Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste cabernet franc. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste cabernet franc. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. marraskuuta 2016

Lajike vai terroir ?

Olemme suhtautuneet Etelä-Amerikan viineihin hieman skeptisesti. Aivan viimeaikoina olemme kuitenkin löytäneet etekin chileläisistä viineistä joitain aiempaa raikkaampia ja omaleimaisia viinejä, jotka ovat herättäneet toivon massatuotannon luvatun maanosan viinitulevaisuuden suhteen. Näitä uuden polven tekemiä viinejä on hehkutettu myös kansainvälisessä viinimediassa. Valitettava tosiasia kuitenkin on se, että näiden uudenlaisten viinien saatavuus Suomeen on varsin rajoitettua: Alkossa on suunnaton määrä chileläisiä ja argentiinalaisia viinejä, mutta tyylillisesti tämä valikoima on varsin monotoninen: Isoa parkermarjaa, sahanpuruista poltettua tammea, olematonta hapokkutta ja pehmenneltyjä tanniineja.

Argentiina on tunnettu malbec-viineistään, jotka ovat isoja ja pehmoisia. Tämä alunperin Bordeaux:sta kotoisin oleva rypäle on löytänyt uuden kodin kuumasta Argentiinasta, jossa siitä tuotetuista viineistä tulee tyylillisesti jotain aivan muuta kuin ranskalaisista malbeceista, joista tunnetuimpia lienevät cahorsin viinit. Tämä ilmentää hyvin sitä tosiasiaa, että viinityylon määrittäjänä rypäle on usein toissijainen tekijä maaperän ja ilmaston jälkeen.

Heikki on ollut ihastunut loiren laakson cabernet franc-viineihin jo pari vuotta. Niissä on raikasta marjaisuutta ja rypälelähtöistä mausteisuutta, ja ne ovat usein viileästä ilmastosta johtuen hapokkaita, kohtuullisen matala-alkoholisia ja siten ruokaystävällisiä viinejä. Toisinaan niitä kuitenkin vaivaa vihreä vegetaalisuus, joka etenkin Katrin mielestä on luotaantyöntävä piirre näissä viineissä. 

Viimeisen vuoden aikana on monessa mediassa kehuttu argentiinalaisia cab franceja: Lämpimämmässä ilmastossa rypäleet saadaan varmasti kypsiksi, eikä tuota vegetaalista aromia kehity. Argentiinassa on toisaalta hyvin korkalla sijaitsevia tarhoja, joilla kasvaneissa rypäleissä säilyy raikkaan viinin tekemiseen tarvittava hapokkuus. 
Kuva:alko.fi

Kun bongasimme rakkaasta monopolistamme argentiinalaisen franc-viinin, halusimme ehdottomasti sitä maistaa. Tämä Luigi Boscan Cabernet Franc 2013 viini tulee Mendozan ala-alueelta Luján de Cuyosta, jossa tarhat sijaitsevat noin kilometrin korkeudessa. Massatuottaja herätti hieman epäilyksiä, mutta pakko oli kotiuttaa tämä pullo. 

Avasimme viinin, joka oli lasiin kaadettaessa tumman purppurainen, hyvin syvä väriltään. Sen tuoksussa ei todellakaan ollut vegetaalisuutta: Tuoksu oli tuttua Etelä-Amerikkaa, siitä lötyi liki hilloista luumua ja karhunvatukkaa, hyvin runsasta tammen tuomaa mausteisuutta. Cabernet francin tunnusomainen mausteisuus hukkui tammen tuomaan paahteisuuteen. Tuoksu sinänsä oli ihan  miellyttävä, mutta se kieli jo siitä minkä suutuntuma vahvisti: Iso, marjainen, mausteinen, matalahappoinen viini tuttuun alko-tyyliin. Sokkona ei cab franc rypäleenä olisi tullut mieleen kymmenen ensimmäisen arvauksen joukossa. Viinin suutuntuma oli fokusoitumaton, makukokemus jäi ikään kuin ilmaan leijailemaan ilman tarttumapintaa. Viini oli hyvin alkoholinen, mikä on ongelma ruokayhdistelmissä, etenkin kun hapokkuus jäi hyvin matalaksi. 

Tämä ensimmäinen argentiinalainen cabernet franc-pettymys ei kuitenkaan vielä vienyt toivoamme parempien suhteen: Tämä oli kenties valuttu 'suomalaiseen makuun', jonka ilmeisesti uskotaan tällaisia suosivan (ainakin alkon valikoimasta päätellen). Kansaivälisessä viinimediassa argentiinan franceja ovat kuitenkin kehuneet myös kriitikot, joiden tiedetään arvostavan viinissä raikkautta ja hapokkuutta. Niinpä tulemme kokeilemaan näitä jatkossakin. 

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Chateau de Coulaine Bonnaventure Chinon 2010

Viikonloppuna olimme pitkästä aikaa käymässä kesämökillä Keski-Suomessa, kun kaverin häät juhlittiin naapurikunnassa. Hurautimme mökille jo edeltävänä päivänä, ja illaksi varasimme mukaan taannoin Vinaikselta tulleen punaisen loirelaisen.

Chateau Coulaine on viinitila, joka on tuottanut viiniä yhtäjaksoisesti 1300-luvulta lähtien. Tila sijaitee Chinonissa Tourainen alueella. Touraine on Cabernet Fracin valtakuntaa, ja Chinonia pidetään Bourgeilin ohella parhaana alueena.

Viini on syvän sinipunainen. Tuoksussa on enemmän raikkaita punaisia marjoja kuin keskiverrossa kotipuutarhassa: Mansikka ja vadelma ovat hienosti edustettuina freesissä tuoksussa, jossa on kuitenkin myös mukavaa mausteisuutta ja maanläheisyyttä. Suussa viini tuntuu nuorelta ja jossain määrin villiltä, sillaiten hyvällä ja hapokkaalla tavalla. Tanniinit ovat keskivoimakkaat, kohtalaisen terävät. Viinissä yhdistyy hyvärunkoisuus ja raikkaus, mikä tekee tästä mielestämme kiinnostavan kokonaisuuden. Luultavasti tämä muuttaisi kovasti luonnettaan esim. 5-10 vuoden kellaroinnilla, eikä luultavasti ainakaan huonommaksi.

Viiniä nautittiin illalla sateen ropistessa kattoon. Lautasella ollut savusiikasalaatti ei varsinaisesti ollut täsmäpari, ennemmin olisin nähnyt tämän entrecoteen tai muun tuhdin lihapalan kaverina. Mutta säähän tuo viini sopi kuin nakutettu: Raikas viini raikastavalle kesäsateelle.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Chateau de la Mulonniere: Rouge Baiser 2010

Edellisessä Vinatis-tilauksessa tuli sokkona valittu Chateau Mulonniere oli mukavan raikas, sopivasti mausteinen viini Anjousta Loiren laaksosta.Aiemmin olemme pitäneet Loiren Cab Franceista, ja siksi tämä tuli mukaan tilaukseen. Eikä tätä hinnallakaan oltu pilattu. Viini ei kuitenkaan ole puhdas Franc, vaan 50/50 blendi caberneteja sauvignon ja franc. Villi kohtaa ranskalaisen!

Lasissa nuoren violettinen, melko syvä. Hieman samea sävy. Tuoksussa nousee esiin herukkaista marjaa, mausteita, vaniljaa ja hieman jopa voinen häivähdys. Suussa viini on raikkaan marjainen. Suutuntuma on melko keveä, soljuva. Happoa on aivan riittävästi, muttei kiusaksi asti. Kitalaen takaosassa tanniinit tuntuva napakoina, nostavat esiin hieman tammea mutta ennen kaikkea kivisen fiiliksen. Jälkimaku onkin jännittävä, vähän kuin imeskelisi viinimarjapensaan alta löytynyttä graniittipalaa. Jännää, muttei pahaa.

Tämä on raikas, hyvähappoinen ja kevyehkö punaviini, jonka yhdistäisin esimerkiksi kermaisille kastikkeille possun kera tai pitkään haudutetuille, raskaille padoille. Myös paistettu lohi voisi hyvin toimia tämän kanssa. Ja tämähän irtosi Vinatikselta noin 12 euron hinnalla. Not bad.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Chateau Yvonne La Folie 2011

Kuva:Vinatis
Tämä viikonloppuna avattu viini oli aivan loistava hinta-laatu löytö Vinatikselta. Maistelimme Loiren alueen punaisia taannoin 4Cateringin ja Sami Talbergin illallisella kauppahallissa, ja tykästyin raikkaaseen vibaan näissä viineissä. Niinpä edelliseen Vinatis-tilaukseen tuli mukaan myös muutamia tämän alueen viinejä, ja tämä ainakin iski meihin.

Viini on puhdas Cabernet Franc Saumur-Champignyn apellatiosta. Alue kuuluu vielä Anjoun alueeseen, mutta tästä itään alkaakin Touraine, jossa Cabernet Franc on valtalajike.  La Folie on muuten luomuviini, tästä vielä plussat näin torjunta-ainekohujen keskellä.

Viini on tuoksultaan marjainen ja keveä. Maussa marjaa, hentoa tammisuutta ja ennen kaikkea loistava happo yhdistyneenä keveähköihin tanniineihin. Viini ei ole ylettömän moniuloitteinen, mutta hapon, marjaisuuden ja tanniinien tasapaino on mielestämme aivan loistava. Viini sopii hyvin raikastavaksi vastapariksi rasvaisemmille ruuille, ja suhteellisen keveytensä ansiosta saattaisi hyvin toimia esimerkiksi sorsan tai kalkkunankin kanssa, etenkin jos kastike on tuhdimpi.

Loistava viini vinatikselta 11 eurolla. Tätä tilaamme takuulla vastaisuudessakin.

-Heikki-