vuoden aikana palautunut pitkällisestä kieltolain alhosta, ja pienpanimoita onkin pian jo yhtä paljon kuin 1800-luvun lopulla.

Suomen olutperinne on tullut pääasiassa Saksasta, mikä selittää hyvin lager- ja pils-oluttyyppien suosion. Pienpanimoiden uuden nousun myötä meille tuli kansainvälinen IPA-trendi, jonka häntä on nähtävissä edelleen. Tyylien kirjo on kuitenkin parin viime vuoden aikana leventynyt, ja nyt suomalaiset pienpanimot tuottavat kaikkea gosesta kahviportteriin.

Valinnanvaraa siis riittää, mutta perinteisen tyylin ystäville esimerkiksi kala-alkupalojen kanssa nautittavaksi voisimme suositella vaikkapa Prykmestarin Saazer Pilsiä, joka on puhtaan raikas ja kevyesti aromihumaloitu olut. Edellistä hieman hedelmäisempi ja aromaattisempi on Hiisi-panimon Mosaic Pils, josta myös kovin pidimme. Jos taas ei koe olevansa lainkaan olutihminen eikä pidä maltaan mausta ja humalan katkeruudesta, suosittelemme jotakin hapanolutta: alkon valikoimasta löytyy vaikkapa Hiisien marjainen ja hapan Kratti-Saison.

Edellä on vain joitakin maistamistamme ja hyviksi toteamistamme pienpanimo-oluista, näitä on alkon ja etenkin ruokakauppojen hyllyissä satoja erilaisia joten voit vapaasti valita oman tyylisi ja mieltystesi mukaan. Olutta vieroksuville suosittelemme kuitenkin lämpimästi tutustumista hapanoluisiin, jotka toimivat oivasti porttina oluiden maailmaan.

Jos haluaa oluen sijaan viiniä, joutuu ilmastosyiden vuoksi tyytymään suomalaisten viinintekijöiden muualla valmistamiin juomiin. Alkosta löytyy varmaankin tunnetuimman suomalaisen viinitilallisen Juha Berglundin Chateau Carsinin Bordeaux-viinejä kaikissa kolmessa värissä ja vielä makeanakin. Berglund ei kuitenkaan ole ainoa suomalainen viinitilallinen, vaan suomalasten tuottamia viinejä tulee myös myös Saksasta, Italiasta ja Uudesta-Seelannista.

Saksan Pfalzista tuleva Raja Riesling on Viinitien Toni Immasen tuottama ja mielestämme varsin hyvä riesling Saksan ja Ranskan rajalta.

Italiassa vaikuttaa kaksikin suomalaista viinitilallista: Jyrki Sukulan Barolo Meriame on maistamiemme aiempien vuosikertojen perusteella modernin tyylin barolo, jota voi lähestyä jo melko nuorena. Toinen suomalainen Italiassa on Jarkko Peränen, jonka Candialle-viinitila Toscanassa tuottaa myös upeita viinejä. Alkosta näitä ei saa, mutta Helsingissä Candiallen viinejä on ainakin Olossa ja Groteskissa.

Tähän listaan täytyy mainita myös Outi Jakovirta, joka on Uusiseelantilaisen Julicherin viinintekijä. Talon viinejä löytyy melko laajasti myös alkosta, ainakin 99 Rows Pinot Noir on mukavan marjainen pinot. Myös aavistuksen jäännössokeria sisältävästä raikkaasta rieslingistä pidimme. Jakovirralla on myös oma Three barrel project, jonka viinejä maistamme heti tilaisuuden tullen.

Meidän ehdotuksemme juhlavuoden menuksi löytyy myös blogista tästä postauksesta.

Joulukalenterin 3.luukku: Herkkuja itsenäisyyspäivän ruokapöytään.

Tässä luukussa on tarjolla juhlallinen menu viineineen 98-vuotiaan Suomen kunniaksi. 

Itsenäisyys on ihan hieno homma, ja sen kunniaksi on aiheellista nauttia hyvää ruokaa ja viiniä. Seuraavassa meidän ehdotuksemme itsenäisyyspäivän ateriaksi:

Alkuun: Merellinen leipä kera samppanjan

Pääruuaksi: Hirvenpaistia ja savuista valkosipuli-perunapyrettä punaviinikastikkeella

Jälkiruuaksi: Juustoja, salmiakkipunajuurta ja sherryä

Merellinen leipä:

saaristolaisleipää

savulohta

smetanaa

kirjolohenmätiä

sitruunaa

Paina stanssilla leivistä haluamasi kokoisia ympyröitä tai leikkaa veitsellä reunat. Paahda leipiä kuivalla valurautapannulla tai paahtimessa, jotta saat rapean pinnan. Laita leivälle savulohisiivuja, sitruunansiivu ja päälle vaahdotettua smetanaa, johon on sekoitettu hieman mätiä. 

Tarjoa samppanjan kanssa.

Samppanjaksi suosittelemme Jacquessonin Cuvée 738:a, joka on tuoksultaan sitruksinen, hieman mausteinen ja kevyesti paahteinen. Viini on maultaan täysin kuiva ja hyvin hapokas. Makuaromeissa nousee huomattava mineraalisuus joka yhdessä täyteläisen hiiva-autolyysin tuoman briossisuuden kanssa tuo viiniin runsautta. Viinihappo yhdessä hiilihapon kanssa puhdistaa paletin hyvin runsaasti herkullista, täyteläistä merellistä aromimaailmaa sisältävän leivän jälkeen. Suosittelemme kokeilemaan. 

Hirvenpaistia ja savuista valkosipuli-perunapyrettä punaviinikastikkeella

Hirvenpaistia

Hirvenpaistia noin 150 g/ruokailija (käytä ulkopaistia, jos marinointiin on riittävästi aikaa)

puoli pulloa punaviiniä

5 kynttä valkosipulia

10 katajanmarjaa

3 laakerinlehteä

10 mustapippuria

suolaa (painon mukaan noin 0,8 %) eli 4 ruokailijalle 9 g

hunajaa

Laita paisti marinoitumaan mielellään pari vuorokautta ennen paistamista. Paisti kannattaa kypsentää foliokääreessä matalalla lämmöllä 120 asteessa, jolloin kypsyminen vie tosin tunteja. Optimaalinen sisälämpö on 52 astetta, jollon paisti jää sisältä hieman roséksi eikä kuivu.

Savuinen valkosipuli-perunapyree

10 valkosipulin kynttä

kilo perunaa

voita

maitoa

suolaa 

Kuori valkosipulinkynnet. Voit savustaa ne joko tavallisesti pöntössä/savustimessa, mutta kerrostaloasunnossa täytyi kikkailla: laita kaikki valkosipulista irtoavat kuivat kuoret höyrytyskattilan pohjalle. Kuorisilppua saa olla melko reippaasti, joten tarvittaessa ota lisäksi ulkokuorta toisesta valkosipulista. Voit savustaa näitä kerralla enemmänkin, jos haluat. Laita sitten kattila hellalle, levy oli teholla 4/6 noin 45 min. Kantta ei saa avata ja liesituuletin kannattaa pitää päällä. 

Keitä samalla perunat kuorittuina. Laita sitten savustetut valkosipulit joukkoon, survo soseeksi. Aja vielä halutessasi hienoksi sähkövatkaimella, sekoita tässä vaiheessa mukaan voi, maito ja suolaa maun mukaan. 

Punaviinikastike:

Marinadiliemi

tummaa kastikepohjaa noin 5 dl

Maizenaa suurustamiseen

Punaista balsamicoa tarvittaessa

Voinokare

Laita siivilöity marinadiliemi ja demi-glace kattilaan ja keitä kasaan kunnes puolet on jäljellä. Lisää hapokkuutta balsamicolla, tarkista suola ja muut mausteet lisäten tarvittaessa. Suurusta. Lisää hiukan voita jotta kastikkeeseen tulee kiiltoa. 

Kokoa annos vaikkapa alla olevan kuvan mukaan, tarjoa rouhean mutta raikkaan viinin kanssa.

Viiniksi suosittelemme yllättävää chileläistä: Taannoin maistettu Torresin Cordillera Carignan Vigno 2009 on chileläiseksi viiniksi varsin luonteikas. Sen tuoksusta löytyy raikasta punaista marjaa: mansikkaa, vadelmaa. Tammisuus on melko vähäinen. Suussa viini on hyvin hapokas ja varsin tanniininen, rungoltaan runsas ja kulmikaskin. Tanniineissa on sopivasti hiomattomuutta, joten tämä leikkaa hyvin roséksi jätettyä lihaa. Kokonaisuus pysyy raikkaana, ja tasapainoisena, annos ei jää viinin jalkoihin, mutta toisaalta viini kuitenkin ottaa oman tilansa.

Juustoja ja lakritsipunajuuria

Juustot

100 gr sinihomejuustoa

100 gr vanhaa goudajuustoa

Lakritsipunajuuret

1 punajuuri

1 rkl lakritsijauhetta

1dl sokeria

1 dl vettä

Kuori ja kuutio punajuuri pieniksi kuutioksi. Laita punajuuret kattilaan ja mittaa päälle lakritsijauhe, sokeri ja vesi. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes punajuuret ovat kypsiä. Jäähdytä ja tarjoa huoneenlämpöisten juustojen kanssa.

Juustojen viiniksi suosittelemme sherryä: Cuesta Amontillado Medium Dry on tuoksultaan pähkinäinen, aavistuksen taatelisiirappinen. Maku on hieman makea, mineraalinen. Taatelin aromimaailma tuntuu myös makupaletilla. Viini toimii hienosti kovien juustojen kanssa, sillä sen makeus tuo mukavan lisän juuston umamiseen, kypsyneeseen suutuntumaan.

Ensin kuvataan,  sitten syödään!